Varis

Yleistä

Varis on keskikokoinen varpuslintu, joka tunnetaan harmaasta vartalostaan ja mustasta päästään, kurkustaan, siivistään ja pyrstöstään. Se on älykäs ja sopeutuva lintu, joka viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä ja on yleinen näky kulttuuriympäristöissä.

Koko ja elinikä

Pituus

44-51 cm

Siipien kärkiväli

84-100 cm

Paino

370-650 g

Elinikä

Keskimäärin 4-10 vuotta luonnossa, mutta voi elää jopa yli 20 vuotta.

Ravinto

Kaikkiruokainen. Syö laajan valikoiman ravintoa, kuten hyönteisiä, matoja, siemeniä, hedelmiä, viljaa, jätteitä, raatoja, pieniä jyrsijöitä, lintujen munia ja poikasia.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Aikuisella variksella on harmaa vartalo ja musta pää, 'rukalappu' (rintaan alas ulottuva osa), siivet ja pyrstö. Höyhenpeite on tiheä ja usein kiiltävä.

Nokan muoto

Vankka, kartiomainen ja hieman alaspäin kaareva musta nokka.

Silmien väri

Tummanruskeat, lähes mustat.

Jalkojen väri

Mustat.

Erottavat tuntomerkit

Erottuva kaksivärinen höyhenpuku: harmaa vartalo ja mustat ääriosat. Lentäessään selän harmaa väri erottuu selvästi. Älykäs katse ja vankka olemus.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret varikset muistuttavat aikuisia, mutta niiden höyhenpuku on usein mattamaisempi ja vaaleamman harmaa. Mustat osat voivat olla himmeämpiä ja siniharmaampihohtoisempia. Silmät ovat usein harmahtavammat tai sinertävämmät.

Kausimuutokset

Höyhenpuvussa ei ole merkittäviä kausittaisia muutoksia. Höyhenet voivat kulua hieman kalpeammiksi pesimäkauden aikana ennen sulkasatoa.

Sukupuolierot

Naaraat ja koiraat ovat ulkonäöltään samanlaisia, mutta koiraat ovat yleensä hieman suurempia.

Tunnistus

1. 1

   Väritys

   Erottuva harmaa vartalo ja mustat siivet, pää, kurkku ja pyrstö. Mikään muu Suomen varislintu ei ole näin kaksivärinen.

2. 2

   Koko ja olemus

   Keskikokoinen varislintu, raskaampi kuin naakka. Vankka rakenne ja selkeästi erottuva korkeaotsainen pää.

3. 3

   Ääni

   Karkea ja tunnusomainen 'kraah-kraah-kraah' rääkyminen. Tämä on yksi parhaista tunnusmerkeistä, usein kuultavissa jo ennen kuin lintu näkyy.

4. 4

   Lento

   Suora, voimakas siiveniskut. Lennossa näkyy selvä mustan ja harmaan kontrasti.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsät, pellot, rannikot, kaupungit, taajamat, maaseutu.

Levinneisyys

Laajalti levinnyt Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä osissa Lähi-itää ja Aasian länsiosia. Suomessa esiintyy lähes koko maassa, lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia.

Korkeusvyöhyke

Merien rannoilta vuoristoalueille, tyypillisesti matalat ja keskikorkeat alueet.

Suositut ympäristöt

Puoliavoimet ja avoimet maisemat, joissa on puita pesimiseen ja korkeita paikkoja ympäristön tarkkailuun. Ihmisen muokkaamat ympäristöt, kuten pellot, puutarhat, puistot ja kaupunkialueet.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen.

Ruokailutavat

Etsivä ja opportunistinen. Syö maasta, puista ja ruokkii myös jätteillä. Varastoi usein ruokaa. Saalistaa pieniä eläimiä ja lintujen munia.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella parittain, mutta pesimäkauden ulkopuolella kokoontuvat suuriin parviin, erityisesti yöpymispaikoilla ja ruokailupaikoilla. Ovat sosiaalisia ja älykkäitä, käyttävät yhteistyötä ruoan hankinnassa.

Lentotapa

Suora, voimakas ja hieman aaltoileva lento. Liitelee harvoin. Lennossa näkyy selvästi mustien siivenkärkien ja harmaan vartalon kontrasti.

