Birdby LogoBirdby
Viiriäinen (Coturnix coturnix)

Viiriäinen

Maailmanlaajuisesti elinvoimainen (Least Concern, LC). Euroopassa ja Suomessa taantunut laji, Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi (VU).

Coturnix coturnix

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Viiriäinen on pienikokoinen, maassa elävä ja pääosin maaston väreihin sulautuva kanalintu. Se on tunnettu nopeasta ja suoraviivaisesta lennostaan sekä koiraan helposti tunnistettavasta soidinäänestä. Laji on arka ja piilotteleva, ja sen havaitseminen on usein helpompaa äänen kuin näköhavainnon perusteella.

Koko ja elinikä

Pituus
16-19 cm
Siipien kärkiväli
32-35 cm
Paino
70-135 g
Elinikä
Keskimäärin 2-3 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä noin 6 vuotta.
Ravinto
Pääasiassa siemeniä (viljat, rikkakasvit), hyönteisiä ja muita selkärangattomia, erityisesti poikasvaiheessa. Ruokavalio vaihtelee vuodenaikojen ja saatavuuden mukaan.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Yleisväriltään ruskeankirjava, selkäpuolelta tummempien ja vaaleampien (okra, beige) raitojen ja täplien kirjoma. Vatsapuoli vaalea, kellanruskea. Siipisulat ovat tummat ja kapeat. Naaraalla ja nuorella linnulla huomattavasti vaaleampi kurkku kuin koiraalla, musta rintalaikku puuttuu.
Nokan muoto
Lyhyt, tukeva ja kartiomainen, sopeutunut siementen käsittelyyn. Ylänokka hieman alaspäin kaareva.
Silmien väri
Tummanruskeat.
Jalkojen väri
Vaaleanruskeat tai vaaleanharmaat.
Erottavat tuntomerkit
Lyhyt pyrstö, lyhyt ja pyöreämuotoinen vartalo. Maassa liikkuessaan pitää usein matalaa profiilia. Koiraan tunnusomainen pääkuviointi ja rintalaikun muoto.
Nuoren linnun ulkonäkö
Muistuttaa naarasta, mutta yleisväritykseltään hieman himmeämpi ja rinnan täplitykset ovat usein heikompia. Nuoret linnut ovat täysikasvuisia pienempiä ja heikompia lentäjiä.
Kausimuutokset
Viiriäisen höyhenpuku ei juuri muutu vuodenaikojen mukaan. Höyhenpeite saattaa kulua hieman pesinnän ja muuton aikana, mutta väritys pysyy pääosin samana.
Sukupuolierot
Koiraalla on selvästi erottuva musta viiksijuova ja kurkunalus, joka muodostaa tumman ankkurimaisen tai T-kirjaimen muotoisen kuvion vaalealla pohjalla. Naaraalla ja nuorella linnulla kurkunalus on vaalea ja viiksijuova puuttuu tai on heikosti erottuva, ja rinnassa voi olla tummaa täplitystä, mutta ei yhtenäistä mustaa laikkua.

Tunnistus

  1. 1

    Ääni

    Koiraan kolmitavuinen "pyt-pyt-pyt" -soidinääni on yleisin ja helpoin tapa tunnistaa viiriäinen, etenkin aamu- ja iltahämärässä tai yöllä.

  2. 2

    Koko ja muoto

    Pienikokoinen, pullea ja lyhytpyrstöinen kanalintu, joka liikkuu piilottelevasti maassa. Pieni, huomaamaton olemus ja maaston väreihin sulautuva höyhenpuku.

  3. 3

    Koiraan pään ja rinnan kuviointi

    Ankkurimainen musta kuvio vaalealla kurkun alusella ja tumma viiksijuova ovat selkeitä tuntomerkkejä koiraalla. Naaraalla nämä kuviot puuttuvat tai ovat hyvin heikot.

