Käki

Yleistä

Käki (Cuculus canorus) on keskikokoinen, pitkäpyrstöinen lintu, joka tunnetaan parhaiten ainutlaatuisesta pesäloisinnastaan ja koiraan tunnusomaisesta 'kukkuu'-kutsusta. Se on laajalle levinnyt laji Euraasiassa ja Afrikassa, ja sen ulkonäkö muistuttaa usein pientä haukkaa, mikä auttaa sitä lähestymään isäntälintujen pesiä huomaamatta.

Koko ja elinikä

Pituus

32-34 cm

Siipien kärkiväli

54-60 cm

Paino

105-130 g (koiras), 95-115 g (naaras)

Elinikä

Keskimäärin 6 vuotta, pisin tunnettu 12 vuotta

Ravinto

Hyönteissyöjä, erikoistunut karvaisiin toukkiin

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Aikuisen koiraan selkäpuoli, pää ja rinta ovat siniharmaat. Vatsapuoli on valkoinen ja tiheästi tumman poikkijuovikas. Siivet ovat tummanharmaat. Naaraalla on kaksi värimuotoa: yleisempi siniharmaa, joka muistuttaa koirasta, mutta rinnassa voi olla hieman ruskeaa sävyä, ja harvinaisempi punaruskea (hepatic-muoto), jossa selkäpuoli on ruosteenruskea tummin poikkijuovin ja vatsapuoli vaaleampi ruskein juovin. Pyrstö on pitkä ja tumma, valkoisin täplin ja kapealla valkoisella kärkivyöllä.

Nokan muoto

Lyhyt, hieman alaspäin kaartuva, tukeva nokka. Väriltään tummanharmaa tai mustahko, tyvestä usein kellertävä.

Silmien väri

Keltaiset silmärenkaat ja iiris aikuisilla, nuorilla ruskea iiris ja vaaleampi silmärengas.

Jalkojen väri

Keltaiset

Erottavat tuntomerkit

Haukkamainen olemus lennossa ja istuessaan. Pitkä pyrstö, terävät siivet. Koiraan tunnusomainen 'kukkuu'-kutsu. Naaraan punaruskea muoto on helposti tunnistettavissa.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuori käki on yleensä ruskehtavanharmaa tai ruosteenruskea, tiheästi tumman poikkijuovikas koko vartaloltaan. Päässä ja niskassa on usein valkoinen laikku. Nokka on tumma, tyvestä vaaleampi, ja jalat ovat keltaiset. Iiris on ruskea.

Kausimuutokset

Ei merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia aikuisilla. Nuorten lintujen höyhenpuku muuttuu ensimmäisen talven jälkeen aikuisen kaltaiseksi.

Sukupuolierot

Koiras on yleensä hieman suurempi ja puhtaamman siniharmaa. Naaraalla voi olla rinnassa ruskeaa sävyä tai se voi olla kokonaan punaruskea (hepatic-muoto).

Tunnistus

1. 1

   Ääni

   Koiraan tunnusomainen 'kukkuu'-kutsu on paras ja usein ainoa tapa tunnistaa käki. Kuuntele myös naaraan harvinaisempaa, kuplivaa kutsua.

2. 2

   Lento

   Kiinnitä huomiota haukkamaiseen lentoon: suora, nopea, tasaisin siiveniskuin. Pitkä pyrstö ja terävät siivet ovat hyviä tuntomerkkejä.

3. 3

   Muoto ja koko

   Keskikokoinen, pitkäpyrstöinen lintu. Istuessaan se on usein pystyssä ja sen siluetti on hoikka. Huomaa keltaiset jalat ja silmärenkaat aikuisilla.

4. 4

   Höyhenpuku

   Aikuisen koiraan siniharmaa selkä ja rinta sekä valkoinen, tumman poikkijuovikas vatsa. Naaraan punaruskea (hepatic) muoto on helppo tunnistaa. Nuorten lintujen ruskeanharmaa, tiheästi juovikas puku ja valkoinen niskalaikku ovat myös hyviä tuntomerkkejä.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsät, metsänreunat, pensaikot, niityt, suot, viljelysmaat, puistot ja puutarhat.

Levinneisyys

Laajalle levinnyt Euraasiassa ja Afrikassa. Pesii Euroopassa ja Aasiassa, talvehtii Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

Korkeusvyöhyke

Merien rannikoilta aina 3000 metrin korkeuteen vuoristoissa.

Suositut ympäristöt

Monipuoliset elinympäristöt, joissa on riittävästi isäntälintulajeja ja hyönteisiä ravinnoksi. Suosii avoimia metsiä, metsänreunoja ja pensaikkoisia alueita.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (diurnaalinen).

