Hiirihaukka

Yleistä

Hiirihaukka on keskikokoinen petolintu, joka on Euroopan yleisimpiä haukkoja. Se on tunnettu vaihtelevasta höyhenpuvustaan ja tyypillisestä 'pii-yy'-huudostaan. Se on sopeutuvainen laji, joka viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä.

Koko ja elinikä

Pituus

40-58 cm

Siipien kärkiväli

100-130 cm

Paino

koiras 550-860 g, naaras 700-1300 g

Elinikä

Keskimäärin 10-15 vuotta luonnossa, pisin tunnettu yli 25 vuotta.

Ravinto

Lihansyöjä (Carnivore), pääasiassa pikkunisäkkäät (erityisesti myyrät), linnut, matelijat, sammakkoeläimet ja hyönteiset.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Höyhenpuku on erittäin vaihteleva, vaaleasta lähes mustaan. Yleensä selkäpuoli on tummanruskea ja alapuoli vaaleampi, usein tummin poikkijuovin tai täplin. Siipien alapinnalla on usein tumma laikku ranteessa ja tumma takareuna. Pyrstö on poikkijuovainen.

Nokan muoto

Vahva, koukkumainen nokka, tyvestä harmahtava, kärjestä musta.

Silmien väri

Aikuisilla tummanruskeat silmät, nuorilla vaaleammat, usein kellertävät.

Jalkojen väri

Keltaiset jalat ja vahanahka.

Erottavat tuntomerkit

Leveät, pyöreäkärkiset siivet, lyhyt kaula ja suhteellisen lyhyt, leveä pyrstö. Liitää usein ympyröiden tai paikallaan tuulessa. Lennossa siivet ovat hieman ylöspäin V-muodossa.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden höyhenpuku on usein tasaisemman ruskea ja alapuolen kuviointi voi olla epäselvempi. Silmät ovat usein vaaleammat, kellertävät tai harmaat.

Kausimuutokset

Ei merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia. Höyhenpuvun vaihtelu on yksilöllistä, ei kausittaista.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat samannäköisiä, mutta naaras on yleensä hieman suurempi ja painavampi kuin koiras.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Keskikokoinen, tukevahko petolintu. Leveät, pyöreäkärkiset siivet ja suhteellisen lyhyt, leveä pyrstö. Lyhyt kaula.

2. 2

   Lento

   Liitää usein ympyröiden korkealla, hyödyntäen nousevia ilmavirtoja. Siivet ovat lennossa hieman ylöspäin V-muodossa. Siiveniskut ovat syviä ja joustavia.

3. 3

   Höyhenpuku

   Erittäin vaihteleva, mutta yleensä tummanruskea selkäpuoli ja vaaleampi, täplikäs tai juovikas alapuoli. Siipien alapinnalla usein tumma laikku ranteessa ja tumma takareuna. Pyrstö poikkijuovainen.

4. 4

   Ääni

   Valittava 'pii-yy' tai 'kiii-äh' -huuto on erittäin tunnusomainen ja auttaa tunnistuksessa, vaikka lintu olisi korkealla.

5. 5

   Istuma-asento

   Istuu usein näkyvällä paikalla, kuten puun latvassa, sähköpylväässä tai paalussa, tarkkaillen ympäristöä saaliin varalta.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsät, metsänreunat, peltoaukeat, niityt, avoimet maatalousmaisemat, vuoristot.

Levinneisyys

Laajalti levinnyt Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa pesii koko maassa, mutta harvinaistuu pohjoiseen mentäessä.

Korkeusvyöhyke

Merien rannikoilta aina 2500 metrin korkeuteen vuoristoissa.

Suositut ympäristöt

Metsäiset alueet, joissa on avoimia saalistusmaastoja, kuten peltoja tai niittyjä. Tarvitsee korkeita puita pesimiseen.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (Diurnal).

