Laulujoutsen

Yleistä

Laulujoutsen on suurikokoinen, puhtaanvalkoinen vesilintu, joka tunnetaan pitkästä kaulastaan ja kelta-mustasta nokastaan. Se on Suomen kansallislintu ja symboloi erämaiden kauneutta ja rauhaa. Laulujoutsen on muuttolintu, joka pesii pohjoisilla alueilla ja talvehtii etelämpänä.

Koko ja elinikä

Pituus

140-165 cm

Siipien kärkiväli

205-275 cm

Paino

8.2-11.4 kg (koiras), 6.9-9.4 kg (naaras)

Elinikä

Keskimäärin 10-20 vuotta luonnossa, pisimmillään yli 25 vuotta

Ravinto

Pääasiassa kasvissyöjä (vesikasvit, ruoho, vilja), syö myös pieniä selkärangattomia

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Aikuiset ovat kokonaan puhtaanvalkoisia. Nuoret linnut ovat harmaanruskeita, erityisesti pää ja kaula, ja niiden höyhenpuku vaalenee vähitellen valkoiseksi ensimmäisen elinvuoden aikana.

Nokan muoto

Kiilamainen, suora nokka, jonka tyvi on keltainen ja kärki musta. Keltainen alue ulottuu pitkälle sierainten etupuolelle ja muodostaa terävän kulman mustan osan kanssa.

Silmien väri

Tummanruskeat

Jalkojen väri

Mustat

Erottavat tuntomerkit

Pitkä, suora kaula, jota pidetään usein pystyssä. Kelta-musta nokka, jossa keltainen alue on laaja ja ulottuu pitkälle nokan tyveen. Ei kyhmyä nokan tyvessä toisin kuin kyhmyjoutsenella.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret laulujoutsenet ovat ensimmäisenä elinvuotenaan harmaanruskeita, erityisesti päässä ja kaulassa. Nokka on vaaleanpunertavanharmaa, jossa on musta kärki. Vähitellen ne muuttuvat valkoisiksi ja nokka saa aikuisen värityksen.

Kausimuutokset

Ei merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia aikuisilla. Nuorten lintujen höyhenpuku muuttuu harmaanruskeasta valkoiseksi ensimmäisen elinvuoden aikana.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, mutta koiras (joutsen) on yleensä hieman suurempi ja painavampi kuin naaras (joutsenemo).

Tunnistus

1. 1

   Nokan väri ja muoto

   Tarkkaile nokan väriä: laulujoutsenella on selkeästi keltainen ja musta nokka, jossa keltainen alue on laaja ja ulottuu pitkälle nokan tyveen terävänä kulmana. Kyhmyä ei ole.

2. 2

   Kaulan asento

   Laulujoutsen pitää kaulaansa yleensä suorana ja pystyssä uidessaan ja kävellessään, toisin kuin kyhmyjoutsen, joka usein pitää kaulaansa S-muotoisena.

3. 3

   Koko

   Laulujoutsen on suurikokoinen lintu, mutta pikkujoutsen on selvästi pienempi. Kokoero on hyvä tuntomerkki, jos molempia lajeja on näkyvissä samanaikaisesti.

4. 4

   Ääni

   Kuuntele linnun ääntä. Laulujoutsenen voimakas, trumpettimainen 'klyy-klyy-klyy' -laulu on erittäin tunnusomainen ja auttaa erottamaan sen muista joutsenlajeista.

5. 5

   Nuorten lintujen ulkonäkö

   Nuoret laulujoutsenet ovat harmaanruskeita, kun taas nuoret kyhmyjoutsenet ovat vaaleamman harmaita ja niillä on harmaa nokka ilman kyhmyä.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Makean veden kosteikot, järvet, lammet, joet, suot, tulvaniityt, rannikkoalueet

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Euroopan ja Aasian tundralla ja taigavyöhykkeellä. Talvehtii Länsi-Euroopassa, Keski-Euroopassa, Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilla sekä Itä-Aasiassa.

Korkeusvyöhyke

Pääasiassa alangoilla ja matalilla korkeuksilla, pesimäalueilla jopa tuntureiden juurilla.

Suositut ympäristöt

Rauhalliset, rehevät vesistöt, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta ravinnoksi ja suojaisia pesäpaikkoja. Välttää ihmisasutuksen läheisyyttä pesimäaikana.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Pääasiassa päiväaktiivinen, mutta voi ruokailla myös hämärässä.

