Telkkä

Yleistä

Telkkä on keskikokoinen sukeltajasorsa, joka tunnetaan erityisesti koiraan näyttävästä mustavalkoisesta höyhenpuvusta ja valkoisesta pyöreästä poskitäplästä. Naaraat ovat yleensä harmaampia ruskealla päällä. Telkät ovat liikkuvia ja aktiivisia lintuja, usein nähtävissä järvillä, joilla ja rannikkovesillä.

Koko ja elinikä

Pituus

40–50 cm

Siipien kärkiväli

65–80 cm

Paino

Koiraat 800–1200 g, naaraat 500–1000 g

Elinikä

Keskimäärin 5–10 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä noin 18 vuotta.

Ravinto

Pääasiassa selkärangattomat vedestä, kuten hyönteistoukat, äyriäiset, nilviäiset ja matoeläimet. Syö myös pieniä kaloja ja vähäisemmissä määrin vesikasvien osia.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Koiraan pesimäpuku on erittäin kontrastinen: kiiltävänmusta pää, jossa silmän ja nokan välissä pyöreä valkoinen poskitäplä, musta selkä, valkea vatsa ja valkoiset kyljet. Siivissä on laaja valkoinen paneeli. Naaraalla on suklaanruskea pää, harmaa ruumis, valkoinen kauluri ja harmaat kyljet. Nuoret linnut muistuttavat naaraita, mutta ovat himmeämmän värisiä ja niillä ei ole vielä valkoista kauluria tai täysin kehittyneitä värejä.

Nokan muoto

Lyhyt ja tukeva, tummanharmaa tai musta. Naarailla voi olla hieman keltaista nokan tyvessä pesimäkaudella.

Silmien väri

Kirkkaan kullankeltainen silmän iiris, josta nimi 'goldeneye' (kultasilmä) tulee.

Jalkojen väri

Kirkkaan oranssinkeltaiset räpyläjalat.

Erottavat tuntomerkit

Koiraan pään muoto ja suuri valkoinen poskitäplä ovat erehtymättömiä. Lennossa molemmilla sukupuolilla näkyy iso valkoinen siipipeili (koiraalla yhtenäinen, naaraalla katkonainen kahdessa osassa).

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret telkät muistuttavat naaraita, mutta niiden pää on tummemman ruskea, ruumis harmaampi ja epäselvemmin kuvioitu. Silmän iiris ei ole vielä täysin keltainen, vaan voi olla harmahtava tai vaaleampi. Valkoinen kauluri puuttuu.

Kausimuutokset

Koiraan pesimäpuku on kirkkaimmillaan talvella ja keväällä. Kesällä ja alkusyksyllä koiraat sulkivat ja niiden puku muuttuu 'eclips'-pukuun, joka muistuttaa naarasta, mutta on yleensä tummempi ja siinä voi olla jäänteitä poskitäplästä. Naaraan pesimäpuku on yhtenäinen ympäri vuoden, mutta voi kulua ja haalistua jonkin verran.

Sukupuolierot

Koiras on huomattavasti naarasta suurempi ja värikkäämpi, erityisesti pesimäpuvussa. Naaraiden höyhenpuku on vaatimattomampi ja koostuu harmaan ja ruskean sävyistä.

Tunnistus

1. 1

   Koiraan pään muoto ja väri

   Musta, kiiltävän vihreähohtoinen pää ja selkeästi rajautuva pyöreä valkoinen täplä silmän ja nokan välissä ovat tunnusomaisia piirteitä.

2. 2

   Naaraan pääväritys

   Suklaanruskea pää ja valkoinen kauluri erottavat sen muista sukeltajasorsista.

3. 3

   Kultaiset silmät

   Molemmilla sukupuolilla on tunnusomaiset kirkkaankeltaiset silmät, jotka näkyvät hyvin läheltä.

4. 4

   Lennon ääni

   Nopeassa lennossa kuuluva viuhuva tai viheltävä ääni on hyvä tunnistusmerkki, vaikka lintua ei näkisikään selkeästi.

5. 5

   Uintiasento

   Uidessaan telkkä näyttää usein korkeaotsaiselta ja sen pyrstö on yleensä ylös koholla.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Boreaaliset ja lauhkeat metsävyöhykkeet, sekä arktiset ja subarktiset alueet.

Levinneisyys

Lisääntyy Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Talvehtii lauhkeammilla alueilla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikan eteläisemmissä osissa. Suomessa yleinen pesimälintu koko maassa.

Korkeusvyöhyke

Merentasosta noin 2000 metriin vuoristossa, tyypillisesti kuitenkin alavammilla ja keskikorkeilla alueilla.

Suositut ympäristöt

Puustoisten alueiden lähellä sijaitsevat järvet, joet ja lammet. Pesii usein kolopuissa. Talvehtii suurilla sulilla järvialueilla, jokisuistoissa, rannikkovesillä ja murtovesialueilla.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Pääosin päiväaktiivinen, syö sekä aamuisin että iltaisin. Talvisilla pohjoisilla alueilla voi ruokailla myös kuutamoyönä.