Ruokailutavat

Pääasiassa hyönteissyöjä. Erityisesti karvaiset toukat, joita monet muut linnut välttävät. Syö myös muita hyönteisiä, kuten kovakuoriaisia, heinäsirkkoja ja perhosia. Saalistaa usein maasta tai kasvillisuudesta.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Yksinäinen. Käet eivät muodosta pareja perinteisessä mielessä, vaan koiraat parittelevat useiden naaraiden kanssa ja naaraat munivat useisiin eri isäntälintujen pesiin. Ei osallistu poikasten hoitoon.

Lentotapa

Suora ja nopea lento, usein matalalla maanpinnan yläpuolella. Siiveniskut ovat tasaisia ja syviä, muistuttaen pientä haukkaa, kuten varpushaukkaa. Liitää harvoin.

Muutto

Pitkänmatkan muuttolintu. Saapuu pesimäalueille huhtikuussa tai toukokuun alussa ja lähtee syyskuussa tai lokakuun alussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Nuoret linnut muuttavat itsenäisesti ilman vanhempiaan.

Reviiri

Koiraat ovat territoriaalisia ja puolustavat reviiriään muilta koirailta kutsuillaan. Naarailla ei ole varsinaista reviiriä, vaan ne liikkuvat laajemmalla alueella etsien isäntälintujen pesiä.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Toukokuusta heinäkuuhun Euroopassa.

Pesimätavat

Käki on pesäloinen. Se ei rakenna omaa pesää, vaan naaras munii munansa muiden pienten varpuslintujen, kuten leppälinnun, västäräkin, niittykirvisen, rautiaisen tai ruokokerttusen, pesiin. Yksi naaras voi munia jopa 20-25 munaa kauden aikana, kukin eri pesään.

Pesyekoko

Yksi muna per isäntälajin pesä. Naaras poistaa usein yhden isäntälajin munan ennen oman munansa munimista.

Munan kuvaus

Käen munat ovat pieniä ja niiden väri ja kuviointi jäljittelevät usein isäntälajin munia. Tämä mimikry on kehittynyt evoluution myötä. Munat ovat yleensä 21-25 mm pitkiä ja 16-19 mm leveitä.

Hautoma-aika

11-13 päivää. Käen muna kuoriutuu yleensä nopeammin kuin isäntälajin munat.

Lentoonlähtöaika

Noin 17-21 päivää kuoriutumisesta. Poikanen jättää pesän, mutta on riippuvainen isäntävanhemmistaan vielä useita viikkoja.

Vanhempien hoito

Ei lainkaan. Käen poikanen heittää pian kuoriutumisen jälkeen isäntälajin munat ja/tai poikaset pesästä varmistaakseen, että se saa kaiken ravinnon isäntävanhemmiltaan. Isäntävanhemmat ruokkivat käen poikasta, vaikka se kasvaa niitä paljon suuremmaksi.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele. Käki on helpoin havaita äänensä perusteella. Kuuntele koiraan 'kukkuu'-kutsua keväällä ja alkukesällä.
2. Tarkkaile isäntälintuja. Jos näet pienten varpuslintujen, kuten leppälinnun tai västäräkin, ruokkivan valtavan kokoista poikasta, se on todennäköisesti käen poikanen.
3. Katso ylös. Käet istuvat usein näkyvästi puiden oksilla tai sähkölinjoilla, josta ne voivat tarkkailla ympäristöä.
4. Aamun ja illan tunnit. Käet ovat aktiivisimpia ja kutsuvat useimmin aamuisin ja iltaisin.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Pesintä:

Pesäloinen

Muutto:

Pitkänmatkan muuttolintu

Ravinto:

Hyönteiset, erityisesti karvaiset toukat

Tunnusmerkki:

Koiraan 'kukkuu'-kutsu

Ulkonäkö:

Haukkamainen olemus

Kiinnostavia faktoja

• Käen munan kuoriutumisaika on lyhyempi kuin useimpien isäntälintujen, mikä antaa käen poikaselle etulyöntiaseman.
• Käen poikanen heittää isäntälajin munat ja poikaset pesästä jo muutaman tunnin ikäisenä, varmistaen kaiken ravinnon itselleen.
• Käen naaraat ovat kehittäneet munien mimikryn, eli niiden munat muistuttavat isäntälajin munia, jotta isäntälinnut eivät hylkäisi niitä.
• Käen 'kukkuu'-kutsu on inspiroinut monia kansanperinteitä ja uskomuksia eri kulttuureissa, usein liittyen kevääseen ja onneen.
• Nuoret käet muuttavat Afrikkaan ilman vanhempiaan, löytäen tiensä vaistonsa varassa.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Cuculiformes

Heimo

Cuculidae

Suku

Cuculus

Laji

Cuculus canorus

Tutustu lajiin Käki