Ruokailutavat

Syö pääasiassa vesikasvien osia, kuten juuria, varsia ja lehtiä, joita se kaivaa pohjasta pitkällä kaulallaan. Laiduntaa myös maalla ruohoa ja viljaa pelloilta. Syö myös pieniä selkärangattomia, kuten hyönteisten toukkia ja nilviäisiä.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäaikana parit ovat reviiritietoisia ja voivat olla aggressiivisia muita joutsenia kohtaan. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla ne kerääntyvät suurempiin parviin.

Lentotapa

Lentää suoraviivaisesti ja voimakkailla siiveniskuilla. Lennossa kaula on suorana. Muutolla lentää usein V-muodostelmassa. Lennossa kuuluu tunnusomainen viuhuva ääni.

Muutto

Muuttolintu. Saapuu Suomeen maalis-huhtikuussa ja lähtee syys-marraskuussa. Muuttaa pitkiä matkoja pesimäalueilta talvehtimisalueille. Muuttoreitit kulkevat usein Itämeren yli.

Reviiri

Pesimäaikana erittäin reviiritietoinen. Pari puolustaa pesimäaluettaan aggressiivisesti tunkeilijoita, myös ihmisiä, vastaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta kesäkuuhun. Muninta alkaa yleensä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa.

Pesimätavat

Pesä on suuri keko kasvinosia, kuten kaisloja, ruokoja ja sammalta, usein matalassa vedessä tai veden äärellä suojaisessa paikassa. Pesä voi olla halkaisijaltaan jopa 2 metriä. Samaa pesäpaikkaa voidaan käyttää vuodesta toiseen.

Pesyekoko

3-7 munaa, yleisimmin 4-6 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat suuria, kermanvalkoisia tai kellertäviä, ja ne tummuvat hautomisen aikana. Koko noin 112 x 73 mm.

Hautoma-aika

35-42 päivää, pääasiassa naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset ovat lentokykyisiä noin 70-100 päivän ikäisinä. Ne pysyvät perheen kanssa usein seuraavaan kevääseen asti.

Vanhempien hoito

Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon ja puolustamiseen. Poikaset ovat pesäpakoisia ja seuraavat vanhempiaan heti kuoriuduttuaan.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Käytä kiikareita tai kaukoputkea. Laulujoutsenet ovat usein arkoja ja pysyttelevät etäällä, joten hyvät optiikat ovat välttämättömiä yksityiskohtien tarkkailuun.
2. Kuuntele ääntä. Laulujoutsenen ääni kantaa kauas ja on usein ensimmäinen merkki linnun läsnäolosta. Opi tunnistamaan sen trumpettimainen törähtely.
3. Tarkkaile nokkaa. Nokan kelta-musta väritys ja muoto ovat tärkein tuntomerkki erottaessa laulujoutsenen muista joutsenlajeista.
4. Vieraile pesimäalueilla keväällä. Keväällä laulujoutsenet palaavat pesimäalueilleen, jolloin ne ovat aktiivisimmillaan ja helpoimmin havaittavissa. Muista pitää etäisyyttä pesiin.
5. Tarkkaile käyttäytymistä. Laulujoutsenen suora kaulan asento ja aggressiivinen reviirin puolustus ovat hyviä tunnusmerkkejä.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Kansallislintu:

Suomen kansallislintu

Ääni:

Trumpettimainen, voimakas törähtely

Nokka:

Kelta-musta, ei kyhmyä

Kaula:

Suora ja pysty

Muutto:

Muuttolintu, talvehtii etelämpänä

Ravinto:

Pääasiassa vesikasvit

Kiinnostavia faktoja

• Laulujoutsen oli 1900-luvun alussa Suomessa lähes sukupuuttoon metsästetty, mutta suojelutoimien ansiosta kanta on elpynyt merkittävästi.
• Laulujoutsenet muodostavat elinikäisiä parisuhteita ja ovat tunnettuja uskollisuudestaan.
• Niiden ääni on niin voimakas, että se voi kantaa useiden kilometrien päähän, erityisesti tyynellä säällä.
• Laulujoutsenen lentoääni on tunnusomainen viuhina, joka syntyy suurten siipien ilmavirrasta.
• Nuoret laulujoutsenet pysyvät usein vanhempiensa kanssa ensimmäisen talven yli, oppien muuttoreittejä ja selviytymistaitoja.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Anseriformes

Heimo

Anatidae

Suku

Cygnus

Laji

Cygnus cygnus

Tutustu lajiin Laulujoutsen