Birdby LogoBirdby

Pajulintu

Elinvoimainen (Least Concern)

Anthus trivialis

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Pajulintu on pieni, maassa viihtyvä varpuslintu, joka tunnetaan vaatimattomasta ulkonäöstään ja tunnusomaisesta laululennostaan. Se on yksi Euroopan ja Aasian yleisimmistä ja laajimmalle levinneimmistä kirvissukuisista linnuista. Sen selkäpuoli on ruskean kirjava ja vatsapuoli vaalea, rinnassa ja kupeilla on tummia viiruja. Pajulintu on muuttolintu, joka saapuu pesimäalueilleen keväällä ja palaa talvehtimisalueilleen Afrikkaan syksyllä.

Koko ja elinikä

Pituus
14-16 cm
Siipien kärkiväli
25-27 cm
Paino
18-25 g
Elinikä
Keskimäärin 2-3 vuotta, pisin tunnettu ikä noin 8 vuotta.
Ravinto
Hyönteissyöjä, syö pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangattomia, kuten hämähäkkejä, toukkia ja kovakuoriaisia. Syksyllä ja talvella ruokavalioon voi kuulua myös siemeniä ja marjoja.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Selkäpuoli on ruskeanharmaa tai oliivinruskea, tummin pitkittäisviiruin. Vatsapuoli on vaalea, kellertävän sävyinen, erityisesti rinnassa ja kupeilla on selkeitä tummia viiruja. Kyljissä on usein heikompia viiruja. Yläperä on viiruton. Siivillä on kaksi vaaleaa siipijuovaa, jotka ovat usein heikosti erottuvia. Pyrstön uloimmat sulat ovat valkoiset, mikä näkyy hyvin lennossa.
Nokan muoto
Ohut, teräväkärkinen ja tumma nokka, tyvestä vaaleampi.
Silmien väri
Tummanruskeat silmät.
Jalkojen väri
Vaaleanpunertavat tai ruskehtavat jalat, pitkät takavarpaat ja -kynnet.
Erottavat tuntomerkit
Tunnusomainen laululento, jossa lintu nousee korkealle ja laskeutuu sitten hitaasti alas laulaen. Rinnan ja kupeiden selkeät viirut, vaalea silmäkulmanjuova ja usein näkyvä vaalea silmärengas. Pyrstön valkoiset reunat ovat hyvä tuntomerkki lennossa.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden höyhenpuku on usein hieman vaaleampi ja viirutus voi olla epäselvempi tai voimakkaampi, erityisesti selkäpuolella. Niiden höyhenpuvussa voi olla myös kellertävämpiä sävyjä.
Kausimuutokset
Pajulinnun höyhenpuku ei muutu merkittävästi pesimä- ja talvehtimiskausien välillä. Kuluneet höyhenet voivat näyttää hieman haalistuneemmilta.
Sukupuolierot
Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia.

Tunnistus

  1. 1

    Laulu ja laululento

    Kuuntele tunnusomaista laulua, joka alkaa nopeilla 'tsi-tsi-tsi' -äänillä ja päättyy laskeviin, venytettyihin 'tsyy-tsyy-tsyy' -säkeisiin. Tarkkaile lintua laululennossa, jossa se nousee korkealle ja liitää alas laulaen.

  2. 2

    Rinnan viirutus

    Kiinnitä huomiota rinnan ja kupeiden selkeään, tummaan viirutukseen vaalealla pohjalla. Viirutus on yleensä voimakkaampaa kuin niittykirvisellä.

  3. 3

    Silmäkulmanjuova ja silmärengas

    Etsi vaaleaa silmäkulmanjuovaa ja usein näkyvää vaaleaa silmärengasta, jotka antavat kasvoille ilmeikkään piirteen.

  4. 4

    Pyrstön valkoiset reunat

    Tarkkaile lennossa pyrstön uloimpien sulkien valkoisia reunoja, jotka ovat hyvä tuntomerkki.

