Sinisorsa

Yleistä

Sinisorsa eli tutummin 'heinäsorsa' on laajalle levinnyt ja yleinen sorsalintu, joka tunnetaan sukupuolten välisestä selkeästä höyhenpuvun erosta. Se on sopeutuvainen ja viihtyy monenlaisissa vesistöympäristöissä, usein myös ihmisasutuksen läheisyydessä. Sinisorsa on useimpien sorsalintujen kantamuoto ja sitä on jalostettu moniksi kesysorsaroduiksi.

Koko ja elinikä

Pituus

50-65 cm

Siipien kärkiväli

81-98 cm

Paino

700-1500 g (koiras yleensä painavampi)

Elinikä

5-10 vuotta (luonnossa), jopa yli 20 vuotta (vankeudessa)

Ravinto

Kaikkiruokainen (Omnivore)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Koiraan pesimäpuku on erittäin näyttävä: kirkkaanvihreä pää ja kaula, valkoinen kaularengas, kastanjanruskea rinta, harmaa kylki ja selkä, musta peräpeili ja keltaiset jalat. Naaras on huomattavasti vaatimattomampi, ruskeankirjava, mikä tarjoaa hyvän suojavärin pesinnän aikana. Molemmilla sukupuolilla on siivessä sinivioletti, valkoreunainen siipipeili, joka näkyy hyvin lennossa ja levossa.

Nokan muoto

Litteä, leveä ja lapionmuotoinen nokka, joka soveltuu hyvin veden pinnasta ja pohjasta ravinnon siivilöimiseen. Koiraalla nokka on kellertävänvihreä, naaraalla oranssinruskea, usein tummilla täplillä.

Silmien väri

Tummanruskea.

Jalkojen väri

Oranssinpunaiset jalat molemmilla sukupuolilla.

Erottavat tuntomerkit

Koiraan kirkkaanvihreä pää ja valkoinen kaularengas ovat erehtymättömiä. Naaraan tunnistuksessa auttaa sinivioletti siipipeili ja oranssinruskea nokka. Lentäessä molemmilla näkyy selkeästi sinivioletti siipipeili.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta ovat yleensä hieman vaaleampia ja niiden höyhenpuku on epäselvempi. Nokka on usein harmahtavampi kuin aikuisella naaraalla.

Kausimuutokset

Koiraalla on pesimäpuku (eclipspuku) kesällä sulkasadon jälkeen, jolloin se muistuttaa naarasta. Tämä puku on ruskeankirjava ja auttaa koirasta sulautumaan ympäristöön haavoittuvaisen sulkasadon aikana. Syksyllä koiras saa takaisin kirkkaan pesimäpukunsa.

Sukupuolierot

Erittäin selkeä. Koiraalla on kirkas ja värikäs pesimäpuku, naaras on ruskeankirjava ja huomaamattomampi. Koiraat ovat myös hieman suurempia ja painavampia.

Tunnistus

1. 1

   Koiraan pää ja kaula

   Etsi kirkkaanvihreää, metallinhohtoista päätä ja valkoista kaularengasta. Tämä on koiraan tunnusomaisin piirre.

2. 2

   Naaraan höyhenpuku

   Naaras on ruskeankirjava, mutta kiinnitä huomiota oranssinruskeaan nokkaan, jossa on usein tummia täpliä, ja tummaan silmäjuovaan.

3. 3

   Siipipeili

   Molemmilla sukupuolilla on siivessä sinivioletti, valkoreunainen siipipeili, joka näkyy hyvin lennossa ja usein myös levossa.

4. 4

   Nokka

   Koiraalla kellertävänvihreä, naaraalla oranssinruskea tummilla täplillä. Nokan muoto on litteä ja leveä.

5. 5

   Ääni

   Naaraan kova 'kvak-kvak-kvak' on erehtymätön. Koiraan ääni on hiljaisempi 'rääb'.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Makean veden kosteikot, järvet, lammet, joet, purot, suot, rannikot, puistot, kaupunkialueet.

Levinneisyys

Laajalle levinnyt holarktinen laji, joka pesii Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Talvehtii etelämpänä pesimäalueidensa eteläosissa ja Pohjois-Afrikassa. Istutettu myös Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.

Korkeusvyöhyke

Merentasosta aina noin 2000 metrin korkeuteen, mutta yleisimmin alavilla mailla.

Suositut ympäristöt

Matalat, rehevät vesistöt, joissa on runsaasti kasvillisuutta suojaksi ja ravinnoksi. Sopeutuu hyvin myös ihmisen muokkaamiin ympäristöihin, kuten puistolampiin ja kaupunkijokiin.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Pääasiassa päiväaktiivinen, mutta voi ruokailla myös hämärässä tai yöllä, erityisesti häiriöttömissä paikoissa.

