Vares

Yleistä

Vares (Corvus corone) on keskikokoinen, kokonaan musta varislintu, joka tunnetaan älykkyydestään ja sopeutumiskyvystään. Se on yleinen ja laajalle levinnyt laji Euroopassa ja Aasiassa, ja se viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä ihmisasutuksen läheisyydestä maaseudulle. Vares on opportunistinen kaikkiruokainen ja sillä on monipuolinen äänivalikoima.

Koko ja elinikä

Pituus

48-56 cm

Siipien kärkiväli

90-100 cm

Paino

390-650 g

Elinikä

Noin 4-15 vuotta luonnossa, pisimmillään jopa yli 20 vuotta

Ravinto

Kaikkiruokainen (Omnivore)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Aikuisen varesen höyhenpuku on kokonaan kiiltävän musta, usein sinertävän tai violetin metallinhohtoinen erityisesti auringonvalossa. Höyhenet ovat tiiviit ja sileät.

Nokan muoto

Vankka, suora ja teräväkärkinen nokka, joka on väriltään musta. Nokka on suhteellisen paksu ja soveltuu monipuoliseen ravinnonhankintaan.

Silmien väri

Tummanruskeat, lähes mustat silmät.

Jalkojen väri

Mustat, vahvat jalat ja varpaat, joissa on terävät kynnet.

Erottavat tuntomerkit

Kokonaan musta höyhenpuku, vankka rakenne ja suhteellisen lyhyt, tasapäinen pyrstö erottavat sen muista varislinnuista. Lentäessään siivenkärjet ovat selvästi erillään toisistaan, ja siiveniskut ovat syvät ja voimakkaat.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuorten varestien höyhenpuku on mattamustempi ja vähemmän kiiltävä kuin aikuisilla. Silmät voivat olla aluksi hieman vaaleammat, ja suupielet ovat usein kellertävät tai vaaleanpunaiset ensimmäisen elinvuoden aikana.

Kausimuutokset

Vareksella ei ole merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia. Höyhenpuku voi kulua ja haalistua hieman ennen sulkasatoa, jolloin se voi näyttää vähemmän kiiltävältä.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia. Koiraat ovat keskimäärin hieman suurempia ja painavampia kuin naaraat, mutta eroa on vaikea havaita kentällä.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Keskikokoinen, vankkarakenteinen varislintu. Pituus 48-56 cm, siipiväli 90-100 cm. Vankka nokka ja tasapäinen pyrstö.

2. 2

   Väritys

   Koko höyhenpuku on kiiltävän musta, usein metallinhohtoinen auringonvalossa. Ei vaaleita alueita tai muita värejä.

3. 3

   Lento

   Suora ja voimakas lento syvillä siiveniskuilla. Siivenkärjet ovat lennossa selvästi erillään toisistaan. Liitää harvoin.

4. 4

   Ääni

   Karkea, rääkyvä "kraa-kraa-kraa" on tyypillinen. Äänivalikoima on kuitenkin laaja ja monipuolinen.

5. 5

   Elinympäristö

   Yleinen monenlaisissa ympäristöissä, erityisesti ihmisasutuksen läheisyydessä, puistoissa, puutarhoissa ja maatalousalueilla.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsät, maatalousalueet, kaupunkialueet, puistot, puutarhat, rannikkoalueet, avoimet maisemat puuryhmineen.

Levinneisyys

Laajalle levinnyt Euroopassa ja Aasiassa. Länsi-Euroopassa esiintyy alalaji Corvus corone corone (mustavaris), kun taas Itä-Euroopassa ja Aasiassa esiintyy alalaji Corvus corone cornix (varis). Suomessa esiintyvä varis on alalaji Corvus corone cornix, jota kutsutaan yleisesti varikseksi. Tässä kuvauksessa keskitytään yleiseen Corvus corone -lajiin, mutta huomioidaan alalajien erot.

Korkeusvyöhyke

Merien rannikoilta aina vuoristoalueille asti, tyypillisesti alle 2000 metrin korkeudessa, mutta voi esiintyä korkeammallakin.

Suositut ympäristöt

Sopeutuvainen laji, joka suosii avoimia tai puoliksi avoimia maisemia, joissa on puita pesimiseen ja ruokailuun. Erityisesti ihmisasutuksen läheisyys tarjoaa runsaasti ravintoa ja pesimäpaikkoja.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (Diurnal).

Ruokailutavat

Kaikkiruokainen opportunisti. Ruokavalio koostuu hyönteisistä, madoista, etanoista, pienistä nisäkkäistä, linnunmunista ja poikasista, raadoista, viljasta, hedelmistä, marjoista ja ihmisten jätteistä. Ne ovat taitavia etsimään ruokaa maasta ja voivat käyttää työkaluja ravinnon hankinnassa.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella parit ovat yleensä reviiritietoisia ja pesivät yksinään. Pesimäkauden ulkopuolella ne voivat kerääntyä suuriin parviin, erityisesti yöpymispaikoilla ja ruokailualueilla. Ne ovat sosiaalisia ja älykkäitä lintuja, jotka voivat oppia toisiltaan ja ratkaista ongelmia.

