Kyhmyjoutsen

Yleistä

Kyhmyjoutsen on suurikokoinen, valkoinen vesilintu, joka tunnetaan kauniista ja elegantista ulkonäöstään. Sille on tunnusomaista S-muotoinen kaula ja nokan tyvessä oleva musta kyhmy, joka on koiraalla suurempi. Se on Suomen suurin pesivä lintu ja yksi maailman painavimmista lentokykyisistä linnuista.

Koko ja elinikä

Pituus

140-160 cm (koiraat jopa 170 cm)

Siipien kärkiväli

200-240 cm

Paino

8-13 kg (koiraat jopa 15 kg, naaraat 6-11 kg)

Elinikä

Keskimäärin 10-20 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 25 vuotta.

Ravinto

Pääasiassa kasvissyöjä (herbivori), syö vesikasvien osia, kuten lehtiä, varsia, juuria ja siemeniä. Saattaa syödä myös pieniä selkärangattomia, kuten hyönteisiä ja nilviäisiä.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Aikuiset kyhmyjoutsenet ovat kokonaan puhtaanvalkoisia. Nuorilla linnuilla on harmaanruskea höyhenpuku, joka vaalenee vähitellen ensimmäisen elinvuoden aikana.

Nokan muoto

Nokka on oranssinpunainen, ja sen tyvessä on musta kyhmy. Kyhmy on koiraalla (koiraalla) suurempi ja selvempi kuin naaraalla (naaraalla). Nokan kärki ja reunat ovat mustat.

Silmien väri

Silmät ovat tummanruskeat.

Jalkojen väri

Jalat ovat mustat tai tummanharmaat.

Erottavat tuntomerkit

Tärkeimmät tuntomerkit ovat oranssinpunainen nokka mustalla kyhmyllä, S-muotoinen kaula ja usein selän päälle kohollaan olevat siivet, jotka antavat sille 'purjehtivan' ulkonäön. Lennossa siivet tuottavat tunnusomaisen viuhkuvan tai laulavan äänen.

Nuoren linnun ulkonäkö

Poikaset ovat kuoriutuessaan harmaita ja niillä on tumma nokka. Nuoret linnut ovat ensimmäisen elinvuoden ajan harmaanruskeita, ja niiden nokka on harmahtavan vaaleanpunainen ilman selvää kyhmyä. Höyhenpuku vaalenee vähitellen valkoiseksi toisen elinvuoden aikana.

Kausimuutokset

Kyhmyjoutsenilla ei ole merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia. Nuorten lintujen höyhenpuku muuttuu harmaanruskeasta valkoiseksi ensimmäisen elinvuoden aikana.

Sukupuolierot

Koiraat ovat yleensä hieman suurempia ja painavampia kuin naaraat. Koiraan nokan tyvessä oleva musta kyhmy on selvästi suurempi ja näkyvämpi kuin naaraan. Muuten sukupuolet ovat samannäköisiä.

Tunnistus

1. 1

   Nokka ja kyhmy

   Tarkkaile nokan väriä ja muotoa. Kyhmyjoutsenella on oranssinpunainen nokka, jossa on selkeä musta kyhmy tyvessä. Koiraalla kyhmy on suurempi.

2. 2

   Kaulan asento

   Kyhmyjoutsen pitää kaulaansa usein elegantissa S-muodossa, kun taas laulujoutsenen kaula on yleensä suorempi.

3. 3

   Siipien asento

   Uidessaan kyhmyjoutsen pitää usein siipiään hieman kohollaan selän päällä, mikä antaa sille 'purjehtivan' ulkonäön.

4. 4

   Lennon ääni

   Kuuntele lennossa siipien tuottamaa viuhuvaa tai laulavaa ääntä. Tämä on kyhmyjoutsenelle erittäin tyypillinen tuntomerkki.

5. 5

   Koko

   Kyhmyjoutsen on erittäin suurikokoinen lintu, mikä auttaa erottamaan sen pienemmistä vesilinnuista.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Makeanveden kosteikot, järvet, lammet, hitaasti virtaavat joet, suojaisat merenlahdet ja rannikkoalueet. Suosii reheviä vesistöjä.

Levinneisyys

Alun perin Euraasiasta kotoisin oleva laji, joka on levinnyt laajalti ihmisen toiminnan seurauksena. Luontainen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Euroopasta Keski-Aasiaan. Istutettuja populaatioita on Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa. Suomessa pesii koko maassa Oulun korkeudelle asti, paikoin pohjoisempanakin.

Korkeusvyöhyke

Pääasiassa alangoilla ja matalilla korkeuksilla, vesistöjen äärellä.

Suositut ympäristöt

Rehevät, matalat ja kasvillisuudeltaan runsaat vesistöt, joissa on runsaasti ravintoa ja suojaisia pesäpaikkoja. Viihtyy myös ihmisen muokkaamissa ympäristöissä, kuten puistolammissa ja tekojärvissä.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Pääasiassa päiväaktiivinen (diurnaali).

Ruokailutavat

Kyhmyjoutsenet ruokailevat pääasiassa laiduntamalla vesikasvillisuutta. Ne ulottuvat pitkällä kaulallaan pohjaan ja nyhtävät kasvien osia. Ne voivat myös laiduntaa rannoilla ja pelloilla. Poikaset syövät aluksi myös hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella kyhmyjoutsenet ovat yleensä pareja ja puolustavat reviiriään aggressiivisesti. Pesimäajan ulkopuolella ne voivat kerääntyä suurempiin parviin, erityisesti sulkasadon aikana ja talvehtimisalueilla.

Lentotapa

Lento on raskasta ja vaatii pitkän kiihdytyksen veden pinnalla. Lennossa siivet lyövät hitaasti ja syvään, tuottaen tunnusomaisen viuhkuvan tai laulavan äänen, joka kuuluu kauas. Kaula on lennossa suorana.

Muutto

Suomessa kyhmyjoutsen on osittain muuttolintu, osittain paikkalintu. Etelä-Suomen linnut talvehtivat usein Suomessa sulana pysyvissä vesistöissä tai muuttavat lyhyitä matkoja Itämeren eteläosiin. Pohjoisemmat populaatiot muuttavat etelämmäksi. Muutto tapahtuu yleensä maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa.

Reviiri

Erittäin territoriaalinen pesimäkaudella. Koiraat puolustavat pesimäaluettaan aggressiivisesti tunkeilijoita, kuten muita joutsenia, hanhia ja jopa ihmisiä vastaan. Ne voivat uhkailla sihisten ja siipiään levitellen.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Pesimäkausi alkaa yleensä huhtikuussa ja kestää kesäkuuhun. Muninta tapahtuu huhti-toukokuussa.

Pesimätavat

Pesä on suuri, usein halkaisijaltaan yli metrin kokoinen keko, joka rakennetaan vesikasveista, ruo'oista ja oksista matalaan veteen tai rannan tuntumaan. Pesäpaikka on yleensä hyvin suojaisa ja vaikeapääsyinen. Molemmat vanhemmat osallistuvat pesän rakentamiseen.

Pesyekoko

Yleensä 5-9 munaa, joskus 3-12 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat suuria, noin 11 x 7 cm, ja väriltään vaaleanvihreän tai harmaanvihreän sävyisiä. Ne tummuvat hautomisen aikana.

Hautoma-aika

Noin 35-42 päivää. Naaras hautoo pääasiassa, koiras vartioi pesää.

Lentoonlähtöaika

Poikaset ovat lentokykyisiä noin 120-150 päivän ikäisinä, eli noin 4-5 kuukauden kuluttua kuoriutumisesta. Ne pysyvät perheen kanssa usein seuraavaan pesimäkauteen asti.

Vanhempien hoito

Molempien vanhempien hoiva on erittäin vahvaa. Koiraat puolustavat aggressiivisesti pesää ja poikasia. Poikaset seuraavat vanhempiaan ja oppivat ruokailemaan niiden opastuksella.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kiikarit ja kaukoputki. Kyhmyjoutsenet ovat suuria, mutta yksityiskohtien, kuten nokan kyhmyn ja värityksen, tarkasteluun tarvitaan kiikareita tai kaukoputkea.
2. Kärsivällisyys. Vaikka kyhmyjoutsenet ovat yleisiä, niiden tarkkailu vaatii kärsivällisyyttä, erityisesti pesimäkaudella, jolloin ne voivat olla arkoja.
3. Kunnioita pesimärauhaa. Älä lähesty pesiviä joutsenia liian lähelle, sillä ne voivat olla aggressiivisia ja häiriintyä helposti. Pidä etäisyyttä ja käytä optiikkaa.
4. Kuuntele lennon ääntä. Lennossa siipien viuhuva ääni on erinomainen tapa tunnistaa kyhmyjoutsen jo kaukaa, jopa ennen kuin näet linnun.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tunnusmerkki:

Oranssinpunainen nokka mustalla kyhmyllä

Lennon ääni:

Viuhuva tai laulava

Kaulan asento:

S-muotoinen

Ravinto:

Pääasiassa vesikasvit

Pesä:

Suuri keko vesikasveista

Kiinnostavia faktoja

• Kyhmyjoutsen on Suomen suurin pesivä lintu ja yksi maailman painavimmista lentokykyisistä linnuista.
• Sen lennossa tuottama viuhuva ääni on ainutlaatuinen ja auttaa tunnistamaan sen jo kaukaa.
• Kyhmyjoutsenet ovat tunnettuja aggressiivisesta reviirin puolustuksestaan pesimäkaudella, ja ne voivat jopa hyökätä ihmisten kimppuun, jos kokevat poikastensa olevan uhattuina.
• Kyhmyjoutsen on ollut pitkään kesytetty lintu ja sitä on pidetty puistoissa ja lammilla kaikkialla maailmassa, mikä on edesauttanut sen leviämistä luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle.
• Kyhmyjoutsenet muodostavat usein elinikäisiä parisuhteita.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Anseriformes

Heimo

Anatidae

Suku

Cygnus

Laji

Cygnus olor

Tutustu lajiin Kyhmyjoutsen