Birdby LogoBirdby

Punakurkkukaija

Elinvoimainen (Least Concern)

Eupsittula pertinax

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Punakurkkukaija on pienikokoinen, eloisa papukaijalaji, joka tunnetaan pääasiassa vihreästä höyhenpeitteestään ja oranssinpunaisesta kurkustaan ja poskistaan. Se on sosiaalinen lintu, joka elää usein parvissa ja on yleinen asukas monissa elinympäristöissä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Laji on tunnettu äänekkäästä ja jatkuvasta äänestään.

Koko ja elinikä

Pituus
23-25 cm
Siipien kärkiväli
35-38 cm
Paino
70-90 g
Elinikä
15-20 vuotta (luonnossa), jopa 30 vuotta (vankeudessa)
Ravinto
Kasvissyöjä (siemenet, hedelmät, kukat, pähkinät, hyönteistoukat)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Yleisväriltään kirkkaan vihreä. Päässä on oranssinpunainen tai ruosteenpunainen alue, joka ulottuu kurkusta poskiin ja joskus otsaan. Vatsapuoli on vaaleamman vihreä tai kellertävän vihreä. Siipien alapinnat ovat usein kellertävät. Pyrstö on vihreä, kärkiosastaan sinertävä.
Nokan muoto
Lyhyt, vahva ja koukkumainen. Ylänokka on tummanharmaa tai mustahko, alanokka vaaleampi, usein luunvärinen tai harmaa.
Silmien väri
Silmät ovat tummat, iiris on usein oranssinruskea tai punertava. Silmän ympärillä on paljas, valkoinen tai vaaleanharmaa rengas.
Jalkojen väri
Harmahtavat tai tummanharmaat jalat.
Erottavat tuntomerkit
Oranssinpunainen kurkku ja posket ovat lajin tunnusomaisin piirre. Vahva, koukkumainen nokka ja paljas silmärengas ovat myös hyviä tuntomerkkejä.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden oranssinpunainen väri kurkussa ja poskissa on usein haaleampi ja vähemmän laaja. Nokka voi olla vaaleampi ja iiris tummempi.
Kausimuutokset
Ei merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia.
Sukupuolierot
Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, eikä niillä ole merkittävää sukupuolidimorfismia.

Tunnistus

  1. 1

    Kurkun ja poskien väri

    Etsi oranssinpunaista tai ruosteenpunaista aluetta kurkussa ja poskissa. Tämä on lajin selkein tuntomerkki.

  2. 2

    Yleisväri

    Varmista, että lintu on pääosin kirkkaan vihreä. Vatsapuoli voi olla hieman vaaleampi tai kellertävämpi.

  3. 3

    Silmänympärysrengas

    Huomaa paljas, valkoinen tai vaaleanharmaa rengas silmän ympärillä. Tämä auttaa erottamaan sen joistakin muista papukaijalajeista.

  4. 4

    Ääni

    Kuuntele karkeita, rääkyviä ja toistuvia kutsuääniä. Punakurkkukaijat ovat erittäin äänekkäitä, ja niiden ääni on usein ensimmäinen merkki niiden läsnäolosta.

  5. 5

    Koko ja muoto

    Huomioi pieni tai keskikokoinen papukaijan koko ja tyypillinen tukeva, koukkunokkainen muoto.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Trooppiset ja subtrooppiset metsät, savannit, pensaikot, viljelysmaat, puutarhat, kaupunkialueet.
Levinneisyys
Levinneisyysalue ulottuu Keski-Amerikasta (Panama, Costa Rica) Etelä-Amerikkaan (Kolumbia, Venezuela, Guyana, Suriname, Ranskan Guayana, Brasilia, Trinidad ja Tobago, Alankomaiden Antillit).
Korkeusvyöhyke
Merien tasosta noin 1000 metriin, paikoin jopa 1500 metriin.
Suositut ympäristöt
Avoimet metsät, metsänreunat, pensaikkoiset alueet, kookospalmuviljelmät, puistot ja puutarhat. Ne viihtyvät erityisesti alueilla, joilla on saatavilla runsaasti ruokaa ja pesäpaikkoja, kuten onttoja puita tai termiittikekoja.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen (diurnaali).
Ruokailutavat
Punakurkkukaijat ovat pääasiassa kasvissyöjiä. Ne syövät monipuolisesti siemeniä, hedelmiä (erityisesti viikunoita ja kaktushedelmiä), kukkia, pähkinöitä ja marjoja. Ne voivat myös syödä hyönteistoukkia ja viljelykasveja, kuten maissia ja riisiä, mikä voi aiheuttaa niistä tuholaisia viljelijöille. Ne ruokailevat usein parvissa.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Erittäin sosiaalisia lintuja, jotka elävät yleensä pienissä tai keskikokoisissa parvissa, usein 10-30 yksilöä. Pesimäkauden ulkopuolella parvet voivat kasvaa suuremmiksi. Ne ovat äänekkäitä ja aktiivisia, ja parvet pitävät jatkuvasti yhteyttä toisiinsa.
Lentotapa
Lento on nopeaa ja suoraviivaista, usein matalalla puiden latvojen yläpuolella. Siiveniskut ovat nopeat ja matalat. Lennossa ne pitävät usein ääntä.
Muutto
Paikkalintu, ei tee pitkiä muuttomatkoja. Paikallista liikehdintää voi esiintyä ravinnon saatavuuden mukaan.
Reviiri
Pesimäkaudella parit voivat olla territoriaalisia pesäpaikkansa suhteen, mutta ruokailualueilla ne ovat yleensä suvaitsevaisia toisiaan kohtaan.

Laulu ja äänet

Laulu
Ei varsinaista laulua. Sen sijaan sillä on laaja valikoima karkeita, rääkyviä ja kirkuvia kutsuääniä. Äänet ovat usein toistuvia ja korkeita, ja ne kantavat kauas. Parvissa äänet ovat jatkuvia ja luovat meluisan taustan.
Kutsuhuuto
Tyypillisiä kutsuääniä ovat 'kree-kree-kree' tai 'skree-skree-skree' -tyyppiset rääkäisyt, jotka voivat olla nopeita ja toistuvia. Varoitusäänet ovat terävämpiä ja korkeampia. Yhteydenpitoäänet ovat pehmeämpiä viserryksiä.
Milloin ääntelee
Äänekkäin aamuisin ja iltaisin, kun parvet lähtevät ruokailemaan tai palaavat yöpymispaikoilleen. Ne ovat äänekkäitä myös ruokaillessaan ja lennossa.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Vaihtelee alueittain, mutta yleensä kuivan kauden lopusta sadekauden alkuun. Esimerkiksi Trinidadissa maaliskuusta kesäkuuhun.
Pesimätavat
Punakurkkukaijat pesivät usein puunkoloissa, kuolleiden puiden onkaloissa tai termiittikekojen tunneleissa. Ne voivat myös käyttää vanhoja tikkapesäkoloja. Pesäpaikka on usein korkealla puussa. Ne eivät rakenna varsinaista pesää, vaan munivat suoraan onkalon pohjalle.
Pesyekoko
Yleensä 3-6 munaa.
Munan kuvaus
Munat ovat valkoisia, pyöreähköjä ja kiiltäviä. Koko on noin 25 x 20 mm.
Hautoma-aika
Noin 23-26 päivää. Naaras hautoo munia pääasiassa yksin, koiras ruokkii sitä.
Lentoonlähtöaika
Poikaset jättävät pesän noin 5-6 viikon ikäisinä. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia.
Vanhempien hoito
Molempien vanhempien tiedetään osallistuvan poikasten ruokintaan ja hoitoon. Poikaset pysyvät vanhempiensa kanssa vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeen.

Missä löytää

Kaupunkipuistot ja puutarhat

Yleinen kaupunkialueilla, joissa on puita ja ravintoa. Esimerkiksi Caracasissa, Venezuelassa, ne ovat hyvin yleisiä.

Kookospalmuviljelmät

Suosittu elinympäristö, jossa ne löytävät sekä ravintoa että pesäpaikkoja.

Avoimet metsät ja metsänreunat

Etsi niitä puiden latvoista tai metsänreunoilta, erityisesti alueilla, joilla on hedelmäpuita.

Savannit ja pensaikot

Myös näillä alueilla, joissa on hajallaan puita ja pensaita, voi tavata punakurkkukaijoja.

Maastovinkit

  1. Kuuntele ääntä. Punakurkkukaijat ovat erittäin äänekkäitä. Niiden karkeat rääkäisyt ja kirkuvat äänet kantavat kauas ja ovat usein paras tapa paikantaa parvi.
  2. Etsi parvia. Ne liikkuvat yleensä parvissa, joten etsi useampaa lintua yhdessä. Parvet ovat usein aktiivisia aamuisin ja iltaisin.
  3. Tarkkaile ruokailupaikkoja. Etsi hedelmäpuita, erityisesti viikunapuita tai kaktuksia, joissa ne voivat ruokailla. Ne ovat usein melko kesyjä ja antavat ihmisten lähestyä kohtuullisen lähelle.
  4. Käytä kiikareita. Vaikka ne ovatkin äänekkäitä, ne voivat olla vaikeasti havaittavissa puiden latvoissa. Kiikarit auttavat tunnistamaan oranssinpunaisen kurkun ja muut yksityiskohdat.

Samankaltaiset lajit

Oranssisiipiamatsoni

Amazona amazonica

Oranssisiipiamatsoni on huomattavasti suurempi (noin 31-34 cm) ja sillä on oranssit siipilaikut, ei oranssia kurkkua. Sen pää on keltainen ja sininen, ei oranssinpunainen.

Kultaposkikaija

Eupsittula aurea

Kultaposkikaijalla on keltainen tai oranssinkeltainen alue poskissa ja otsassa, mutta ei oranssinpunaista kurkkua. Se on myös hieman pienempi ja sen levinneisyysalue on pääosin Etelä-Amerikan sisäosissa.

Vihersiipikaija

Eupsittula canicularis

Vihersiipikaijalla on sininen kruunu ja oranssi otsa, mutta ei oranssinpunaista kurkkua. Sen levinneisyysalue on Keski-Amerikassa.

Nopeat faktat

Tunnusmerkki:
Oranssinpunainen kurkku ja posket
Elinympäristö:
Trooppiset metsät, savannit, kaupunkialueet
Sosiaalisuus:
Erittäin sosiaalinen, elää parvissa
Ääni:
Karkea, rääkyvä, jatkuva
Ravinto:
Siemenet, hedelmät, kukat

Kiinnostavia faktoja

  • Punakurkkukaija on yksi yleisimmistä ja laajimmalle levinneimmistä papukaijalajeista levinneisyysalueellaan.
  • Ne ovat sopeutuneet hyvin ihmisen muokkaamiin elinympäristöihin, kuten kaupunkeihin ja viljelymaille.
  • Lajin tieteellinen nimi 'pertinax' tarkoittaa 'itsepäinen' tai 'sitkeä', mikä saattaa viitata sen kestävyyteen tai äänekkääseen luonteeseen.
  • Punakurkkukaijat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja viljelykasveille, kuten maissille ja riisille, suurissa parvissa ruokaillessaan.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Psittaciformes
Heimo
Psittacidae
Suku
Eupsittula
Laji
Eupsittula pertinax

Tutustu lajiin Punakurkkukaija

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa