Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Puhu, eli euroopanhuuhkaja, on yksi maailman suurimmista ja voimakkaimmista pöllöistä. Se on tunnettu vaikuttavasta ulkonäöstään, syvistä oranssinpunaisista silmistään ja tunnusomaisista korvatupsuistaan. Puhu on yöaktiivinen petolintu, joka saalistaa monipuolisesti pienistä jyrsijöistä ja linnuista aina jäniksiin ja muihin keskikokoisiin nisäkkäisiin. Se on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin Euroopassa ja Aasiassa, ja sen läsnäolo on usein merkki terveestä ekosysteemistä.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 58-75 cm
- Siipien kärkiväli
- 138-188 cm
- Paino
- Koiraat 1.5-3 kg, naaraat 2-4.2 kg (ennätys 4.6 kg)
- Elinikä
- Luonnossa 10-20 vuotta, vankeudessa jopa yli 60 vuotta
- Ravinto
- Lihansyöjä (Carnivore)
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Yleisväritys on ruskeankirjava, tummilla viiruilla ja täplillä, jotka tarjoavat erinomaisen suojavärin. Selkäpuoli on tummempi ja vatsapuoli vaaleampi, tiheästi tummanruskeaviiruinen. Siipisulat ja pyrstö ovat poikkijuovaiset. Kaulassa on vaalea, usein huomaamaton kurkkuläiskä.
- Nokan muoto
- Lyhyt, voimakas ja alaspäin kaareva koukkunokka, väriltään tummanharmaa tai musta.
- Silmien väri
- Silmät ovat suuret ja kirkkaan oranssinpunaiset, mikä on yksi lajin tunnusomaisimmista piirteistä.
- Jalkojen väri
- Jalat ovat tiheästi höyhenpeitteiset aina varpaisiin asti, joten niiden väriä on vaikea havaita. Varpaat ovat tummanharmaat tai mustat kynsien kanssa.
- Erottavat tuntomerkit
- Suuret, pystyt korvatupsut (jotka eivät ole korvia vaan höyhentupsuja), kirkkaan oranssinpunaiset silmät, massiivinen koko ja voimakas ruumiinrakenne. Lentäessään leveät, pyöreäpäiset siivet ja lyhyt pyrstö.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden höyhenpuku on usein pehmeämpi ja pörröisempi, ja väritys voi olla hieman vaaleampi tai epäselvempi. Korvatupsut ovat lyhyemmät ja vähemmän selkeät. Silmien väri voi olla aluksi vaaleampi, kehittyen oranssinpunaiseksi iän myötä.
- Kausimuutokset
- Puhulla ei ole merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia. Höyhenpuku pysyy samanlaisena ympäri vuoden, tarjoten jatkuvan suojavärin.
- Sukupuolierot
- Naaraat ovat yleensä hieman suurempia ja painavampia kuin koiraat, mutta höyhenpuvussa ei ole merkittäviä eroja. Kokoero on usein havaittavissa vain, kun pariskunta on yhdessä.
Tunnistus
- 1
Koko ja muoto
Etsi erittäin suurta, massiivista pöllöä, jolla on leveä vartalo ja suuri pää. Istuessaan se näyttää usein kyttyräselkäiseltä.
- 2
Korvatupsut
Tarkkaile suuria, pystyssä olevia korvatupsuja, jotka ovat usein selvästi näkyvissä, erityisesti linnun ollessa valppaana. Nämä eivät ole korvia, vaan höyhentupsuja.
- 3
Silmät
Kiinnitä huomiota kirkkaan oranssinpunaisiin silmiin, jotka ovat erittäin tunnusomaiset puhulle. Ne erottuvat selvästi tummasta naamasta.
- 4
Höyhenpuku
Huomaa ruskeankirjava yleisväritys, jossa on tummia viiruja ja täpliä. Vatsapuoli on vaaleampi ja tiheästi tummanruskeaviiruinen.
- 5
Ääni
Kuuntele syvää, matalaa ja kaikuvainen 'huu-huu' tai 'uu-huu-huu' -laulua, joka kantaa kauas yössä. Tämä on usein helpoin tapa havaita puhu.
- 6
Lento
Jos näet linnun lentävän, kiinnitä huomiota sen äänettömään, voimakkaaseen lentoon ja leveisiin, pyöreäpäisiin siipiin.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Metsät, vuoristot, kallioiset alueet, arot, puoliaavikot, taiga, tundra. Sopeutuu monenlaisiin ympäristöihin, kunhan ravintoa ja pesimäpaikkoja on saatavilla.