Ruokailutavat

Saalistaa usein istumalla näkyvällä paikalla (esim. puun latvassa, tolpan päässä) ja syöksymällä sieltä saaliin kimppuun. Myös liitää tai kaartelee ilmassa etsien saalista. Syö pääasiassa pikkunisäkkäitä, mutta myös lintuja, matelijoita ja hyönteisiä. Voi syödä myös raatoja.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella parittain, muulloin voi kerääntyä pieniksi ryhmiksi hyville saalistuspaikoille tai muuton aikana. Yleensä yksinäinen tai pariskunnittain.

Lentotapa

Tyypillinen liitäjä, joka hyödyntää nousevia ilmavirtoja. Kaartelee usein korkealla taivaalla. Siiveniskut ovat syviä ja joustavia. Lennossa siivet ovat hieman ylöspäin V-muodossa.

Muutto

Pääosin muuttolintu, mutta Keski- ja Länsi-Euroopassa myös paikkalintu. Suomen hiirihaukat muuttavat syys-lokakuussa Länsi- ja Etelä-Eurooppaan, palaten maalis-huhtikuussa. Nuoret linnut muuttavat kauemmas kuin vanhat.

Reviiri

Pesimäkaudella reviiritietoinen. Reviirin koko vaihtelee ravintotilanteen mukaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhti-elokuu. Muninta alkaa yleensä huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa.

Pesimätavat

Rakentaa pesän korkeaan puuhun, usein metsänreunaan tai metsäsaarekkeeseen. Pesä on suuri, risuista rakennettu ja vuorattu ohuemmilla oksilla, sammalella ja lehdillä. Samaa pesää voidaan käyttää useita vuosia.

Pesyekoko

Yleensä 2-4 munaa.

Munan kuvaus

2-4 (harvoin 1-6) munaa. Munat ovat valkoisia tai vaaleansinivihreitä, usein ruskein tai punaruskein täplin ja pilkuin.

Hautoma-aika

33-35 päivää, pääasiassa naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset jättävät pesän 42-50 päivän ikäisinä, mutta ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä useita viikkoja pesästä lähdön jälkeen.

Vanhempien hoito

Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon. Naaras hautoo ja hoitaa pieniä poikasia, koiras tuo ruokaa. Myöhemmin molemmat vanhemmat saalistavat poikasille.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Tarkkaile taivasta. Hiirihaukat liitävät usein korkealla taivaalla ympyröiden, erityisesti aurinkoisina päivinä. Kiikarit ovat välttämättömät.
2. Kuuntele ääntä. Tunnusomainen 'pii-yy' -huuto paljastaa usein linnun läsnäolon, vaikka sitä olisi vaikea nähdä.
3. Etsi istuvia lintuja. Tarkista puunlatvat, sähköpylväät ja muut korkeat paikat avoimilla alueilla. Hiirihaukat käyttävät niitä tähystyspaikkoina.
4. Ajoitus. Paras aika havainnoida hiirihaukkoja on pesimäkaudella keväästä kesään tai muuton aikaan keväällä ja syksyllä.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Yleisyys Suomessa:

Yleinen pesimälintu koko maassa, harvinaistuu pohjoiseen.

Muutto:

Muuttolintu, talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa.

Ravinto:

Pääasiassa pikkunisäkkäät (myyrät), mutta myös linnut, matelijat ja hyönteiset.

Ääni:

Tunnusomainen valittava 'pii-yy' -huuto.

Höyhenpuku:

Erittäin vaihteleva, vaaleasta tummaan.

Kiinnostavia faktoja

• Hiirihaukan höyhenpuvun vaihtelu on niin suurta, että kaksi yksilöä voi näyttää hyvin erilaisilta, mikä tekee tunnistamisesta joskus haastavaa.
• Se on yksi Euroopan yleisimmistä petolinnuista ja sen kanta on vakaa tai kasvussa monilla alueilla.
• Hiirihaukka on sopeutuvainen saalistaja, joka pystyy hyödyntämään monenlaisia ravinnonlähteitä ja elinympäristöjä.
• Vaikka sen nimi viittaa hiiriin, sen ruokavalio on monipuolisempi ja sisältää myös muita pikkunisäkkäitä, lintuja ja jopa hyönteisiä.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Accipitriformes

Heimo

Accipitridae

Suku

Buteo

Laji

Buteo buteo

Tutustu lajiin Hiirihaukka