Vihervarpunen

Yleistä

Vihervarpunen on keskikokoinen, tukevatekoinen varpuslintu, joka tunnetaan vihertävästä höyhenpuvustaan ja voimakkaasta nokastaan. Se on yleinen ja helposti tunnistettava lintu Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Vihervarpunen on sopeutunut hyvin ihmisen muokkaamiin elinympäristöihin, kuten puutarhoihin ja puistoihin.

Koko ja elinikä

Pituus

14-16 cm

Siipien kärkiväli

25-28 cm

Paino

25-34 g

Elinikä

Keskimäärin 2-3 vuotta, pisin tunnettu ikä yli 10 vuotta.

Ravinto

Pääasiassa siemensyöjä, erityisesti auringonkukansiemenet, pähkinät ja muut öljypitoiset siemenet. Syö myös hyönteisiä pesimäkaudella.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Koiraan höyhenpuku on yleisväriltään oliivinvihreä, selkäpuolelta tummempi ja vatsapuolelta vaaleampi. Siivillä ja pyrstössä on kirkkaan keltaiset laikut, jotka ovat erityisen näkyvät lennossa. Naaras on yleisväriltään himmeämpi, harmahtavan vihreä ja keltaiset laikut ovat vaatimattomammat. Nuoret linnut ovat ruskehtavampia ja voimakkaasti viiruisia, erityisesti rinnasta ja selästä.

Nokan muoto

Kartionmuotoinen, tukeva ja voimakas nokka, joka on sopeutunut siementen murskaamiseen. Väriltään vaaleanpunertava tai harmahtava.

Silmien väri

Tummanruskeat silmät.

Jalkojen väri

Vaaleanpunertavat tai ruskehtavat jalat.

Erottavat tuntomerkit

Koiraan kirkkaan keltainen siipijuova ja pyrstön sivujen keltaiset laikut ovat erottuvia. Tukeva nokka ja suhteellisen lyhyt, lovipäinen pyrstö. Lentokuvio on aaltoileva.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut ovat yleisväriltään ruskehtavan harmaita ja niillä on tiheä tumma viirutus koko vartalossa, myös rinnassa ja selässä. Keltaiset siipilaikut ovat jo nähtävissä, mutta eivät yhtä kirkkaita kuin aikuisilla.

Kausimuutokset

Vihervarpusen höyhenpuku ei muutu merkittävästi vuodenaikojen mukaan. Pesimäkaudella värit voivat olla hieman kirkkaammat kuluneen höyhenpuvun vaihtuessa.

Sukupuolierot

Koiraat ovat kirkkaamman vihreitä ja niillä on selkeämmät keltaiset siipi- ja pyrstökuviot kuin naarilla, jotka ovat himmeämpiä ja harmahtavampia.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Keskikokoinen, tukeva varpuslintu, jolla on suhteellisen suuri pää ja voimakas, kartionmuotoinen nokka.

2. 2

   Väritys (koiras)

   Yleisväriltään oliivinvihreä, selkä tummempi, vatsa vaaleampi. Kirkkaan keltaiset laikut siivillä ja pyrstön sivuilla ovat tunnusomaisia.

3. 3

   Väritys (naaras)

   Himmeämpi ja harmahtavamman vihreä kuin koiras, keltaiset kuviot vaatimattomammat.

4. 4

   Väritys (nuori lintu)

   Ruskehtavan harmaa ja tiheästi viiruinen, keltaiset siipilaikut jo nähtävissä.

5. 5

   Lento

   Aaltoileva lento, jossa keltaiset siipijuovat ja pyrstön sivulaikut näkyvät selvästi.

6. 6

   Laulu ja kutsuäänet

   Laulu on pitkä, visertävä ja sirisevä, sisältäen tunnusomaisen venytetyn 'tsviiih' -äänen. Kutsuääni on terävä 'tsip'.

7. 7

   Nokka

   Tukeva, vaaleanpunertava tai harmahtava nokka, joka on sopeutunut siementen murskaamiseen.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsänreunat, puistot, puutarhat, pensaikot, viljelysmaiden reunat, taajamat.

Levinneisyys

Laajalti levinnyt Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa pesii koko maassa, mutta harvinaistuu pohjoiseen mentäessä.

Korkeusvyöhyke

Merien rannoilta aina noin 2000 metrin korkeuteen vuoristoissa.

Suositut ympäristöt

Suosii avoimia tai puoliksi avoimia elinympäristöjä, joissa on pensaita ja puita, erityisesti havupuita. Erityisen yleinen asutuksen läheisyydessä, puutarhoissa ja puistoissa, joissa on saatavilla ruokintapaikkoja.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen.

Ruokailutavat

Etsii ravintoa pääasiassa maasta ja pensaista, mutta myös puista. Erityisen taitava käsittelemään siemeniä tukevan nokkansa avulla. Vierailee usein lintulaudoilla ja syö auringonkukansiemeniä. Pesimäkaudella syö myös hyönteisiä, joita se syöttää poikasilleen.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella elää pareittain, mutta pesimäajan ulkopuolella kerääntyy usein suuriin parviin, jotka voivat olla sekoittuneita muiden peippolintujen kanssa. Parvet vierailevat usein lintulaudoilla.

Lentotapa

Lento on aaltoilevaa ja nopeaa. Lennossa näkyvät hyvin kirkkaan keltaiset siipijuovat ja pyrstön sivujen keltaiset laikut.

Muutto

Suomessa osittain muuttolintu, osittain paikkalintu. Osa kannasta talvehtii Suomessa, erityisesti eteläosissa, kun taas osa muuttaa etelämmäksi Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Muutto tapahtuu syys-lokakuussa ja paluu maalis-huhtikuussa.

Reviiri

Koiraat puolustavat pesimäaluetta laulullaan ja aggressiivisella käytöksellä muita koiraita kohtaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun, usein kaksi pesuetta vuodessa.

Pesimätavat

Pesä rakennetaan yleensä tiheään pensaaseen tai havupuuhun, usein 1-4 metrin korkeuteen. Pesä on kuppimainen, rakennettu ohuista oksista, sammalesta, juurista ja vuorattu hienolla ruoholla, karvoilla ja höyhenillä. Naaras rakentaa pesän.

Pesyekoko

4-6 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat vaaleansinivihreitä tai valkoisia, joissa on punaruskeita tai violetinharmaita täpliä ja viiruja, erityisesti tylpemmässä päässä. Koko noin 19 x 14 mm.

Hautoma-aika

12-14 päivää, pääasiassa naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä 13-16 päivän ikäisinä.

Vanhempien hoito

Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia, mutta naaras vastaa pääasiassa haudonnasta. Koiraat tuovat ruokaa haudonta-aikana naaraalle.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele laulua. Vihervarpusen laulu on tunnusomainen ja usein ensimmäinen merkki linnun läsnäolosta. Kuuntele viserryksiä ja venytettyä 'tsviiih' -ääntä.
2. Tarkkaile lintulautoja. Talvisin vihervarpuset ovat säännöllisiä vieraita lintulaudoilla. Ne ovat usein aggressiivisia muita lintuja kohtaan ruokailupaikoilla.
3. Etsi pensaikosta. Vihervarpuset viihtyvät tiheissä pensaissa ja havupuissa, joissa ne voivat piiloutua ja rakentaa pesänsä.
4. Kiinnitä huomiota lentoon. Lennossa näkyvät keltaiset siipijuovat ja pyrstön sivulaikut ovat hyvä tunnistusmerkki.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tieteellinen nimi:

Chloris chloris

Koko:

14-16 cm

Ravinto:

Siemenet, hyönteiset

Elinympäristö:

Puutarhat, puistot, metsänreunat

Pesimäkausi:

Huhti-heinäkuu

Munien määrä:

4-6

Suojelustatus:

Elinvoimainen

Kiinnostavia faktoja

• Vihervarpunen on saanut nimensä koiraan vihertävästä höyhenpuvusta.
• Se on yksi yleisimmistä lintulaudan vieraista Suomessa, erityisesti talvisin.
• Vihervarpunen on tunnettu aggressiivisesta käytöksestään ruokailupaikoilla, ja se voi ajaa pois jopa itseään suurempia lintuja.
• Sen lauluun kuuluu usein tunnusomainen 'tsviiih' -ääni, joka on helppo oppia tunnistamaan.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Passeriformes

Heimo

Fringillidae

Suku

Chloris

Laji

Chloris chloris

Tutustu lajiin Vihervarpunen