Keltasirkku

Yleistä

Keltasirkku on keskikokoinen varpuslintu, joka tunnetaan erityisesti koiraan kirkkaan keltaisesta päästä ja alapuolesta. Se on yleinen kulttuurimaisemien ja avoimien metsämaiden laji Euroopassa ja Aasiassa. Keltasirkku on tunnettu laulustaan, joka muistuttaa sanontaa "kolme pientä hiirtä juoksee, yksi hyppää".

Koko ja elinikä

Pituus

15.5-17 cm

Siipien kärkiväli

23-29.5 cm

Paino

20-36 g

Elinikä

Keskimäärin 2-3 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 10 vuotta.

Ravinto

Kaikkiruokainen, pääasiassa siemeniä, mutta pesimäkaudella myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Koiraalla kirkkaan keltainen pää ja alapuoli, jossa on ruskeita juovia rinnassa ja kyljissä. Selkäpuoli on ruosteenruskea, tummin juovin. Yläperä on punaruskea. Naaras on yleisväritykseltään himmeämpi, vähemmän keltainen ja voimakkaammin juovikas. Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta ovat vieläkin ruskeampia ja juovikkaampia.

Nokan muoto

Kartionmuotoinen, tukeva siemensyöjän nokka. Ylänokka tummanharmaa, alanokka vaaleampi, usein sinertävän harmaa.

Silmien väri

Tummanruskeat.

Jalkojen väri

Vaaleanpunertavan ruskeat.

Erottavat tuntomerkit

Koiraan kirkkaan keltainen pää ja alapuoli, punaruskea yläperä (näkyy hyvin lennossa). Naaraalla ja nuorilla linnuilla vaaleampi yleisväritys ja voimakkaampi juovitus. Lennossa näkyvä punaruskea yläperä on hyvä tuntomerkki molemmilla sukupuolilla.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut ovat yleisväritykseltään ruskeampia ja voimakkaammin juovikkaita kuin aikuiset naaraat. Keltaista väriä on hyvin vähän tai ei ollenkaan, ja ne ovat vaikeammin erotettavissa muista sirkuista.

Kausimuutokset

Keltasirkun höyhenpuvussa ei tapahdu merkittäviä kausittaisia muutoksia. Koiraan keltainen väri voi olla hieman kirkkaampi pesimäkaudella kulumisen myötä, kun ruskeat höyhenkärjet kuluvat pois.

Sukupuolierot

Kyllä, koiras on huomattavasti kirkkaamman keltainen ja vähemmän juovikas kuin naaras. Naaras on yleisväritykseltään ruskeampi ja juovikkaampi, erityisesti päässä ja rinnassa.

Tunnistus

1. 1

   Väritys (koiras)

   Etsi kirkkaan keltaista päätä ja alapuolta. Tämä on keltasirkkukoiraan selkein tuntomerkki.

2. 2

   Yläperä

   Kiinnitä huomiota punaruskeaan yläperään, joka näkyy hyvin linnun lentäessä. Tämä on hyvä tuntomerkki molemmilla sukupuolilla.

3. 3

   Laulu

   Kuuntele tunnusomaista "tsi-tsi-tsi-tsi-tsiiiiii"-laulua. Se on usein ensimmäinen merkki keltasirkun läsnäolosta.

4. 4

   Elinympäristö

   Etsi lintua avoimista maatalousympäristöistä, pellonreunoilta, pensaikkojen läheisyydestä ja metsänreunoilta.

5. 5

   Pyrstön reunat

   Lennossa näkyvät valkoiset pyrstön reunat ovat myös hyvä tuntomerkki.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsänreunat, pensaikot, pellonreunat, niityt, puutarhat, puistot, avoimet metsämaat, maatalousalueet.

Levinneisyys

Laajalti Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Levinneisyysalue ulottuu Brittein saarilta itään aina Keski-Aasiaan asti. Pohjoisessa Skandinaviaan ja Venäjän pohjoisosiin, etelässä Välimeren maihin.

Korkeusvyöhyke

Merien tasolta aina noin 2000 metriin asti vuoristoalueilla.

Suositut ympäristöt

Suosii avoimia tai puoliksi avoimia elinympäristöjä, joissa on pensaikkoa tai puita suojaksi ja laulupaikoiksi, sekä avoimia alueita ruokailuun. Maatalousympäristöt, joissa on pensasaitoja ja viljelyksiä, ovat tyypillisiä elinpaikkoja.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (diurnaalinen).

Ruokailutavat

Etsii ravintoa pääasiassa maasta, usein avoimilla pelloilla, niityillä tai pensaikkojen alla. Talvella voi vierailla lintulaudoilla. Syö pääasiassa siemeniä (viljaa, rikkaruohojen siemeniä), mutta pesimäkaudella ruokavalio täydentyy hyönteisillä ja muilla selkärangattomilla, joita se syöttää myös poikasilleen.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella elää pareittain ja on reviiritietoinen. Muuttoaikoina ja talvella kerääntyy usein parviin, jotka voivat olla suuriakin ja sekoittua muiden sirkkujen tai varpuslintujen kanssa. Talvella voi ruokailla yhdessä muiden siemensyöjien kanssa.

Lentotapa

Lento on aaltoilevaa ja nopeaa, usein lyhyitä matkoja pensaikosta toiseen. Lennossa näkyy usein punaruskea yläperä ja valkoiset pyrstön reunat.

Muutto

Pääosin paikkalintu tai lyhyen matkan muuttaja. Pohjoisimmat populaatiot muuttavat talveksi etelämmäksi, kun taas Keski- ja Länsi-Euroopan populaatiot ovat usein paikkalintuja. Suomessa osittainen muuttaja, osa linnuista talvehtii Suomessa, osa muuttaa Etelä-Ruotsiin tai Tanskaan.

Reviiri

Koiraat puolustavat pesimäreviiriään laululla ja aggressiivisella käyttäytymisellä muita koiraita kohtaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta elokuuhun, usein 2-3 pesuetta vuodessa.

Pesimätavat

Pesä rakennetaan maahan tai hyvin matalalle pensaikkoon, usein tiheän kasvillisuuden suojaan. Pesä on kuppimainen, rakennettu ruohoista, sammalista ja juurista, vuorattu hienommilla kasvinosilla ja karvoilla.

Pesyekoko

3-5 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat vaaleita, usein vaaleanharmaita tai sinertävänvalkoisia, ja niissä on tyypillisesti tummia, kapeita, kierteisiä viiruja ja täpliä. Munia on 3-5 kappaletta.

Hautoma-aika

12-14 päivää, pääasiassa naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä 11-13 päivän ikäisinä.

Vanhempien hoito

Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan ja hoitoon. Koiraalla on tärkeä rooli reviirin puolustamisessa ja naaraan ruokinnassa haudonnan aikana.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele laulua. Keltasirkun laulu on erittäin tunnusomainen ja usein helpoin tapa löytää lintu. Laulava koiras istuu usein näkyvällä paikalla.
2. Tarkkaile pensaikkoja. Keltasirkut viihtyvät pensaikkojen suojassa ja ruokailevat niiden läheisyydessä maassa. Tarkkaile liikettä pensaikkojen alla tai niiden reunoilla.
3. Vieraile lintulaudalla talvella. Talvella keltasirkut ovat yleisiä vieraita lintulaudoilla, erityisesti jos tarjolla on kauraa tai muita siemeniä.
4. Etsi punaruskeaa yläperää. Kun lintu lentää, kiinnitä huomiota sen selän takaosaan. Punaruskea yläperä on varma tuntomerkki.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tunnuslaulu:

"Kolme pientä hiirtä juoksee, yksi hyppää"

Elinympäristö:

Avoimet maatalousympäristöt, metsänreunat

Ravinto:

Siemenet ja hyönteiset

Talvehtiminen:

Osittainen muuttaja, osa talvehtii Suomessa

Tuntomerkki:

Koiraan keltainen pää, punaruskea yläperä

Kiinnostavia faktoja

• Keltasirkun laulu on inspiroinut monia kansanlauluja ja runoja eri puolilla Eurooppaa.
• Keltasirkku on yksi yleisimmistä lintulaudan vieraista Suomessa talvella, erityisesti jos tarjolla on kauraa.
• Vaikka keltasirkku on yleinen, sen kannat ovat paikoin taantuneet maatalouden tehostumisen vuoksi, mikä on vähentänyt sen suosimia pensaikkoja ja viljelykasvien monimuotoisuutta.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Passeriformes

Heimo

Emberizidae

Suku

Emberiza

Laji

Emberiza citrinella

Tutustu lajiin Keltasirkku