Vihervarpunen

Yleistä

Vihervarpunen on keskikokoinen, tukevatekoinen varpuslintu, joka tunnetaan vihertävästä höyhenpuvustaan ja voimakkaasta nokastaan. Se on yleinen ja helposti tunnistettava lintu puutarhoissa, puistoissa ja metsänreunoilla Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Sen laulu on tunnusomainen ja sisältää usein siriseviä ja surisevia ääniä.

Koko ja elinikä

Pituus

14-16 cm

Siipien kärkiväli

25-28 cm

Paino

25-34 g

Elinikä

Noin 2-5 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 10 vuotta.

Ravinto

Pääasiassa siemeniä syövä, mutta pesimäkaudella myös hyönteisiä ja hämähäkkejä. Erityisesti suosii auringonkukansiemeniä ja pähkinöitä ruokintapaikoilla.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Koiraan höyhenpuku on pääosin oliivinvihreä, vatsapuolelta kellertävämpi. Siivillä ja pyrstössä on kirkkaan keltaiset laikut, jotka ovat erityisen näkyvät lennossa. Naaras on himmeämpi, harmahtavan vihreä ja keltaiset laikut ovat vaaleammat. Nuoret linnut ovat ruskehtavampia ja voimakkaasti viiruisia, keltaiset siipilaikut ovat heikommat.

Nokan muoto

Kartionmuotoinen, tukeva ja voimakas nokka, soveltuu hyvin siementen murskaamiseen. Väriltään vaaleanpunertava tai harmahtava.

Silmien väri

Tummanruskeat silmät.

Jalkojen väri

Vaaleanpunertavat tai ruskehtavat jalat.

Erottavat tuntomerkit

Koiraan kirkkaan keltainen siipipeili ja pyrstön sivujen keltaiset laikut ovat erinomaisia tuntomerkkejä. Naaraan ja nuorten lintujen tunnistuksessa auttaa yleinen vihertävä sävy ja tukeva nokka. Lennossa näkyvät keltaiset siipilaikut ovat aina hyvä tunnusmerkki.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret vihervarpuset ovat ruskehtavan harmaita ja voimakkaasti tummaviiruisia selkäpuolelta ja rinnasta. Niiden keltaiset siipilaikut ovat vaaleammat ja vähemmän erottuvat kuin aikuisilla. Ne saavat aikuisen höyhenpuvun ensimmäisen syksyn sulkasadon jälkeen.

Kausimuutokset

Vihervarpusen höyhenpuku ei muutu merkittävästi vuodenaikojen mukaan. Koiraan värit voivat olla hieman kirkkaammat pesimäkauden alussa kulumattoman höyhenpuvun ansiosta.

Sukupuolierot

Koiras on huomattavasti kirkkaamman värinen ja vihreämpi kuin naaras. Koiraalla on kirkkaammat keltaiset siipi- ja pyrstölaikut.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Keskikokoinen, tukevatekoinen varpuslintu, jolla on suhteellisen suuri pää ja voimakas, kartiomainen nokka.

2. 2

   Väritys (koiras)

   Yleisväriltään oliivinvihreä, vatsapuolelta kellertävämpi. Siivillä ja pyrstön sivuilla kirkkaan keltaiset laikut, jotka näkyvät hyvin lennossa.

3. 3

   Väritys (naaras ja nuori)

   Naaras on himmeämpi, harmahtavan vihreä ja keltaiset laikut ovat vaaleammat. Nuoret linnut ovat ruskehtavan viiruisia.

4. 4

   Nokka

   Tukeva, vaaleanpunertava tai harmahtava, siementen murskaamiseen soveltuva nokka.

5. 5

   Ääni

   Tunnusomainen sirisevä ja suriseva laulu, jossa usein toistuva 'tsuii-tsuii-tsuii' tai 'dzrryy-dzrryy'. Kutsuääni on terävä, nouseva 'tsuiit'.

6. 6

   Lento

   Aaltoileva lento, jossa keltaiset siipilaikut erottuvat selvästi.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsänreunat, puistot, puutarhat, viljelysmaiden reunat, pensaikot, taajamat ja kaupunkialueet.

Levinneisyys

Laajalti levinnyt Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa pesii koko maassa Lappia lukuun ottamatta, yleisimpänä Etelä- ja Keski-Suomessa.

Korkeusvyöhyke

Merien rannikoilta aina noin 2000 metrin korkeuteen vuoristoissa.

Suositut ympäristöt

Suosii avoimia tai puoliksi avoimia elinympäristöjä, joissa on pensaita ja puita, erityisesti havupuita, joissa se voi pesiä ja etsiä ravintoa. Ihmisen muokkaamat ympäristöt, kuten puutarhat ja puistot, ovat sille erinomaisia.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (diurnaali).

Ruokailutavat

Vihervarpunen on pääasiassa siemensyöjä. Se syö monenlaisia siemeniä, kuten auringonkukansiemeniä, hamppua, pähkinöitä, koivun ja lepän siemeniä. Pesimäkaudella se syö myös hyönteisiä ja hämähäkkejä, erityisesti ruokkiessaan poikasia. Se voi roikkua akrobaattisesti oksilla siemeniä etsiessään ja vierailee usein lintulaudoilla.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkauden ulkopuolella vihervarpuset liikkuvat usein parvissa, jotka voivat olla suuriakin ja sekoittua muiden peippolintujen, kuten viherpeippojen ja urpiaisten, kanssa. Pesimäkaudella ne ovat reviiritietoisempia, mutta voivat pesiä löyhinä yhdyskuntina.

Lentotapa

Lento on aaltoilevaa ja nopeaa. Lennossa näkyvät hyvin kirkkaan keltaiset siipilaikut ja pyrstön sivujen keltaiset alueet.

Muutto

Suomessa vihervarpunen on osittaismuuttaja. Osa kannasta talvehtii Suomessa, erityisesti Etelä-Suomessa, kun taas osa muuttaa etelämmäs Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Muutto tapahtuu syys-lokakuussa ja paluu maalis-huhtikuussa. Talvehtivien lintujen määrä vaihtelee ravintotilanteen mukaan.

Reviiri

Pesimäkaudella koiraat puolustavat pientä pesäreviiriä laulullaan ja aggressiivisella käytöksellä muita koiraita kohtaan. Reviiri on kuitenkin usein pieni ja pesät voivat sijaita melko lähellä toisiaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun, usein kaksi pesuetta vuodessa.

Pesimätavat

Pesä rakennetaan yleensä havupuuhun, usein kuuseen tai mäntyyn, 1-10 metrin korkeuteen. Pesä on kuppimainen, huolellisesti rakennettu sammalista, jäkälistä, ohuista oksista ja juurista, vuorattu höyhenillä ja karvoilla. Naaras rakentaa pesän yksin.

Pesyekoko

4-6 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat vaaleansinivihreitä tai harmahtavia, tummin, usein punaruskein tai violetinruskein täplin ja viiruin. Munia on 4-6 kappaletta.

Hautoma-aika

12-14 päivää, naaras hautoo yksin.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä 13-16 päivän ikäisinä. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia.

Vanhempien hoito

Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan. Naaras hautoo munat ja koiras tuo sille ruokaa. Poikasten kuoriuduttua molemmat vanhemmat etsivät niille ravintoa, pääasiassa hyönteisiä ja siemeniä.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele ääntä. Vihervarpusen tunnusomainen sirisevä laulu ja terävä 'tsuiit'-kutsuääni ovat usein ensimmäinen merkki sen läsnäolosta.
2. Tarkkaile lintulautoja. Talvella vihervarpuset ovat yleisiä vieraita lintulaudoilla, erityisesti jos tarjolla on auringonkukansiemeniä.
3. Etsi havupuista. Vihervarpunen pesii usein havupuissa, kuten kuusissa ja männyissä. Tarkkaile näitä puita pesimäkaudella.
4. Kiinnitä huomiota lentoon. Lennossa näkyvät kirkkaan keltaiset siipilaikut ovat hyvä tunnusmerkki, joka auttaa erottamaan sen muista peippolinnuista.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tieteellinen nimi:

Carduelis chloris

Koko:

14-16 cm

Ravinto:

Siemenet, hyönteiset

Elinympäristö:

Puutarhat, puistot, metsänreunat

Muutto:

Osittaismuuttaja

Pesyeitä:

1-2 vuodessa

Munien määrä:

4-6

Kiinnostavia faktoja

• Vihervarpunen on saanut nimensä koiraan vihertävästä höyhenpuvusta.
• Se on taitava akrobaatti ja voi roikkua ylösalaisin oksilla syödessään siemeniä.
• Vihervarpunen on yksi yleisimmistä lintulaudan vieraista Suomessa.
• Sen laulu on niin tunnusomaista, että sen voi usein tunnistaa jo pelkästään äänestä.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Passeriformes

Heimo

Fringillidae

Suku

Carduelis

Laji

Carduelis chloris

Tutustu lajiin Vihervarpunen