- Levinneisyys
- Laaja levinneisyysalue Euroopassa ja Aasiassa. Euroopassa Skandinaviasta ja Venäjältä etelään aina Välimeren maihin asti. Aasiassa Turkista ja Lähi-idästä itään aina Kiinaan, Mongoliaan ja Japaniin saakka. Pohjois-Afrikassa myös paikoin.
- Korkeusvyöhyke
- Merien rannikoilta aina yli 4500 metrin korkeuteen vuoristoissa.
- Suositut ympäristöt
- Suosii kallioisia rinteitä, jyrkänteitä, vanhoja metsiä, louhoksia ja syrjäisiä alueita, joissa on sekä avoimia saalistusmaastoja että suojaisia pesimäpaikkoja. Voi pesiä myös vanhoissa rakennuksissa tai puunkoloissa.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Pääasiassa yöaktiivinen (nocturnal), saalistaa hämärän aikaan ja yöllä. Voi olla aktiivinen myös päivällä pesimäkaudella tai jos ravintoa on niukasti.
- Ruokailutavat
- Puhu on tehokas yösaalistaja. Sen ruokavalio on erittäin monipuolinen ja koostuu pääasiassa pienistä ja keskikokoisista nisäkkäistä (myyrät, rotat, jänikset, siilit) ja linnuista (varislinnut, kanalinnut, vesilinnut). Se saalistaa myös sammakoita, matelijoita ja suuria hyönteisiä. Saalistaa yleensä väijymällä korkealta tähystyspaikalta tai lentämällä hiljaa saaliin yläpuolella. Saaliin se tappaa voimakkailla kynsillään.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Puhu on pääasiassa yksineläjä ja reviiritietoinen. Pesimäkaudella pariskunnat pysyvät yhdessä. Nuoret linnut itsenäistyvät ja etsivät omia reviirejään.
- Lentotapa
- Lento on äänetöntä ja voimakasta, syvillä siiveniskuilla. Liitää usein lyhyitä matkoja. Yöaktiivisena sen lentoa on harvoin nähtävissä päiväsaikaan, paitsi häirittynä tai pesimäkaudella.
- Muutto
- Puhu on pääosin paikkalintu, mutta pohjoisimmat populaatiot voivat tehdä lyhyitä vaelluksia etelämmäksi talven tullen, jos ravintotilanne heikkenee. Nuoret linnut voivat vaeltaa kauemmas etsiessään omaa reviiriä.
- Reviiri
- Erittäin reviiritietoinen. Koiraat puolustavat reviiriään äänekkäästi ja aggressiivisesti tunkeilijoita vastaan, erityisesti pesimäkaudella. Reviirin koko vaihtelee ravintotilanteen mukaan.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Koiraan laulu on syvä, matala ja kaikuvainen 'huu-huu' tai 'uu-huu-huu', joka toistuu säännöllisin väliajoin. Se kantaa kauas ja on helposti tunnistettavissa. Naaraan laulu on hieman korkeampi ja lyhyempi.
- Kutsuhuuto
- Varoitusääniä ovat haukkuvat 'kväk-kväk' tai 'krah-krah' -äänet. Poikaset kerjäävät ruokaa sähisevillä ja vinkuvilla äänillä. Häirittynä voi sähistä ja napsautella nokkaansa.
- Milloin ääntelee
- Ääntelee pääasiassa hämärän aikaan ja yöllä, erityisesti pesimäkaudella (lopputalvesta kevääseen) reviirin puolustamiseksi ja parinmuodostukseen.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Alkaa yleensä helmikuussa tai maaliskuussa, mutta voi vaihdella alueellisesti ja ravintotilanteen mukaan. Muninta tapahtuu usein jo maaliskuussa, jolloin maassa voi olla vielä lunta.
- Pesimätavat
- Puhu ei rakenna omaa pesää, vaan käyttää usein vanhoja petolintujen pesiä, kallionkoloja, jyrkänteiden syvennyksiä, puunkoloja, tai jopa vanhoja rakennuksia. Pesäpaikka on usein suojaisa ja vaikeapääsyinen. Joskus pesii myös maahan, esimerkiksi suuren kiven tai puun juurelle.
- Pesyekoko
- Yleensä 2-4 munaa, mutta voi vaihdella 1-6 munaan ravintotilanteen mukaan.
- Munan kuvaus
- Munat ovat pyöreähköjä, valkoisia ja mattapintaisia. Koko noin 56-60 mm x 45-50 mm.
- Hautoma-aika
- Noin 31-36 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
- Lentoonlähtöaika
- Poikaset jättävät pesän noin 5-7 viikon ikäisinä, mutta ovat lentokykyisiä vasta 8-10 viikon iässä. Vanhemmat ruokkivat niitä vielä useita viikkoja pesästä lähdön jälkeen.
- Vanhempien hoito
- Naaras hautoo ja hoitaa poikasia aluksi, koiras vastaa ravinnon hankinnasta. Myöhemmin molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan ja suojeluun. Poikaset ovat riippuvaisia vanhemmistaan useita kuukausia.
Missä löytää
Kallioiset alueet ja jyrkänteet
Puhu suosii pesimäpaikkoina kallionkoloja ja jyrkänteitä, joten nämä ovat hyviä paikkoja etsiä sitä.
Vanhat metsät
Erityisesti vanhat, rauhalliset metsät, joissa on suuria puita ja avoimia alueita saalistukseen.
Louhokset ja hylätyt rakennukset
Ihmisen toiminnan jättämät rakenteet, kuten vanhat louhokset tai hylätyt rakennukset, voivat tarjota suojaisia pesimäpaikkoja.
Syrjäiset ja rauhalliset alueet
Puhu on arka lintu, joten se viihtyy parhaiten syrjäisillä alueilla, joissa ihmisen häirintä on vähäistä.
Maastovinkit
- Kuuntele yöllä. Puhu on yöaktiivinen, joten paras aika havaita se on hämärän aikaan tai yöllä kuuntelemalla sen tunnusomaista laulua.
- Etsi tähystyspaikkoja. Puhu istuu usein korkealla puun oksalla, kallionkielekkeellä tai muulla tähystyspaikalla saalista odottaen. Etsi ulosteita tai oksennuspalloja tähystyspaikkojen alta.
- Käytä kiikareita. Puhu on usein vaikea havaita maastossa suojavärinsä vuoksi. Kiikarit auttavat tunnistamaan sen piirteet, kuten korvatupsut ja silmien värin.
- Ole kärsivällinen ja hiljainen. Puhu on arka lintu. Lähesty varovasti ja vältä äkkinäisiä liikkeitä tai kovia ääniä, jotta et häiritse sitä.
- Tarkkaile oksennuspalloja. Pöllöt oksentavat sulamattomat osat saaliistaan (luut, karvat, höyhenet) oksennuspalloina. Niiden löytäminen voi paljastaa puhun oleskelupaikan.
Samankaltaiset lajit
Amerikanhuuhkaja
Bubo virginianus
Amerikanhuuhkaja on yleensä hieman pienempi ja sen höyhenpuku on usein harmaampi ja hienommin kuvioitu. Korvatupsut ovat yleensä lyhyemmät ja pyöreämmät. Levinneisyysalue on eri (Amerikka).
Lapinpöllö
Strix nebulosa
Lapinpöllö on myös suuri pöllö, mutta sillä ei ole korvatupsuja. Sen silmät ovat keltaiset ja naamakiehkura on erittäin selkeä ja pyöreä, tummilla samankeskisillä renkailla. Väritys on harmaampi ja hienommin juovikas. Lapinpöllö on myös päiväaktiivisempi.
Viirupöllö
Strix uralensis
Viirupöllö on puhua pienempi ja sillä ei ole korvatupsuja. Sen silmät ovat tummat ja naamakiehkura on vaaleampi ja vähemmän selkeä kuin lapinpöllöllä. Väritys on vaaleampi ja viirumaisempi.
Nopeat faktat
- Suurin pöllö:
- Yksi maailman suurimmista pöllöistä.
- Yöaktiivinen:
- Saalistaa pääasiassa yöllä.
- Monipuolinen ruokavalio:
- Syö kaikkea myyristä jäniksiin ja lintuihin.
- Tunnusomaiset korvatupsut:
- Suuret, pystyt höyhentupsut pään päällä.
- Oranssinpunaiset silmät:
- Kirkkaanväriset silmät ovat lajin tunnusmerkki.
Kiinnostavia faktoja
- Puhu on tunnettu myös nimellä 'yön kuningas' tai 'lentävä tiikeri' sen voimakkuuden ja saalistustaitojen vuoksi.
- Sen äänetön lento johtuu erityisistä höyhenrakenteista, jotka vaimentavat ilman pyörteilyä siipien reunoilla.
- Puhu voi kääntää päätään jopa 270 astetta, mikä antaa sille laajan näkökentän ilman, että sen tarvitsee liikuttaa vartaloaan.
- Vaikka puhu on suuri ja pelottava saalistaja, se on myös erittäin arka ja välttelee ihmisiä.
- Puhun elinikä vankeudessa voi olla huomattavasti pidempi kuin luonnossa, mikä osoittaa sen sopeutumiskykyä ja kestävyyttä.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Strigiformes
- Heimo
- Strigidae
- Suku
- Bubo
- Laji
- Bubo bubo
Tutustu lajiin Puhu
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.
