Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Vihervarpunen on keskikokoinen, tukevatekoinen varpuslintu, joka tunnetaan vihertävästä höyhenpuvustaan ja voimakkaasta nokastaan. Se on yleinen ja helposti tunnistettava lintu Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Vihervarpunen on sopeutunut hyvin ihmisen muokkaamiin elinympäristöihin, kuten puutarhoihin ja puistoihin.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 14-16 cm
- Siipien kärkiväli
- 25-28 cm
- Paino
- 25-34 g
- Elinikä
- Keskimäärin 2-3 vuotta, pisin tunnettu ikä yli 10 vuotta.
- Ravinto
- Pääasiassa siemensyöjä, erityisesti auringonkukansiemenet, pähkinät ja muut öljypitoiset siemenet. Syö myös hyönteisiä pesimäkaudella.
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Koiraan höyhenpuku on yleisväriltään oliivinvihreä, selkäpuolelta tummempi ja vatsapuolelta vaaleampi. Siivillä ja pyrstössä on kirkkaan keltaiset laikut, jotka ovat erityisen näkyvät lennossa. Naaras on yleisväriltään himmeämpi, harmahtavan vihreä ja keltaiset laikut ovat vaatimattomammat. Nuoret linnut ovat ruskehtavampia ja voimakkaasti viiruisia, erityisesti rinnasta ja selästä.
- Nokan muoto
- Kartionmuotoinen, tukeva ja voimakas nokka, joka on sopeutunut siementen murskaamiseen. Väriltään vaaleanpunertava tai harmahtava.
- Silmien väri
- Tummanruskeat silmät.
- Jalkojen väri
- Vaaleanpunertavat tai ruskehtavat jalat.
- Erottavat tuntomerkit
- Koiraan kirkkaan keltainen siipijuova ja pyrstön sivujen keltaiset laikut ovat erottuvia. Tukeva nokka ja suhteellisen lyhyt, lovipäinen pyrstö. Lentokuvio on aaltoileva.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut ovat yleisväriltään ruskehtavan harmaita ja niillä on tiheä tumma viirutus koko vartalossa, myös rinnassa ja selässä. Keltaiset siipilaikut ovat jo nähtävissä, mutta eivät yhtä kirkkaita kuin aikuisilla.
- Kausimuutokset
- Vihervarpusen höyhenpuku ei muutu merkittävästi vuodenaikojen mukaan. Pesimäkaudella värit voivat olla hieman kirkkaammat kuluneen höyhenpuvun vaihtuessa.
- Sukupuolierot
- Koiraat ovat kirkkaamman vihreitä ja niillä on selkeämmät keltaiset siipi- ja pyrstökuviot kuin naarilla, jotka ovat himmeämpiä ja harmahtavampia.
Tunnistus
- 1
Koko ja muoto
Keskikokoinen, tukeva varpuslintu, jolla on suhteellisen suuri pää ja voimakas, kartionmuotoinen nokka.
- 2
Väritys (koiras)
Yleisväriltään oliivinvihreä, selkä tummempi, vatsa vaaleampi. Kirkkaan keltaiset laikut siivillä ja pyrstön sivuilla ovat tunnusomaisia.
- 3
Väritys (naaras)
Himmeämpi ja harmahtavamman vihreä kuin koiras, keltaiset kuviot vaatimattomammat.
- 4
Väritys (nuori lintu)
Ruskehtavan harmaa ja tiheästi viiruinen, keltaiset siipilaikut jo nähtävissä.
- 5
Lento
Aaltoileva lento, jossa keltaiset siipijuovat ja pyrstön sivulaikut näkyvät selvästi.
- 6
Laulu ja kutsuäänet
Laulu on pitkä, visertävä ja sirisevä, sisältäen tunnusomaisen venytetyn 'tsviiih' -äänen. Kutsuääni on terävä 'tsip'.
- 7
Nokka
Tukeva, vaaleanpunertava tai harmahtava nokka, joka on sopeutunut siementen murskaamiseen.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Metsänreunat, puistot, puutarhat, pensaikot, viljelysmaiden reunat, taajamat.
- Levinneisyys
- Laajalti levinnyt Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa pesii koko maassa, mutta harvinaistuu pohjoiseen mentäessä.
- Korkeusvyöhyke
- Merien rannoilta aina noin 2000 metrin korkeuteen vuoristoissa.
- Suositut ympäristöt
- Suosii avoimia tai puoliksi avoimia elinympäristöjä, joissa on pensaita ja puita, erityisesti havupuita. Erityisen yleinen asutuksen läheisyydessä, puutarhoissa ja puistoissa, joissa on saatavilla ruokintapaikkoja.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen.
- Ruokailutavat
- Etsii ravintoa pääasiassa maasta ja pensaista, mutta myös puista. Erityisen taitava käsittelemään siemeniä tukevan nokkansa avulla. Vierailee usein lintulaudoilla ja syö auringonkukansiemeniä. Pesimäkaudella syö myös hyönteisiä, joita se syöttää poikasilleen.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Pesimäkaudella elää pareittain, mutta pesimäajan ulkopuolella kerääntyy usein suuriin parviin, jotka voivat olla sekoittuneita muiden peippolintujen kanssa. Parvet vierailevat usein lintulaudoilla.
- Lentotapa
- Lento on aaltoilevaa ja nopeaa. Lennossa näkyvät hyvin kirkkaan keltaiset siipijuovat ja pyrstön sivujen keltaiset laikut.
- Muutto
- Suomessa osittain muuttolintu, osittain paikkalintu. Osa kannasta talvehtii Suomessa, erityisesti eteläosissa, kun taas osa muuttaa etelämmäksi Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Muutto tapahtuu syys-lokakuussa ja paluu maalis-huhtikuussa.