Ruokailutavat

Sinisorsa on kaikkiruokainen ja syö monipuolisesti kasvi- ja eläinperäistä ravintoa. Se etsii ravintoa pääasiassa matalasta vedestä siivilöimällä nokallaan pohjamutaa tai veden pintaa. Ruokavalioon kuuluvat vesikasvien siemenet, lehdet, varret, hyönteiset, toukat, madot, pienet nilviäiset ja äyriäiset. Kaupunkialueilla se syö myös ihmisten tarjoamaa ruokaa, kuten leipää.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella parit ovat yleensä reviiritietoisia, mutta pesimäajan ulkopuolella sinisorsat kerääntyvät suuriin parviin, erityisesti talvehtimisalueilla. Ne ovat usein sosiaalisia ja voivat sekoittua muiden sorsalajien kanssa.

Lentotapa

Nopea ja suoraviivainen lento, jossa siiveniskut ovat voimakkaita ja tasaisia. Nousee vedestä suoraan ylöspäin. Parvet lentävät usein V-muodostelmassa tai epäsäännöllisinä ryhminä.

Muutto

Pohjoisilla alueilla sinisorsa on muuttolintu, joka siirtyy talveksi etelämmäksi sulien vesistöjen ääreen. Eteläisemmillä alueilla se on paikkalintu. Suomessa suurin osa sinisorsista muuttaa syys-lokakuussa Länsi-Eurooppaan, mutta osa talvehtii sulana pysyvissä vesistöissä, erityisesti kaupunkien läheisyydessä.

Reviiri

Pesimäkaudella koiraat puolustavat naarasta ja pesimäaluetta aggressiivisesti muita koiraita vastaan. Naaraat puolustavat pesäänsä ja poikasiaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Maaliskuusta heinäkuuhun, Suomessa huhtikuusta kesäkuuhun.

Pesimätavat

Naaras rakentaa pesän maahan, usein tiheän kasvillisuuden suojaan veden läheisyyteen. Pesä on matala kuoppa, joka on vuorattu kasvinosilla ja naaraan rinnasta nyppimillä untuvilla. Pesä voi sijaita myös kauempana vedestä, pensaiden tai puiden alla.

Pesyekoko

7-13 munaa, yleensä 9-11.

Munan kuvaus

Munat ovat vaaleanvihreitä, kellertäviä tai harmahtavia, ilman täpliä. Koko noin 5,8 x 4,1 cm.

Hautoma-aika

27-28 päivää. Vain naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset ovat pesäpakoisia ja seuraavat emoa heti kuoriuduttuaan. Ne oppivat lentämään noin 50-60 päivän ikäisinä.

Vanhempien hoito

Vain naaras huolehtii poikasista. Se johdattaa ne ravinnonhakuun ja suojelee niitä pedoilta. Koiraat jättävät naaraan pian muninnan alettua.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Tarkkaile veden pintaa. Sinisorsat ruokailevat usein veden pinnasta tai matalasta vedestä 'pään alaspäin' -asennossa.
2. Kuuntele ääniä. Naaraan tunnusomainen 'kvak-kvak' -ääni paljastaa usein sinisorsan läsnäolon, vaikka sitä ei näkisikään.
3. Etsi parvia. Pesimäajan ulkopuolella sinisorsat kerääntyvät usein suuriin parviin, jotka voivat olla helppoja havaita.
4. Käytä kiikareita. Kiikarit auttavat erottamaan yksityiskohdat, kuten siipipeilin ja nokan värin, jotka ovat tärkeitä tunnistuksessa.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Yleisyys:

Yleisin ja laajimmalle levinnyt sorsalintu.

Sopeutuvuus:

Erittäin sopeutuvainen erilaisiin elinympäristöihin, myös kaupunkeihin.

Kantamuoto:

Useimpien kesysorsarotujen kantamuoto.

Sukupuolierot:

Selkeä sukupuolidimorfismi höyhenpuvussa.

Ravinto:

Kaikkiruokainen, syö kasvi- ja eläinperäistä ravintoa.

Kiinnostavia faktoja

• Sinisorsa on maailman yleisin sorsalintu ja yksi yleisimmistä lintulajeista ylipäätään.
• Koiraat menettävät kirkkaan pesimäpukunsa kesällä sulkasadon ajaksi ja muistuttavat silloin naaraita. Tätä kutsutaan eclipspuvuksi.
• Sinisorsat voivat risteytyä muiden sorsalajien kanssa, mikä voi joskus vaikeuttaa tunnistusta.
• Vaikka sinisorsat ovat yleisiä, niiden populaatiot ovat paikoin vähentyneet elinympäristöjen katoamisen ja saastumisen vuoksi.
• Sinisorsan naaraan 'kvak'-ääni on yksi tunnetuimmista lintuäänistä ja se on antanut nimen 'ankka' monissa kielissä.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Anseriformes

Heimo

Anatidae

Suku

Anas

Laji

Anas platyrhynchos

Tutustu lajiin Sinisorsa