Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Punakurkkukaija on pienikokoinen, eloisa papukaijalaji, joka tunnetaan pääasiassa vihreästä höyhenpeitteestään ja oranssinpunaisesta kurkustaan ja poskistaan. Se on sosiaalinen lintu, joka elää usein parvissa ja on yleinen asukas monissa elinympäristöissä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Laji on tunnettu äänekkäästä ja jatkuvasta äänestään.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 23-25 cm
- Siipien kärkiväli
- 35-38 cm
- Paino
- 70-90 g
- Elinikä
- 15-20 vuotta (luonnossa), jopa 30 vuotta (vankeudessa)
- Ravinto
- Kasvissyöjä (siemenet, hedelmät, kukat, pähkinät, hyönteistoukat)
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Yleisväriltään kirkkaan vihreä. Päässä on oranssinpunainen tai ruosteenpunainen alue, joka ulottuu kurkusta poskiin ja joskus otsaan. Vatsapuoli on vaaleamman vihreä tai kellertävän vihreä. Siipien alapinnat ovat usein kellertävät. Pyrstö on vihreä, kärkiosastaan sinertävä.
- Nokan muoto
- Lyhyt, vahva ja koukkumainen. Ylänokka on tummanharmaa tai mustahko, alanokka vaaleampi, usein luunvärinen tai harmaa.
- Silmien väri
- Silmät ovat tummat, iiris on usein oranssinruskea tai punertava. Silmän ympärillä on paljas, valkoinen tai vaaleanharmaa rengas.
- Jalkojen väri
- Harmahtavat tai tummanharmaat jalat.
- Erottavat tuntomerkit
- Oranssinpunainen kurkku ja posket ovat lajin tunnusomaisin piirre. Vahva, koukkumainen nokka ja paljas silmärengas ovat myös hyviä tuntomerkkejä.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden oranssinpunainen väri kurkussa ja poskissa on usein haaleampi ja vähemmän laaja. Nokka voi olla vaaleampi ja iiris tummempi.
- Kausimuutokset
- Ei merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia.
- Sukupuolierot
- Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, eikä niillä ole merkittävää sukupuolidimorfismia.
Tunnistus
- 1
Kurkun ja poskien väri
Etsi oranssinpunaista tai ruosteenpunaista aluetta kurkussa ja poskissa. Tämä on lajin selkein tuntomerkki.
- 2
Yleisväri
Varmista, että lintu on pääosin kirkkaan vihreä. Vatsapuoli voi olla hieman vaaleampi tai kellertävämpi.
- 3
Silmänympärysrengas
Huomaa paljas, valkoinen tai vaaleanharmaa rengas silmän ympärillä. Tämä auttaa erottamaan sen joistakin muista papukaijalajeista.
- 4
Ääni
Kuuntele karkeita, rääkyviä ja toistuvia kutsuääniä. Punakurkkukaijat ovat erittäin äänekkäitä, ja niiden ääni on usein ensimmäinen merkki niiden läsnäolosta.
- 5
Koko ja muoto
Huomioi pieni tai keskikokoinen papukaijan koko ja tyypillinen tukeva, koukkunokkainen muoto.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Trooppiset ja subtrooppiset metsät, savannit, pensaikot, viljelysmaat, puutarhat, kaupunkialueet.
- Levinneisyys
- Levinneisyysalue ulottuu Keski-Amerikasta (Panama, Costa Rica) Etelä-Amerikkaan (Kolumbia, Venezuela, Guyana, Suriname, Ranskan Guayana, Brasilia, Trinidad ja Tobago, Alankomaiden Antillit).
- Korkeusvyöhyke
- Merien tasosta noin 1000 metriin, paikoin jopa 1500 metriin.
- Suositut ympäristöt
- Avoimet metsät, metsänreunat, pensaikkoiset alueet, kookospalmuviljelmät, puistot ja puutarhat. Ne viihtyvät erityisesti alueilla, joilla on saatavilla runsaasti ruokaa ja pesäpaikkoja, kuten onttoja puita tai termiittikekoja.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen (diurnaali).
- Ruokailutavat
- Punakurkkukaijat ovat pääasiassa kasvissyöjiä. Ne syövät monipuolisesti siemeniä, hedelmiä (erityisesti viikunoita ja kaktushedelmiä), kukkia, pähkinöitä ja marjoja. Ne voivat myös syödä hyönteistoukkia ja viljelykasveja, kuten maissia ja riisiä, mikä voi aiheuttaa niistä tuholaisia viljelijöille. Ne ruokailevat usein parvissa.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Erittäin sosiaalisia lintuja, jotka elävät yleensä pienissä tai keskikokoisissa parvissa, usein 10-30 yksilöä. Pesimäkauden ulkopuolella parvet voivat kasvaa suuremmiksi. Ne ovat äänekkäitä ja aktiivisia, ja parvet pitävät jatkuvasti yhteyttä toisiinsa.
- Lentotapa
- Lento on nopeaa ja suoraviivaista, usein matalalla puiden latvojen yläpuolella. Siiveniskut ovat nopeat ja matalat. Lennossa ne pitävät usein ääntä.
- Muutto
- Paikkalintu, ei tee pitkiä muuttomatkoja. Paikallista liikehdintää voi esiintyä ravinnon saatavuuden mukaan.
- Reviiri
- Pesimäkaudella parit voivat olla territoriaalisia pesäpaikkansa suhteen, mutta ruokailualueilla ne ovat yleensä suvaitsevaisia toisiaan kohtaan.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Ei varsinaista laulua. Sen sijaan sillä on laaja valikoima karkeita, rääkyviä ja kirkuvia kutsuääniä. Äänet ovat usein toistuvia ja korkeita, ja ne kantavat kauas. Parvissa äänet ovat jatkuvia ja luovat meluisan taustan.
- Kutsuhuuto
- Tyypillisiä kutsuääniä ovat 'kree-kree-kree' tai 'skree-skree-skree' -tyyppiset rääkäisyt, jotka voivat olla nopeita ja toistuvia. Varoitusäänet ovat terävämpiä ja korkeampia. Yhteydenpitoäänet ovat pehmeämpiä viserryksiä.
- Milloin ääntelee
- Äänekkäin aamuisin ja iltaisin, kun parvet lähtevät ruokailemaan tai palaavat yöpymispaikoilleen. Ne ovat äänekkäitä myös ruokaillessaan ja lennossa.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Vaihtelee alueittain, mutta yleensä kuivan kauden lopusta sadekauden alkuun. Esimerkiksi Trinidadissa maaliskuusta kesäkuuhun.
- Pesimätavat
- Punakurkkukaijat pesivät usein puunkoloissa, kuolleiden puiden onkaloissa tai termiittikekojen tunneleissa. Ne voivat myös käyttää vanhoja tikkapesäkoloja. Pesäpaikka on usein korkealla puussa. Ne eivät rakenna varsinaista pesää, vaan munivat suoraan onkalon pohjalle.
- Pesyekoko
- Yleensä 3-6 munaa.
- Munan kuvaus
- Munat ovat valkoisia, pyöreähköjä ja kiiltäviä. Koko on noin 25 x 20 mm.
- Hautoma-aika
- Noin 23-26 päivää. Naaras hautoo munia pääasiassa yksin, koiras ruokkii sitä.
- Lentoonlähtöaika
- Poikaset jättävät pesän noin 5-6 viikon ikäisinä. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia.
- Vanhempien hoito
- Molempien vanhempien tiedetään osallistuvan poikasten ruokintaan ja hoitoon. Poikaset pysyvät vanhempiensa kanssa vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeen.
Missä löytää
Kaupunkipuistot ja puutarhat
Yleinen kaupunkialueilla, joissa on puita ja ravintoa. Esimerkiksi Caracasissa, Venezuelassa, ne ovat hyvin yleisiä.
Kookospalmuviljelmät
Suosittu elinympäristö, jossa ne löytävät sekä ravintoa että pesäpaikkoja.
Avoimet metsät ja metsänreunat
Etsi niitä puiden latvoista tai metsänreunoilta, erityisesti alueilla, joilla on hedelmäpuita.
Savannit ja pensaikot
Myös näillä alueilla, joissa on hajallaan puita ja pensaita, voi tavata punakurkkukaijoja.
Maastovinkit
- Kuuntele ääntä. Punakurkkukaijat ovat erittäin äänekkäitä. Niiden karkeat rääkäisyt ja kirkuvat äänet kantavat kauas ja ovat usein paras tapa paikantaa parvi.
- Etsi parvia. Ne liikkuvat yleensä parvissa, joten etsi useampaa lintua yhdessä. Parvet ovat usein aktiivisia aamuisin ja iltaisin.
- Tarkkaile ruokailupaikkoja. Etsi hedelmäpuita, erityisesti viikunapuita tai kaktuksia, joissa ne voivat ruokailla. Ne ovat usein melko kesyjä ja antavat ihmisten lähestyä kohtuullisen lähelle.
- Käytä kiikareita. Vaikka ne ovatkin äänekkäitä, ne voivat olla vaikeasti havaittavissa puiden latvoissa. Kiikarit auttavat tunnistamaan oranssinpunaisen kurkun ja muut yksityiskohdat.
Samankaltaiset lajit
Oranssisiipiamatsoni
Amazona amazonica
Oranssisiipiamatsoni on huomattavasti suurempi (noin 31-34 cm) ja sillä on oranssit siipilaikut, ei oranssia kurkkua. Sen pää on keltainen ja sininen, ei oranssinpunainen.
Kultaposkikaija
Eupsittula aurea
Kultaposkikaijalla on keltainen tai oranssinkeltainen alue poskissa ja otsassa, mutta ei oranssinpunaista kurkkua. Se on myös hieman pienempi ja sen levinneisyysalue on pääosin Etelä-Amerikan sisäosissa.
Vihersiipikaija
Eupsittula canicularis
Vihersiipikaijalla on sininen kruunu ja oranssi otsa, mutta ei oranssinpunaista kurkkua. Sen levinneisyysalue on Keski-Amerikassa.
Nopeat faktat
- Tunnusmerkki:
- Oranssinpunainen kurkku ja posket
- Elinympäristö:
- Trooppiset metsät, savannit, kaupunkialueet
- Sosiaalisuus:
- Erittäin sosiaalinen, elää parvissa
- Ääni:
- Karkea, rääkyvä, jatkuva
- Ravinto:
- Siemenet, hedelmät, kukat
Kiinnostavia faktoja
- Punakurkkukaija on yksi yleisimmistä ja laajimmalle levinneimmistä papukaijalajeista levinneisyysalueellaan.
- Ne ovat sopeutuneet hyvin ihmisen muokkaamiin elinympäristöihin, kuten kaupunkeihin ja viljelymaille.
- Lajin tieteellinen nimi 'pertinax' tarkoittaa 'itsepäinen' tai 'sitkeä', mikä saattaa viitata sen kestävyyteen tai äänekkääseen luonteeseen.
- Punakurkkukaijat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja viljelykasveille, kuten maissille ja riisille, suurissa parvissa ruokaillessaan.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Psittaciformes
- Heimo
- Psittacidae
- Suku
- Eupsittula
- Laji
- Eupsittula pertinax
Tutustu lajiin Punakurkkukaija
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.