Muutto

Euroopassa pääosin paikkalintu, mutta pohjoisimman levinneisyysalueen, kuten Suomen, varikset voivat muuttaa lyhyitä matkoja etelämmäs talveksi. Nuoret linnut siirtyvät vanhoja kauemmas.

Reviiri

Pesimäkaudella parit puolustavat reviiriään aggressiivisesti. Pesimäkauden ulkopuolella vähemmän territoriaalisia, kokoontuvat yhteisille ruokailu- ja yöpymispaikoille.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Maalis-kesäkuu, riippuen maantieteellisestä sijainnista. Suomessa huhtikuusta kesäkuuhun.

Pesimätavat

Tekee suurikokoisen, risuista ja oksista rakennetun pesän korkealle puuhun, usein havupuuhun. Sisäpuoli vuorataan kasvinosilla, karvoilla ja muilla pehmeillä materiaaleilla. Pesii yksinään tai löyhinä kolonioina.

Pesyekoko

Yleensä 4-6 munaa (harvoin 3-7).

Munan kuvaus

Yleensä 4-6 munaa, jotka ovat vihertävän- tai sinertävänvihreitä ja tummanruskea- tai mustatäpläisiä. Koko noin 4,0 x 2,9 cm.

Hautoma-aika

18-20 päivää, enimmäkseen naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä noin 32-36 päivän ikäisinä, mutta ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä useita viikkoja lentokyvyn saavuttamisen jälkeen.

Vanhempien hoito

Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan ja hoitoon. Ne ovat erittäin suojelevia pesäänsä ja poikasiaan kohtaan.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele ääntä. Variksen karkea 'kraah' on usein ensimmäinen merkki sen läsnäolosta.
2. Katso korkealle. Pesät ovat yleensä korkeissa puissa, ja varikset istuvat usein puiden tai rakennusten katoilla tarkkailemassa ympäristöä.
3. Tarkkaile käyttäytymistä. Varikset ovat uteliaita ja älykkäitä. Ne seuraavat usein ihmisiä tai muita eläimiä selvittääkseen, onko tarjolla ruokaa. Tarkkaile niiden maanmuokkausta ja varastointikäyttäytymistä.
4. Vieraile avoimilla alueilla. Pellot, puistosalmi ja muut avoimet alueet, joissa on yksittäisiä korkeita puita, ovat hyviä paikkoja löytää variksia.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Älykkyys:

Varikset ovat tunnettuja korkeasta älykkyydestään ja kyvystään ratkaista ongelmia. Ne voivat käyttää työkaluja ja mukautua uusiin tilanteisiin.

Sopeutuvaisuus:

Yksi sopeutuvimmista lintulajeista, pystyy menestymään monenlaisissa elinympäristöissä ihmisen läheisyydessä.

Taxonominen kehitys:

Variksen (Corvus cornix) ja nokivaristen (Corvus corone) välillä on historiallisesti ollut kiistaa, pidetäänkö niitä erillisinä lajeina vai alalajeina. Nykyisin ne on yleensä tunnustettu erillisiksi lajeiksi perustuen eroihin elinympäristöissä, morfologiassa ja genetiikassa, vaikkakin ne risteytyvät kohtaamisalueilla.

Kiinnostavia faktoja

• Varisten uskotaan pystyvän tunnistamaan yksittäisiä ihmisiä ja muistamaan heitä pitkään, etenkin jos he kokevat uhkaa tai saavat ruokaa.
• Ne ovat taitavia jäljittelemään muiden lintujen ääniä ja jopa ihmisen puhetta, vaikka tämä on harvinaista luonnossa.
• Variksilla on monimutkainen sosiaalinen rakenne, ja ne voivat osallistua ryhmätyöhön saalistaessaan tai puolustaessaan reviiriään.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia (Eläinkunta)

Pääjakso

Chordata (Selkäjänteiset)

Luokka

Aves (Linnut)

Lahko

Passeriformes (Varpuslinnut)

Heimo

Corvidae (Varikset)

Suku

Corvus

Laji

Corvus cornix (Varis)

Tutustu lajiin Varis