Ruokailutavat

Telkkä on taitava sukeltaja. Se etsii ravintonsa pohjasedimenteistä, usein käyttäen jalkojaan ja nokkaansa pohjamudan penkomiseen. Sukellukset ovat yleensä 10–30 sekunnin pituisia, syvyys vaihtelee muutamasta metristä jopa kuuteen metriin.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella parittain, muutoin usein parvissa. Talvella voi muodostaa suuriakin, satojen yksilöiden parvia sulilla vesialueilla.

Lentotapa

Lento on nopeaa ja suoraviivaista. Siiveniskut ovat tiheät ja synnyttävät tunnusomaisen 'vinkuen' tai 'viheltäen' kuuluvan äänen, josta telkän englanninkielinen nimi (Common Goldeneye) ja osa sen suomenkielisiä lempinimistä (esim. 'viuhkakana') juontavat juurensa.

Muutto

Telkkä on muuttolintu, joka muuttaa etelämmäksi talvehtimaan syksyllä ja palaa pesimäalueilleen keväällä. Muutto tapahtuu yleensä pareittain tai pienissä parvissa. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat pisimmälle.

Reviiri

Koiras vartioi pesimäaluetta ja naarasta pesimäkaudella, mutta ei ole erityisen aggressiivinen. Pesäpaikka voi olla naapuripesästä jopa vain muutaman metrin päässä, jos sopivia koloja riittää.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun, hieman leveysasteista riippuen. Pariutuminen tapahtuu yleensä jo talvella talvehtimisalueilla tai keväällä muuttomatkalla.

Pesimätavat

Telkkä on tunnettu kolopesijä, joka käyttää vanhoja palokärjen koloja, luonnonkoloja tai ihmisen tekemiä pönttöjä. Pesä vuorataan naaraan nyppimillä untuvilla. Pesäpaikka on lähellä vettä, yleensä 1–10 metrin korkeudessa.

Pesyekoko

Yleensä 6–10 munaa, joskus jopa 15. Telkkä munii usein myös toisten telkkien pesiin tai muiden sorsalintujen pesiin (pesäloisiminen).

Munan kuvaus

Munat ovat vaaleansinivihreitä tai harmahtavanvihreitä, ilman täpliä. Ne ovat melko suuria ja pyöreitä.

Hautoma-aika

28–32 päivää, pääasiassa naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset kuoriutuvat untuvapeitteisinä ja ovat heti pesäpoistumisen jälkeen täysin omatoimisia. Ne jättävät pesän emon johdolla 1–2 vuorokauden kuluttua kuoriutumisesta. Lentokykyisiä noin 55–65 päivän ikäisinä.

Vanhempien hoito

Naaras huolehtii yksinään poikasista kuoriutumisen jälkeen. Koiras jättää naaraan pian muninnnan jälkeen. Naaras johtaa poikaset veteen ja huolehtii niiden ravinnonhausta ja suojelusta petoja vastaan. Joskus useat naaraat voivat hoitaa poikaslaumoja yhdessä.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Katsele kolopesille soveltuvia puita. Etsi telkkiä vesistöjen lähistöllä olevista vanhoista metsistä, joissa on vanhoja tai lahopuita, joissa voisi olla palokärjen koloja tai luonnonkoloja. Myös pönttöjä kannattaa seurata.
2. Tarkkaile veden pintaa. Telkät sukeltavat ja nousevat pintaan nopeasti. Ole kärsivällinen ja katsele, mihin ne ilmestyvät sukelluksen jälkeen. Pieniä kaloja tai selkärangattomia pursuaa usein niiden suusta ylös tullessa.
3. Kuuntele lennon ääntä. Telkän siipien viuhuna on erottuva ja voi auttaa paikallistamaan linnun ennen kuin näet sen, varsinkin hämärässä.
4. Käytä kiikareita. Telkät ovat usein vesistöjen keskellä tai etäällä rannasta, joten kiikarit ovat välttämättömiä yksityiskohtien, kuten silmien värin ja poskitäplän, havaitsemiseksi.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tunnetaan myös nimellä:

Viuhka-kana, kuikka (vanha nimitys)

Pesätyyppi:

Kolopesijä (käyttää palokärjen koloja, onttoja puita, pönttöjä)

Ruokavalio:

Kaikkiruokainen, mutta pääasiassa selkärangattomia

Sukelluskyky:

Erittäin taitava sukeltaja

Muutto:

Muuttolintu

Kiinnostavia faktoja

• Telkän luonnolliset pesäpaikat ovat usein vanhoissa palokärjen koloissa, mutta ne käyttävät myös erittäin innokkaasti pesäpönttöjä, mikä on auttanut niiden kantaa monilla alueilla.
• Telkkänaaraat voivat joskus jättää poikasensa toisen telkkänaaraan hoitoon, muodostaen suuria 'päiväkoti'-parvia. Tämä on yleistä elinlajilla, jossa poikaset ovat heti kuoriuduttuaan omatoimisia.
• Telkkäpoikaset hyppäävät pesäkolostaan maahan tai veteen vain päivän tai kahden ikäisinä, usein korkealtakin, ja niiden kevyet luut ja untuvapeite suojaavat niitä iskuilta.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Eläinkunta (Animalia)

Pääjakso

Selkäjänteiset (Chordata)

Luokka

Linnut (Aves)

Lahko

Sorsalinnut (Anseriformes)

Heimo

Sorsat (Anatidae)

Suku

Telkät (Bucephala)

Laji

Telkkä (Bucephala clangula)

Tutustu lajiin Telkkä