- Reviiri
- Koiraat puolustavat pesimäaluetta laulullaan ja aggressiivisella käytöksellä muita koiraita kohtaan.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Laulu on pitkä ja monipuolinen, sisältäen paljon viserryksiä, sirinöitä ja rullaavia ääniä. Tyypillinen on venytetty, nasaali 'tsviiih' tai 'džyyyh' -ääni, joka usein päättää säkeen. Laulu esitetään usein puun latvasta tai lennossa.
- Kutsuhuuto
- Yleisin kutsuääni on lyhyt, terävä 'tsip' tai 'tšip'. Varoitusääni on kovempi ja toistuva 'tsitt-tsitt'. Lennossa kuuluu usein tunnusomainen 'tsviiih' -kutsu.
- Milloin ääntelee
- Laulaa aktiivisimmin pesimäkaudella maaliskuusta heinäkuuhun, mutta voi laulaa myös leudompina talvipäivinä. Kutsuääniä kuulee ympäri vuoden.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Huhtikuusta heinäkuuhun, usein kaksi pesuetta vuodessa.
- Pesimätavat
- Pesä rakennetaan yleensä tiheään pensaaseen tai havupuuhun, usein 1-4 metrin korkeuteen. Pesä on kuppimainen, rakennettu ohuista oksista, sammalesta, juurista ja vuorattu hienolla ruoholla, karvoilla ja höyhenillä. Naaras rakentaa pesän.
- Pesyekoko
- 4-6 munaa.
- Munan kuvaus
- Munat ovat vaaleansinivihreitä tai valkoisia, joissa on punaruskeita tai violetinharmaita täpliä ja viiruja, erityisesti tylpemmässä päässä. Koko noin 19 x 14 mm.
- Hautoma-aika
- 12-14 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
- Lentoonlähtöaika
- Poikaset lähtevät pesästä 13-16 päivän ikäisinä.
- Vanhempien hoito
- Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia, mutta naaras vastaa pääasiassa haudonnasta. Koiraat tuovat ruokaa haudonta-aikana naaraalle.
Missä löytää
Puutarhat ja puistot
Erittäin yleinen asutuksen läheisyydessä, erityisesti puutarhoissa, joissa on lintulautoja ja pensaita.
Metsänreunat ja pensaikot
Suosii paikkoja, joissa on tiheää pensaikkoa ja puita, erityisesti havupuita.
Viljelysmaiden reunat
Löytyy usein viljelysmaiden reunoilta, missä on saatavilla siemeniä.
Lintulaudat
Talvisin ja syksyisin erittäin yleinen vieras lintulaudoilla, erityisesti auringonkukansiementen äärellä.
Maastovinkit
- Kuuntele laulua. Vihervarpusen laulu on tunnusomainen ja usein ensimmäinen merkki linnun läsnäolosta. Kuuntele viserryksiä ja venytettyä 'tsviiih' -ääntä.
- Tarkkaile lintulautoja. Talvisin vihervarpuset ovat säännöllisiä vieraita lintulaudoilla. Ne ovat usein aggressiivisia muita lintuja kohtaan ruokailupaikoilla.
- Etsi pensaikosta. Vihervarpuset viihtyvät tiheissä pensaissa ja havupuissa, joissa ne voivat piiloutua ja rakentaa pesänsä.
- Kiinnitä huomiota lentoon. Lennossa näkyvät keltaiset siipijuovat ja pyrstön sivulaikut ovat hyvä tunnistusmerkki.
Samankaltaiset lajit
Keltahemppo
Serinus serinus
Keltahemppo on pienempi ja sirompi kuin vihervarpunen. Koiraan keltainen väri on kirkkaampi ja puhtaampi, ja sillä on selkeästi viiruinen selkä. Keltahempolla ei ole vihervarpuselle tyypillisiä keltaisia siipijuovia ja pyrstön sivulaikkuja samalla tavalla. Keltahempolla on myös lyhyempi pyrstö ja sen laulu on nopeampaa ja korkeampaa sirinää.
Vihervarpunen (Carduelis spinus)
Spinus spinus
Vihervarpunen (Spinus spinus) on huomattavasti pienempi ja sirompi kuin vihervarpunen (Chloris chloris). Koiraalla on musta päälaki ja leukalappu, ja sen keltainen väri on kirkkaampaa ja puhtaampaa. Vihervarpusella (Spinus spinus) on myös kapeampi nokka ja sen laulu on nopeampaa ja korkeampaa viserrystä. Vihervarpunen (Chloris chloris) on tukevampi ja sen vihreä sävy on oliivinvihreämpi.
Nopeat faktat
- Tieteellinen nimi:
- Chloris chloris
- Koko:
- 14-16 cm
- Ravinto:
- Siemenet, hyönteiset
- Elinympäristö:
- Puutarhat, puistot, metsänreunat
- Pesimäkausi:
- Huhti-heinäkuu
- Munien määrä:
- 4-6
- Suojelustatus:
- Elinvoimainen
Kiinnostavia faktoja
- Vihervarpunen on saanut nimensä koiraan vihertävästä höyhenpuvusta.
- Se on yksi yleisimmistä lintulaudan vieraista Suomessa, erityisesti talvisin.
- Vihervarpunen on tunnettu aggressiivisesta käytöksestään ruokailupaikoilla, ja se voi ajaa pois jopa itseään suurempia lintuja.
- Sen lauluun kuuluu usein tunnusomainen 'tsviiih' -ääni, joka on helppo oppia tunnistamaan.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Passeriformes
- Heimo
- Fringillidae
- Suku
- Chloris
- Laji
- Chloris chloris
Tutustu lajiin Vihervarpunen
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.