Lentotapa

Suora ja voimakas lento syvillä siiveniskuilla. Liitää harvoin. Lentää usein korkealla ja voi tehdä akrobaattisia lentoja. Lennossa siivenkärjet ovat selvästi erillään toisistaan.

Muutto

Suomessa esiintyvä alalaji (varis, Corvus corone cornix) on osittain muuttolintu. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat talveksi etelämmäksi, kun taas eteläisemmät populaatiot ovat paikkalintuja tai tekevät lyhyitä vaelluksia. Länsi-Euroopan mustavaris (Corvus corone corone) on pääosin paikkalintu.

Reviiri

Pesimäkaudella parit ovat erittäin reviiritietoisia ja puolustavat pesimäaluettaan aggressiivisesti tunkeilijoita, kuten muita variksia tai petolintuja, vastaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Maaliskuusta kesäkuuhun, pääasiassa huhtikuussa ja toukokuussa.

Pesimätavat

Pesä rakennetaan yleensä korkeaan puuhun, usein latvukseen tai oksanhaaraan. Pesä on suuri ja vankka rakennelma, joka on tehty oksista, risuista, mudasta ja vuorattu pehmeillä materiaaleilla, kuten karvoilla, villalla, sammalella ja höyhenillä. Pesä voi sijaita myös sähköpylväissä tai muissa korkeissa rakennelmissa.

Pesyekoko

Yleensä 3-6 munaa, tyypillisesti 4-5.

Munan kuvaus

Munat ovat sinertävänvihreitä tai vaaleansinisiä, tummin ruskein tai harmaanruskein täplin ja pilkuin. Koko on noin 4,0 x 2,9 cm.

Hautoma-aika

18-19 päivää, pääasiassa naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset jättävät pesän noin 29-35 päivän ikäisinä, mutta ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä useita viikkoja pesästä lähdön jälkeen.

Vanhempien hoito

Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan ja hoitoon. Koiraat tuovat ruokaa hautovalle naaraalle ja myöhemmin molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele ääntä. Vareksen karkea "kraa-kraa-kraa" -ääni on usein ensimmäinen merkki sen läsnäolosta. Ne ovat meluisia lintuja, erityisesti aamuisin ja iltaisin.
2. Tarkkaile korkeita paikkoja. Vareksia näkee usein istumassa korkeilla paikoilla, kuten puiden latvoissa, sähköpylväissä tai rakennusten katoilla, tähystämässä ympäristöä.
3. Etsi ruokailualueilta. Ne ovat opportunistisia ruokailijoita, joten niitä voi nähdä kaatopaikoilla, roskiksilla, pelloilla tai teiden varsilla etsimässä ruokaa.
4. Huomioi sosiaalinen käyttäytyminen. Pesimäkauden ulkopuolella ne voivat kerääntyä suuriin parviin, erityisesti yöpymispaikoilla. Suuret mustien lintujen parvet voivat olla vareksia.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tieteellinen nimi:

Corvus corone

Heimo:

Corvidae (Varislinnut)

Koko:

48-56 cm

Väritys:

Kokonaan musta

Ravinto:

Kaikkiruokainen

Elinympäristö:

Monipuolinen, usein ihmisasutuksen lähellä

Ääni:

Karkea "kraa-kraa-kraa"

Pesintä:

Korkeissa puissa, 3-6 munaa

Suojelustatus:

Elinvoimainen

Kiinnostavia faktoja

• Vareksia pidetään yhtenä älykkäimmistä lintulajeista. Ne pystyvät ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, käyttämään työkaluja ja jopa muistamaan ihmisten kasvoja.
• Vareksilla on monimutkainen sosiaalinen rakenne ja ne voivat kommunikoida keskenään monipuolisilla äänillä ja kehonkielellä.
• Ne voivat elää pitkään, ja vanhimmat tunnetut yksilöt ovat eläneet yli 20-vuotiaiksi luonnossa.
• Vareksilla on kyky matkia muiden lintujen ääniä ja jopa ihmisen puhetta, vaikka tämä on harvinaisempaa kuin esimerkiksi papukaijoilla.
• Länsi-Euroopan mustavaris (Corvus corone corone) ja Itä-Euroopan varis (Corvus corone cornix) ovat saman lajin alalajeja, jotka risteytyvät alueilla, joilla niiden levinneisyysalueet kohtaavat.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Passeriformes

Heimo

Corvidae

Suku

Corvus

Laji

Corvus corone

Tutustu lajiin Vares