  4. 4

    Lento

    Nopea, suoraviivainen ja matalalla tapahtuva lento. Nousee maasta vasta viime hetkellä ja laskeutuu nopeasti takaisin kasvillisuuden suojaan.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Lauhkeat ja subtrooppiset alueet.
Levinneisyys
Lisääntyy Euroopassa (paitsi osissa Skandinaviaa ja Britanniaa), Aasiassa ja Afrikan luoteisosassa. Talvehtii pääosin Sahelin alueella Afrikassa sekä Intiassa ja Pakistanissa. Vaellusalue ulottuu myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän läpi.
Korkeusvyöhyke
Meripinnasta jopa 2500 metriin vuoristoissa.
Suositut ympäristöt
Aukeat viljelysmaat, heinäpellot, niityt, arot ja pensaikkoiset viljelykset. Välttää tiheää metsää ja kylmää ilmastoa. Suosii alueita, joissa on tiheää kasvillisuutta suojana ja ravinnonlähteenä.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Pääasiassa päiväaktiivinen, mutta koiraan soidinääni kuuluu usein myös yöllä, erityisesti hämärässä ja aamunkoitteessa. Muutto tapahtuu yöaikaan.
Ruokailutavat
Etsii ravintonsa maasta kävelemällä ja nokkien. Kaivelee myös maata etsiessään siemeniä ja hyönteisiä. Liikkuu usein piilossa kasvillisuuden suojassa.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Lisääntymisaikana reviiritietoinen ja yksinäinen, mutta parinmuodostus ja pesintä tapahtuvat. Muuttomatkojen aikana voi kerääntyä pieniksi parviksi, mutta harvoin suuriksi ryhmiksi. Koiraat voivat kilpailla naaraista aggressiivisesti.
Lentotapa
Lentää yleensä matalalla, nopeasti ja suoraviivaisesti siipiään kiivaasti räpyttäen. Lennosta nousee yleensä vasta viime hetkellä, kun uhka on aivan lähellä. Lentää mieluummin lyhyitä matkoja piilopaikasta toiseen.
Muutto
Pitkän matkan muuttolintu. Muutto tapahtuu öisin. Saapuu Eurooppaan huhtikuun lopussa ja lähtee syys-lokakuussa. Muuttomatkalla voi ylittää laajoja merialueita ja aavikoita.
Reviiri
Koiraat perustavat reviirejä, joita ne puolustavat soidinäänillään. Ne voivat olla aggressiivisia muita koiraita kohtaan reviirin rajojen sisällä ja houkutella naaraita ääntelyllään.

Laulu ja äänet

Laulu
Koiraan tunnusomainen soidinääni on kolmitavuinen "pyt-pyt-pyt" tai "bit-bit-bitt" -kutsu, joka on rytmikäs ja toistuva. Sitä voi kuulla usein pellolta, erityisesti aamu- ja iltahämärässä tai jopa yöllä. Äänen kantavuus on yllättävän hyvä.
Kutsuhuuto
Varoitusääni on terävä "trrr-trrr" tai "prrriipp". Naaraan kutsuääni on heikompi ja erottuu soidinäänestä. Poikaset päästävät hiljaisia piipityksiä.
Milloin ääntelee
Soidinääniä kuullaan eniten toukokuusta heinäkuuhun, mutta toisinaan jo huhtikuussa tai myöhemmin syksylläkin. Muulloin hiljaisempi.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Toukokuusta elokuuhun, riippuen maantieteellisestä sijainnista ja olosuhteista. Voi joskus tehdä kaksi pesyettä. Suomessa useimmiten kesäkuussa.
Pesimätavat
Pesä on maassa matalassa syvennyksessä, hyvin piilossa tiheän kasvillisuuden suojassa. Se on yksinkertainen kuoppa, vuorattu heinillä ja muulla kasviaineksella. Naaras rakentaa pesän yksin.
Pesyekoko
8-13 munaa, keskimäärin 9-10 munaa.
Munan kuvaus
8-13 munaa, väriltään kellanruskeita tai vaaleanvihreitä, tiheästi tummanruskeiden tai mustien täplien peittämiä. Munat ovat päärynänmuotoisia.
Hautoma-aika
17-20 päivää, naaras hautoo yksin.
Lentoonlähtöaika
Poikaset ovat pesäpakoisia ja jättävät pesän heti kuoriuduttuaan. Ne ovat lentokykyisiä noin 19-20 päivän ikäisinä, mutta ovat itsenäisiä jo aiemmin.
Vanhempien hoito
Naaras hoitaa poikaset yksin. Poikaset oppivat etsimään ravintoa lähes heti kuoriuduttuaan, naaras opastaa ja suojelee niitä.

Missä löytää

Viljapellot

Erityisesti vehnä-, ohra- ja ruispellot ovat houkuttelevia pesimäalueita. Ne tarjoavat suojaa ja ravintoa.

Niityt ja nummet

Kuivahkot, avoimet niityt ja heinäkasvillisuus tarjoavat sopivan elinympäristön, erityisesti jos lähellä on pensaikkoa tai pensasaitoja suojana.

Arot ja pensaikkoiset viljelykset

Levinneisyysalueen eteläosissa arot ja perinteiset viljelykset, joissa kasvanut kasvillisuus antaa suojaa.

Maastovinkit

  1. Kuuntele ääntä. Viiriäinen on helpompi kuulla kuin nähdä. Varaa aikaa kuunteluun aamu- tai iltahämärässä, tai jopa yöllä, viljelysten ja niittyjen laitamilla.
  2. Käytä kiikareita. Jos onnistut näkemään viiriäisen maassa, kiikarit auttavat tunnistamaan koiraan pään kuvioinnin ja erottamaan sen naaraasta. Lentoja voi seurata vaikeammin niiden nopeuden vuoksi.
  3. Ole kärsivällinen ja tarkkaile. Koska viiriäinen on piilotteleva, sen havaitseminen vaatii usein kärsivällisyyttä. Odota ja tarkkaile avoimia alueita tiheän kasvillisuuden läheisyydessä.
  4. Noudata varovaisuutta pesimäaikaan. Vältä häiritsemästä lintuja pesimäaikaan, etenkin jos epäilet pesän sijaintia. Noudatettava varovaisuutta maatalousalueillakin.

Samankaltaiset lajit

Japaninviiriäinen

Coturnix japonica

Japaninviiriäinen on hyvin samannäköinen ja sitä on vaikea erottaa tavallisesta viiriäisestä ilman tarkkaa tutkimusta. Eroina on usein Japaninviiriäisen tummempi väritys ja koiraan kurkkukuvion pienemmät erot. Niiden levinneisyysalueet ovat usein erillään, mutta siirtokantojen seurauksena voi esiintyä päällekkäisyyttä. Japaninviiriäinen on usein hieman kookkaampi.

Afrikanviiriäinen

Coturnix delegorguei

Afrikanviiriäinen on yleensä tummempi, ja koiraalla on erottuvampi musta rintalaikku ja valkoinen kaulanauha. Sen levinneisyysalue on pääasiassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Nopeat faktat

Lintu:
Muuttolintu
Ravinto:
Siemenet, hyönteiset
Elinympäristö:
Viljelymaat, niityt, arot
Tuntomerkki:
Koiraan kolmitavuinen "pyt-pyt-pyt" -soidinääni
Koko:
Pieni kanalintu

Kiinnostavia faktoja

  • Viiriäinen pystyy lentämään tuhansia kilometrejä muuttomatkallaan Afrikan ja Euroopan välillä, ylittäen jopa Saharan autiomaan tai Välimeren.
  • Vaikka viiriäinen on maassa elävä lintu, se on yksi pienimmistä muuttomatkalle lähtevistä linnuista, ja sen vaelluskyky on hämmästyttävä.
  • Viiriäisen soidinääni on niin tunnusomainen, että se on antanut nimensä monen maan kielessä, ja sen uskotaan myös houkuttelevan naaraita tehokkaasti pitkien matkojen päästä.
  • Muinainen egyptiläinen hieroglyfimerkin muoto perustuu viiriäiseen.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia (Eläinkunta)
Pääjakso
Chordata (Selkäjänteiset)
Luokka
Aves (Linnut)
Lahko
Galliformes (Kanalinnut)
Heimo
Phasianidae (Aitokanat)
Suku
Coturnix (Viiriäiset)
Laji
Coturnix coturnix (Viiriäinen)

Tutustu lajiin Viiriäinen

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa