Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Vihervarpunen on keskikokoinen, tukevatekoinen varpuslintu, joka tunnetaan vihertävästä höyhenpuvustaan ja voimakkaasta nokastaan. Se on yleinen ja helposti tunnistettava lintu puutarhoissa, puistoissa ja metsänreunoilla Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Sen laulu on tunnusomainen ja sisältää usein siriseviä ja surisevia ääniä.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 14-16 cm
- Siipien kärkiväli
- 25-28 cm
- Paino
- 25-34 g
- Elinikä
- Noin 2-5 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 10 vuotta.
- Ravinto
- Pääasiassa siemeniä syövä, mutta pesimäkaudella myös hyönteisiä ja hämähäkkejä. Erityisesti suosii auringonkukansiemeniä ja pähkinöitä ruokintapaikoilla.
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Koiraan höyhenpuku on pääosin oliivinvihreä, vatsapuolelta kellertävämpi. Siivillä ja pyrstössä on kirkkaan keltaiset laikut, jotka ovat erityisen näkyvät lennossa. Naaras on himmeämpi, harmahtavan vihreä ja keltaiset laikut ovat vaaleammat. Nuoret linnut ovat ruskehtavampia ja voimakkaasti viiruisia, keltaiset siipilaikut ovat heikommat.
- Nokan muoto
- Kartionmuotoinen, tukeva ja voimakas nokka, soveltuu hyvin siementen murskaamiseen. Väriltään vaaleanpunertava tai harmahtava.
- Silmien väri
- Tummanruskeat silmät.
- Jalkojen väri
- Vaaleanpunertavat tai ruskehtavat jalat.
- Erottavat tuntomerkit
- Koiraan kirkkaan keltainen siipipeili ja pyrstön sivujen keltaiset laikut ovat erinomaisia tuntomerkkejä. Naaraan ja nuorten lintujen tunnistuksessa auttaa yleinen vihertävä sävy ja tukeva nokka. Lennossa näkyvät keltaiset siipilaikut ovat aina hyvä tunnusmerkki.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret vihervarpuset ovat ruskehtavan harmaita ja voimakkaasti tummaviiruisia selkäpuolelta ja rinnasta. Niiden keltaiset siipilaikut ovat vaaleammat ja vähemmän erottuvat kuin aikuisilla. Ne saavat aikuisen höyhenpuvun ensimmäisen syksyn sulkasadon jälkeen.
- Kausimuutokset
- Vihervarpusen höyhenpuku ei muutu merkittävästi vuodenaikojen mukaan. Koiraan värit voivat olla hieman kirkkaammat pesimäkauden alussa kulumattoman höyhenpuvun ansiosta.
- Sukupuolierot
- Koiras on huomattavasti kirkkaamman värinen ja vihreämpi kuin naaras. Koiraalla on kirkkaammat keltaiset siipi- ja pyrstölaikut.
Tunnistus
- 1
Koko ja muoto
Keskikokoinen, tukevatekoinen varpuslintu, jolla on suhteellisen suuri pää ja voimakas, kartiomainen nokka.
- 2
Väritys (koiras)
Yleisväriltään oliivinvihreä, vatsapuolelta kellertävämpi. Siivillä ja pyrstön sivuilla kirkkaan keltaiset laikut, jotka näkyvät hyvin lennossa.
- 3
Väritys (naaras ja nuori)
Naaras on himmeämpi, harmahtavan vihreä ja keltaiset laikut ovat vaaleammat. Nuoret linnut ovat ruskehtavan viiruisia.
- 4
Nokka
Tukeva, vaaleanpunertava tai harmahtava, siementen murskaamiseen soveltuva nokka.
- 5
Ääni
Tunnusomainen sirisevä ja suriseva laulu, jossa usein toistuva 'tsuii-tsuii-tsuii' tai 'dzrryy-dzrryy'. Kutsuääni on terävä, nouseva 'tsuiit'.
- 6
Lento
Aaltoileva lento, jossa keltaiset siipilaikut erottuvat selvästi.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Metsänreunat, puistot, puutarhat, viljelysmaiden reunat, pensaikot, taajamat ja kaupunkialueet.