  5. 5

    Elinympäristö

    Pajulintu suosii avoimia metsiä, metsänreunoja ja pensaikkoisia alueita, kun taas niittykirvinen viihtyy avoimemmilla niityillä ja soilla.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Metsät, metsänreunat, pensaikot, niityt, pellot, puutarhat, puistot.
Levinneisyys
Laajalti levinnyt Euroopassa ja Aasiassa. Pesii lähes koko Euroopassa (pois lukien Iberian niemimaan eteläosat ja Islanti) ja ulottuu itään aina Keski-Siperiaan asti. Talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Intian niemimaalla.
Korkeusvyöhyke
Merien tasolta aina noin 2000 metrin korkeuteen vuoristoissa.
Suositut ympäristöt
Suosii avoimia metsiä, metsänreunoja, harvennettuja metsiä, nuoria metsiköitä, pensaikkoisia niittyjä ja peltojen laitoja. Tärkeää on riittävä aluskasvillisuus pesimiseen ja ravinnonhakuun sekä korkeita laulupaikkoja.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen (diurnaalinen).
Ruokailutavat
Etsii ravintoa pääasiassa maasta kävellen tai juosten. Nappaa hyönteisiä myös kasvillisuudesta ja tekee lyhyitä syöksyjä ilmassa lentävien hyönteisten perään. Ruokavalio koostuu pääasiassa hyönteisistä, kuten kärpäsistä, kovakuoriaisista, perhostoukista ja hämähäkeistä. Syksyllä ja talvella syö myös siemeniä ja marjoja.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Pesimäkaudella parittain ja reviiritietoinen. Muuttoaikoina voi kerääntyä pieniksi parviksi, mutta ei muodosta suuria parvia kuten monet muut muuttolinnut.
Lentotapa
Lento on aaltoilevaa ja nykivää, erityisesti laululennossa. Laululennossa lintu nousee korkealle ja liitää sitten alas siivet jäykinä, laulaen samalla. Lyhyillä matkoilla lento on suoraviivaisempaa.
Muutto
Pitkän matkan muuttolintu. Saapuu Suomeen huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja lähtee syyskuussa. Talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Muutto tapahtuu pääasiassa öisin.
Reviiri
Pesimäkaudella koiraat puolustavat reviiriään laululla ja aggressiivisella käyttäytymisellä muita koiraita kohtaan.

Laulu ja äänet

Laulu
Laulu on tunnusomainen ja melodinen, usein esitetty laululennossa. Se alkaa nopeilla, toistuvilla 'tsi-tsi-tsi'-äänillä, jotka nopeutuvat ja voimistuvat, ja päättyvät sitten hitaampiin, laskeviin ja venytettyihin 'tsyy-tsyy-tsyy' tai 'tsyy-tsyy-tsyy-tsyy' -säkeisiin. Laulu on usein hieman surumielisen kuuloinen ja muistuttaa hieman peipon laulua, mutta on selvästi laskeva ja venytetty lopusta.
Kutsuhuuto
Yleisin kutsuääni on terävä, lyhyt 'tsip' tai 'tsitt'. Varoitusääni on terävämpi 'tsii-tsii'.
Milloin ääntelee
Laulaa aktiivisimmin pesimäkaudella keväällä ja alkukesällä, erityisesti aamuisin ja iltaisin. Laululento on tyypillistä pesimäkaudella. Kutsuääniä kuulee ympäri vuoden.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Toukokuusta heinäkuuhun. Yleensä kaksi pesuetta vuodessa.
Pesimätavat
Pesä rakennetaan maahan, usein tiheän kasvillisuuden tai mättään suojaan. Se on kuppimainen, rakennettu kuivista ruohoista, sammalista ja lehdistä, ja vuorattu hienommilla kasvinosilla ja karvoilla.
Pesyekoko
4-6 munaa, yleensä 5.
Munan kuvaus
Munat ovat vaaleanharmaita tai kellertäviä, tiheästi ruskein tai harmaanruskein pilkuin ja täplin. Koko noin 20 x 15 mm.
Hautoma-aika
12-14 päivää. Naaras hautoo pääasiassa yksin.
Lentoonlähtöaika
Poikaset lähtevät pesästä 12-14 päivän ikäisinä, mutta ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeen.
Vanhempien hoito
Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan ja hoitoon.

Missä löytää

Metsänreunat

Avoimet metsänreunat, joissa on sekä puita että aluskasvillisuutta.

Harvennetut metsät

Metsät, joissa on harvaa puustoa ja runsaasti aluskasvillisuutta.

Pensaikkoiset niityt ja pellonlaidat

Alueet, joissa on pensaita ja korkeaa ruohoa, tarjoten suojaa ja ravintoa.

Puutarhat ja puistot

Suuremmat puutarhat ja puistot, joissa on luonnonmukaisia alueita.

Maastovinkit

  1. Kuuntele laulua. Pajulintu on helpoiten tunnistettavissa laulustaan ja laululennostaan. Kuuntele sen tunnusomaista, laskevaa säettä.
  2. Tarkkaile laululentoa. Etsi lintua, joka nousee korkealle ilmaan ja liitää sitten alas laulaen. Tämä on paras tapa havaita pajulintu.
  3. Käytä kiikareita. Pajulintu on pieni ja usein piilotteleva. Kiikarit auttavat erottamaan sen yksityiskohdat ja erottamaan sen muista kirvisistä.
  4. Ole kärsivällinen. Pajulintu voi olla arka ja piilotteleva. Pysy hiljaa ja tarkkaile ympäristöäsi, niin saatat nähdä sen etsimässä ravintoa maasta.

Samankaltaiset lajit

Niittykirvinen

Anthus pratensis

Niittykirvinen on yleensä hieman pienempi ja sirompi. Sen rinnan viirutus on hienompaa ja ulottuu usein pidemmälle vatsaan. Niittykirvisen takavarvas on pidempi kuin pajulinnun. Niittykirvisen laulu on nopeampaa ja korkeampaa, eikä siinä ole pajulinnun tunnusomaista laskevaa ja venytettyä loppua. Niittykirvinen suosii avoimempia, kosteampia elinympäristöjä.

Luotokirvinen

Anthus petrosus

Luotokirvinen on tummempi ja tukevampi, ja sen rinnan viirutus on voimakkaampaa ja epäselvempää. Sen jalat ovat tummemmat. Luotokirvinen elää rannikoilla ja kivikkoisilla alueilla. Sen laulu on karheampaa ja kutsuääni on kovempi 'fist'.

Metsäkirvinen

Anthus hodgsoni

Metsäkirvinen on ulkonäöltään hyvin samankaltainen, mutta sen silmäkulmanjuova on selkeämpi ja usein kellertävämpi. Sen laulu on nopeampaa ja rytmikkäämpää, ja siinä on usein toistuvia 'tsii-tsii-tsii' -säkeitä ilman pajulinnun laskevaa loppua. Metsäkirvinen on Suomessa harvinainen harhailija.

Nopeat faktat

Tyyppi:
Varpuslintu
Ravinto:
Hyönteiset, selkärangattomat, siemenet, marjat
Elinympäristö:
Metsänreunat, pensaikot, niityt
Muutto:
Pitkän matkan muuttolintu
Pesimäkausi:
Toukokuu-heinäkuu

Kiinnostavia faktoja

  • Pajulintu on saanut nimensä siitä, että se viihtyy usein pajupensaikoissa ja muissa pensaikkoisissa elinympäristöissä.
  • Sen laululento on yksi tunnusomaisimmista kevään ja alkukesän äänistä monissa Euroopan metsissä.
  • Pajulinnun tieteellinen nimi 'trivialis' tarkoittaa 'tavallista' tai 'yleistä', mikä kuvaa hyvin sen laajaa levinneisyyttä ja yleisyyttä.
  • Vaikka pajulintu on maassa viihtyvä lintu, se nousee usein korkealle puiden latvoihin laulamaan.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Passeriformes
Heimo
Motacillidae
Suku
Anthus
Laji
Anthus trivialis

Tutustu lajiin Pajulintu

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa