Tervapääsky

Yleistä

Tervapääsky on keskikokoinen, kokonaan tummanruskea lintu, jolla on sirppimäiset siivet ja lyhyt, lovipäinen pyrstö. Se on lähes täysin ilmassa elävä laji, joka saalistaa hyönteisiä lennosta, parittelee ja nukkuu jopa lentäessään. Sillä on nopea ja taitava lentotapa, ja se on helposti tunnistettavissa kaupungin kesäiltojen yläpuolella. Tervapääskyn nimi 'Apus' tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa 'ilman jalkoja', viitaten sen pieniin jalkoihin, jotka eivät sovellu kävelyyn vaan ainoastaan tarttumiseen pystysuoriin pintoihin.

Koko ja elinikä

Pituus

16-17 cm

Siipien kärkiväli

42-48 cm

Paino

36-50 g

Elinikä

Keskimäärin 5-6 vuotta, mutta vanhimmat yksilöt voivat elää yli 20-vuotiaiksi.

Ravinto

Pelkästään ilmassa eläviä hyönteisiä ja hämähäkkejä ('ilmoplanktonia'). Saalistaa parvina suurista korkeuksista aina matalalle maanpinnan lähelle.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Yleisväri on tummanruskea tai noenmusta, kurkussa on pieni, vaalea tai likaisenvalkea laikku, joka erottuu usein heikosti. Nuorilla linnuilla kurkkulaikku on selkeämpi ja höyhenpuvussa voi olla vaaleita reunuksia.

Nokan muoto

Lyhyt ja leveä, suuaukko avautuu erittäin suureksi hyönteisten sieppaamiseksi lennosta.

Silmien väri

Tummanruskea.

Jalkojen väri

Vaaleanpunertavat tai ruskehtavat jalat, hyvin lyhyet ja heikot, kaikki varpaat osoittavat eteenpäin (anisodaktyylinen järjestely, jota käytetään pystysuoriin pintoihin tarttumiseen, mutta ei kävelyyn).

Erottavat tuntomerkit

Sirppimäiset, pitkät ja terävät siivet. Lyhyt, lovipäinen pyrstö. Yleisväritys tumma, lukuun ottamatta heikkoa kurkkulaikkua. Lentää nopeilla, jäykillä siiveniskuilla vuorotellen liitämisen kanssa. Äänekäs, kirkas 'sriii'-huuto on erottuva.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut ovat hieman kiiltävämmän mustia, niillä on selkeämpi ja puhtaamman valkoinen kurkkulaikku, ja siipisulkien sekä pyrstösulkien kärjissä voi olla ohutta vaaleaa reunaa.

Kausimuutokset

Höyhenpuku on ympäri vuoden samanlainen, mutta vasta sulkineilla linnuilla voi olla hieman kiiltävämpi höyhenpeite.

Sukupuolierot

Ei havaittavaa sukupuolten välistä eroa höyhenpuvussa tai koossa.

Tunnistus

1. 1

   Lentotapa

   Erittäin nopea, ketterä ja jäykkäsiipinen lentäjä, joka tekee nopeita kaarroksia ja liitää pitkiä aikoja. Siiveniskut ovat matalia ja tiheitä. Usein korkealla ilmassa tai rakennusten yllä.

2. 2

   Väritys

   Lähes täysin tummanruskea tai noenmusta, kurkussa heikko, likaisenvaalea laikku. Ei valkoista yläperää tai alapuolta, toisin kuin pääskyillä.

3. 3

   Muoto

   Sirppimäiset, pitkät ja kapeat siivet. Lyhyt, lovipäinen pyrstö, joka voi näyttää leikatulta lennossa.

4. 4

   Ääni

   Tyypillinen, korkea ja vinkuva "sriii-sriii" tai "svii-svii", joka kuuluu usein parvista, jotka lentävät yli. Ääni on erottuva ja helposti tunnistettavissa.

5. 5

   Käyttäytyminen

   Harvoin laskeutuu muualle kuin pesäkoloon. Ei istu johdoilla tai puissa. Viettää lähes kaiken aikansa ilmassa.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Lauhkeat ja subtrooppiset alueet Euroopassa ja Aasiassa pesimäaikaan. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa, Länsi- ja Keski-Aasiassa. Talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suomessa pesii koko maassa, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Korkeusvyöhyke

Pesii merenpinnan tasolta aina vuoristoalueille asti, jopa 2000 metrin korkeuteen. Saalistaa hyönteisiä myös korkeissa ilmanaloissa.

Suositut ympäristöt

Pesimäaikaan kaupungit, kylät ja ihmisasutuksen vanhat rakennukset, joissa on sopivia koloja pesimiseen. Alkuperäisesti pesi kalliojyrkänteillä ja suurissa vanhoissa puissa olevissa koloissa. Välttelee tiheitä metsiä ja laajoja avomaita ilman pesimärakenteita.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Pääasiassa päiväaktiivinen, mutta voi lentää ja jopa nukkua lyhyitä aikoja lennossa myös öisin, erityisesti muuttojen aikana. Aktiivisin aamu- ja iltahämärässä hyönteisten ollessa aktiivisimmillaan.

Ruokailutavat

Saalistaa pelkästään lennosta. Avoin suu vangitsee ilmassa leijuvia hyönteisiä ja hämähäkkejä. Muodostaa usein suuria parvia saalistaessaan, erityisesti iltaisin tai ennen sateen tuloa, kun hyönteiset lentävät matalampana.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Hyvin sosiaalinen laji, pesii yhdyskunnittain ja saalistaa parvina. Muodostaa suuria muuttokuoroja ja yöpyy joskus parvissa ennen muuttoa.

Lentotapa

Erittäin nopea, suoraviivainen ja ketterä lentäjä. Lennossa siiveniskut ovat jäykkiä ja matalia, vuorotellen pitkien liitämisten kanssa. Voi tehdä äkkinäisiä käännöksiä ja syöksyjä. Käyttää voimakkaita nousevia ilmavirtauksia hyväkseen.

Muutto

Pitkän matkan muuttolintu. Saapuu Eurooppaan huhti-toukokuussa ja lähtee syys-lokakuussa. Talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Muutto tapahtuu leveällä rintamalla ja korkealla.

Reviiri

Pesimäkolot ovat tiukasti puolustettuja, mutta pesimäyhdyskunnissa esiintyy sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Ruokailualueet eivät ole territoriaalisia, vaan niillä saalistetaan parvina.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Touko-elokuu, pääosin kesä-heinäkuu. Saapuu pesimäpaikoille myöhään keväällä.

Pesimätavat

Pesii yhdyskunnittain rakennusten raoissa, kattotiilien alla, tuuletusaukoissa, ullakoilla ja joskus pöntöissä. Pesä on rakennettu höyhenistä, kasvinosista ja muusta löytötavarasta, joka on liimattu yhteen tervapääskyn syljen avulla. Pari pysyy yleensä yhdessä eliniän ajan ja palaa samaan pesäpaikkaan vuodesta toiseen.

Pesyekoko

Yleensä 2-3 munaa.

Munan kuvaus

2-3 (harvoin 1 tai 4) puhtaanvalkoista, hieman pitkänomaista munaa.

Hautoma-aika

18-20 päivää, molemmat vanhemmat hautovat.

Lentoonlähtöaika

38-56 päivää (pienimmillään 38 päivää erinomaisissa olosuhteissa, pisimmillään huonolla säällä jolloin hyönteisiä on vähän). Poikaset kasvavat hitaasti ruoan saatavuudesta riippuen. Pystyvät selviytymään pitkiä aikoja ilman ruokaa. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia.

Vanhempien hoito

Molempien sukupuolten vanhemmat osallistuvat hautomiseen ja poikasten ruokintaan. Ruokkivat poikasia nieluun keräämillään hyönteisillä.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Katso ylöspäin. Tervapääskyt lentävät hyvin korkealla, joten niiden etsiminen vaatii taivaan tarkkailua, erityisesti aamu- ja iltahämärässä.
2. Kuuntele ääntä. Niiden kirkas "sriii"-ääni on usein helpompi havaita kuin itse linnut, varsinkin jos ne lentävät korkealla. Ääni paljastaa niiden läsnäolon.
3. Etsi yhdyskuntia. Tervapääskyt pesivät yhdyskunnittain, joten jos löydät yhden, löydät todennäköisesti useampia. Keskity vanhoihin rakennuksiin, joissa on sopivia rakoja ja koloja.
4. Tarkkaile sääolosuhteita. Ennen sateen tuloa tervapääskyt usein lentävät matalammalla saalistaessaan hyönteisiä, jotka myös laskeutuvat lähemmäs maanpintaa. Tämä voi olla hyvä hetki nähdä ne lähempää.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tieteellinen nimi:

Apus apus

Perhe:

Tervapääskyt (Apodidae)

Pesimäkausi:

Touko-elokuu

Munaluku:

2-3 munaa

Ravinto:

Lentävät hyönteiset ja hämähäkit

Muuttolintu:

Kyllä

Ympäristö:

Kaupunkialueet, kalliojyrkänteet

Kiinnostavia faktoja

• Tervapääskyt voivat lentää jopa 10 kuukautta putkeen laskeutumatta kertaakaan. Tämän jakson aikana ne nukkuvat, syövät ja jopa parittelevat lennossa.
• Ne voivat lentää yli 1000 kilometriä päivässä muuton aikana.
• Tervapääskyn englanninkielinen nimi 'Swift' kuvaa osuvasti sen nopeaa ja ketterää lentotapaa.
• Poikaset voivat hidastaa kehitystään ja selviytyä pitkiä aikoja (jopa useita päiviä) ilman ruokaa, jos sääolosuhteet heikentävät ravinnon saantia. Ne vaipuvat eräänlaiseen horrokseen ja odottavat vanhempia.
• Vaikka tervapääsky näyttää pääskyltä, ne eivät ole läheistä sukua toisilleen. Tervapääskyt kuuluvat tervapääskylintuihin (Apodiformes), kun taas pääskyt varpuslintuihin (Passeriformes). Ne ovat kehittäneet samankaltaisen elämäntavan (konvergenttinen evoluutio).

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Apodiformes

Heimo

Apodidae

Suku

Apus

Laji

Apus apus

Tutustu lajiin Tervapääsky