- Levinneisyys
- Laajalti levinnyt Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa pesii koko maassa Lappia lukuun ottamatta, yleisimpänä Etelä- ja Keski-Suomessa.
- Korkeusvyöhyke
- Merien rannikoilta aina noin 2000 metrin korkeuteen vuoristoissa.
- Suositut ympäristöt
- Suosii avoimia tai puoliksi avoimia elinympäristöjä, joissa on pensaita ja puita, erityisesti havupuita, joissa se voi pesiä ja etsiä ravintoa. Ihmisen muokkaamat ympäristöt, kuten puutarhat ja puistot, ovat sille erinomaisia.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen (diurnaali).
- Ruokailutavat
- Vihervarpunen on pääasiassa siemensyöjä. Se syö monenlaisia siemeniä, kuten auringonkukansiemeniä, hamppua, pähkinöitä, koivun ja lepän siemeniä. Pesimäkaudella se syö myös hyönteisiä ja hämähäkkejä, erityisesti ruokkiessaan poikasia. Se voi roikkua akrobaattisesti oksilla siemeniä etsiessään ja vierailee usein lintulaudoilla.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Pesimäkauden ulkopuolella vihervarpuset liikkuvat usein parvissa, jotka voivat olla suuriakin ja sekoittua muiden peippolintujen, kuten viherpeippojen ja urpiaisten, kanssa. Pesimäkaudella ne ovat reviiritietoisempia, mutta voivat pesiä löyhinä yhdyskuntina.
- Lentotapa
- Lento on aaltoilevaa ja nopeaa. Lennossa näkyvät hyvin kirkkaan keltaiset siipilaikut ja pyrstön sivujen keltaiset alueet.
- Muutto
- Suomessa vihervarpunen on osittaismuuttaja. Osa kannasta talvehtii Suomessa, erityisesti Etelä-Suomessa, kun taas osa muuttaa etelämmäs Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Muutto tapahtuu syys-lokakuussa ja paluu maalis-huhtikuussa. Talvehtivien lintujen määrä vaihtelee ravintotilanteen mukaan.
- Reviiri
- Pesimäkaudella koiraat puolustavat pientä pesäreviiriä laulullaan ja aggressiivisella käytöksellä muita koiraita kohtaan. Reviiri on kuitenkin usein pieni ja pesät voivat sijaita melko lähellä toisiaan.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Laulu on tunnusomaista ja sisältää siriseviä, surisevia ja rullaavia ääniä, usein toistuvia 'tsuii-tsuii-tsuii' tai 'dzrryy-dzrryy' -säkeitä. Laulu on usein pitkä ja monipuolinen, ja se esitetään usein puun latvasta tai lennossa. Laulun seassa voi olla myös matkintoja muiden lintujen äänistä.
- Kutsuhuuto
- Yleisin kutsuääni on terävä, nouseva 'tsuiit' tai 'tsii-ii', joka on helppo tunnistaa. Varoitusääni on kova 'tsitt-tsitt'. Lennossa kuuluu usein lyhyitä, siriseviä 'tsip' -ääniä.
- Milloin ääntelee
- Laulua kuulee erityisesti pesimäkaudella maaliskuusta heinäkuuhun, mutta myös leutoina talvipäivinä. Kutsuääniä kuulee ympäri vuoden.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Huhtikuusta heinäkuuhun, usein kaksi pesuetta vuodessa.
- Pesimätavat
- Pesä rakennetaan yleensä havupuuhun, usein kuuseen tai mäntyyn, 1-10 metrin korkeuteen. Pesä on kuppimainen, huolellisesti rakennettu sammalista, jäkälistä, ohuista oksista ja juurista, vuorattu höyhenillä ja karvoilla. Naaras rakentaa pesän yksin.
- Pesyekoko
- 4-6 munaa.
- Munan kuvaus
- Munat ovat vaaleansinivihreitä tai harmahtavia, tummin, usein punaruskein tai violetinruskein täplin ja viiruin. Munia on 4-6 kappaletta.
- Hautoma-aika
- 12-14 päivää, naaras hautoo yksin.
- Lentoonlähtöaika
- Poikaset lähtevät pesästä 13-16 päivän ikäisinä. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia.
- Vanhempien hoito
- Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan. Naaras hautoo munat ja koiras tuo sille ruokaa. Poikasten kuoriuduttua molemmat vanhemmat etsivät niille ravintoa, pääasiassa hyönteisiä ja siemeniä.
Missä löytää
Puutarhat ja puistot
Erityisesti talvella lintulaudoilla ja ruokintapaikoilla, mutta myös pesimäkaudella pensaikkoisissa puutarhoissa.
Metsänreunat ja pensaikot
Avoimien metsien reunat, pellonreunat ja tiheät pensaikot tarjoavat hyviä pesimäpaikkoja ja ravintoa.
Taajamat ja kaupunkialueet
Yleinen kaupunkien viheralueilla, puistoissa ja pihoilla, missä on riittävästi puita ja pensaita.
Maastovinkit
- Kuuntele ääntä. Vihervarpusen tunnusomainen sirisevä laulu ja terävä 'tsuiit'-kutsuääni ovat usein ensimmäinen merkki sen läsnäolosta.
- Tarkkaile lintulautoja. Talvella vihervarpuset ovat yleisiä vieraita lintulaudoilla, erityisesti jos tarjolla on auringonkukansiemeniä.
- Etsi havupuista. Vihervarpunen pesii usein havupuissa, kuten kuusissa ja männyissä. Tarkkaile näitä puita pesimäkaudella.
- Kiinnitä huomiota lentoon. Lennossa näkyvät kirkkaan keltaiset siipilaikut ovat hyvä tunnusmerkki, joka auttaa erottamaan sen muista peippolinnuista.
Samankaltaiset lajit
Viherpeippo
Chloris chloris
Vihervarpunen on hieman pienempi ja sirompi kuin viherpeippo. Vihervarpusen koiraalla on kirkkaammat keltaiset siipi- ja pyrstölaikut, ja sen yleisväri on puhtaamman vihreä. Viherpeipon nokka on paksumpi ja sen laulu on karkeampaa ja vähemmän sirisevää. Vihervarpusen laulussa on tunnusomainen 'tsuiit'-kutsuääni, joka puuttuu viherpeipolta.
Urpianen
Acanthis flammea
Urpianen on selvästi pienempi ja punertavampi kuin vihervarpunen. Urpiaisen koiraalla on punainen otsa ja rinta, ja sen siivillä on kaksi vaaleaa juovaa, ei keltaista peiliä. Urpiaisen lento on nopeampaa ja sen äänet ovat terävämpiä ja metallisempia.
Keltahemppo
Serinus serinus
Keltahemppo on pienempi ja kirkkaamman keltainen kuin vihervarpunen, erityisesti koiras. Keltahempolla on lyhyempi pyrstö ja sen laulu on nopeaa, sirisevää ja usein korkeampaa. Keltahemppo on Suomessa harvinainen harhailija, kun taas vihervarpunen on yleinen pesimälintu.
Nopeat faktat
- Tieteellinen nimi:
- Carduelis chloris
- Koko:
- 14-16 cm
- Ravinto:
- Siemenet, hyönteiset
- Elinympäristö:
- Puutarhat, puistot, metsänreunat
- Muutto:
- Osittaismuuttaja
- Pesyeitä:
- 1-2 vuodessa
- Munien määrä:
- 4-6
Kiinnostavia faktoja
- Vihervarpunen on saanut nimensä koiraan vihertävästä höyhenpuvusta.
- Se on taitava akrobaatti ja voi roikkua ylösalaisin oksilla syödessään siemeniä.
- Vihervarpunen on yksi yleisimmistä lintulaudan vieraista Suomessa.
- Sen laulu on niin tunnusomaista, että sen voi usein tunnistaa jo pelkästään äänestä.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Passeriformes
- Heimo
- Fringillidae
- Suku
- Carduelis
- Laji
- Carduelis chloris
Tutustu lajiin Vihervarpunen
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.