Kissa

Yleistä

Kissa (Felis catus) on kotieläimeksi kesytetty pieni lihansyöjä, joka kuuluu kissaeläinten heimoon. Vaikka se on yleisesti tunnettu lemmikkinä, se on myös merkittävä saalistaja luonnossa, erityisesti lintujen ja pienten nisäkkäiden osalta. Tieteellisesti kissa ei ole lintu, vaan nisäkäs. Tässä kuvauksessa käsitellään sitä kuitenkin lintuasiantuntijan näkökulmasta, olettaen virheellisesti sen olevan lintu, ja kuvataan sen ominaisuuksia lintumaisin termein.

Koko ja elinikä

Pituus

46-51 cm (ilman häntää, häntä 23-25 cm)

Siipien kärkiväli

Ei siipiä, joten ei siipiväliä

Paino

2.5-7 kg (vaihtelee suuresti rodun ja yksilön mukaan)

Elinikä

12-18 vuotta (vankeudessa, luonnossa lyhyempi)

Ravinto

Lihansyöjä (pääasiassa pienet nisäkkäät, linnut, hyönteiset)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Kissalla ei ole höyhenpeitettä, vaan turkki, jonka väri ja kuviointi vaihtelevat suuresti. Yleisiä värejä ovat musta, valkoinen, harmaa, oranssi (punainen), ruskea ja näiden yhdistelmät (esim. tabby, kilpikonna, kaliko). Turkki voi olla lyhyt- tai pitkäkarvainen.

Nokan muoto

Kissalla ei ole nokkaa, vaan suu, jossa on terävät hampaat saaliin kiinniottoon ja repimiseen. Kuono on lyhyt ja pyöreähkö.

Silmien väri

Silmien väri vaihtelee suuresti, yleisiä värejä ovat vihreä, keltainen, sininen, oranssi ja ruskea. Joillakin yksilöillä voi olla eriväriset silmät (heterokromia).

Jalkojen väri

Jalkojen väri vaihtelee turkin värin mukaan. Anturat voivat olla vaaleanpunaiset, mustat tai täplikkäät.

Erottavat tuntomerkit

Kissalla on tunnusomaiset pystyt korvat, pitkä häntä (jota käytetään tasapainotteluun), pitkät viikset (tuntoaisti) ja sisäänvedettävät kynnet. Sen liikkuminen on notkeaa ja äänetöntä.

Nuoren linnun ulkonäkö

Pennut ovat pienempiä ja usein leikkisämpiä. Niiden turkin väri ja kuviointi ovat yleensä samat kuin aikuisilla, mutta silmien väri voi muuttua iän myötä (pennuilla usein siniset silmät).

Kausimuutokset

Kissalla ei ole höyhenpeitteen vuodenaikaisvaihteluita. Turkki voi kuitenkin paksuuntua talvella ja ohentua kesällä lämpötilan mukaan.

Sukupuolierot

Urokset (kollit) ovat yleensä hieman suurempia ja painavampia kuin naaraat (naaraat). Turkissa ei ole sukupuolten välisiä eroja, paitsi että oranssi väri on yleisempi naarailla ja kolmiväriset (kilpikonna, kaliko) ovat lähes aina naaraita.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Kissa on pieni, notkea ja lihaksikas eläin. Sen vartalo on pitkänomainen ja jalat suhteellisen lyhyet. Huomioi sen ketterä liikkuminen ja kyky hypätä korkealle.

2. 2

   Turkin väri ja kuviointi

   Turkin väri ja kuviointi ovat erittäin vaihtelevia. Yleisimpiä ovat yksiväriset (musta, valkoinen, harmaa), tabby-kuvioiset (raidalliset tai täplikkäät), kilpikonna (musta, oranssi, valkoinen) ja kaliko (valkoinen, oranssi, musta). Nämä ovat hyviä tuntomerkkejä yksilön tunnistamiseen.

3. 3

   Häntä

   Häntä on pitkä ja tuuhea, ja sitä käytetään tasapainotteluun. Hännän asento voi myös kertoa kissan mielialasta.

4. 4

   Korvat

   Korvat ovat pystyt ja kolmionmuotoiset. Ne ovat erittäin liikkuvaiset ja kääntyvät äänien suuntaan.

5. 5

   Silmät

   Silmät ovat suuret ja ilmeikkäät. Pupillit voivat supistua pystysuoriksi raoiksi kirkkaassa valossa ja laajentua pyöreiksi hämärässä.

6. 6

   Äänet

   Kuuntele naukumista, kehräämistä, sähinää tai mouruamista. Nämä äänet ovat tyypillisiä kissoille ja auttavat tunnistamaan lajin.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Kissa on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin, mukaan lukien ihmisasutukset (kaupungit, maaseutu), metsät, pensaikot ja jopa aavikot. Se on erittäin sopeutuvainen laji.

Levinneisyys

Maailmanlaajuinen, esiintyy kaikilla mantereilla Antarktista lukuun ottamatta, missä ihmisiä asuu.

Korkeusvyöhyke

Meripinnasta korkeisiin vuoristoihin, kunhan ravintoa ja suojaa on saatavilla.

Suositut ympäristöt

Ihmisasutuksen läheisyys, jossa on saatavilla ravintoa ja suojaa. Villiintyneet kissat suosivat tiheää kasvillisuutta, joka tarjoaa piilopaikkoja ja saalistusmahdollisuuksia.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Hämäräaktiivinen (krepusculaari), eli aktiivisimmillaan aamunkoitteessa ja iltahämärässä, mutta voi olla aktiivinen myös päivällä tai yöllä.

Ruokailutavat

Kissa on opportunistinen saalistaja, joka metsästää pääasiassa pieniä nisäkkäitä (hiiret, myyrät) ja lintuja. Se voi myös syödä hyönteisiä, matelijoita ja jopa kasvillisuutta. Metsästystapa on hiiviskely ja yllätyshyökkäys.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Kissat voivat olla yksinäisiä tai elää löyhissä yhteisöissä, erityisesti jos ravintoa on runsaasti. Villiintyneet kissat muodostavat usein kolonioita. Kotikissat ovat sosiaalisia ihmisten kanssa.

Lentotapa

Kissalla ei ole siipiä eikä se lennä. Se on maaeläin, joka liikkuu kävellen, juosten ja hyppien. Se on erinomainen kiipeilijä.

Muutto

Kissa on paikkalintu (paikallinen laji), eikä se muuta. Se pysyy yleensä samalla alueella koko elämänsä ajan, ellei sitä siirretä.

Reviiri

Kissat ovat territoriaalisia ja merkitsevät reviirinsä virtsalla, raapimisjäljillä ja hajurauhasilla. Reviirin koko vaihtelee ravinnon saatavuuden ja sukupuolen mukaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Kissat voivat lisääntyä ympäri vuoden, mutta lisääntymishuippu on yleensä keväällä ja kesällä, kun päivät pitenevät ja ravintoa on runsaammin.

Pesimätavat

Kissalla ei ole pesää. Naaras synnyttää pennut suojaisaan paikkaan, kuten pensaaseen, puun koloon, rakennuksen alle tai ihmisen tarjoamaan pesälaatikkoon. Pesä on usein vuorattu pehmeillä materiaaleilla.

Pesyekoko

Yhdessä pentueessa on yleensä 1-8 pentua, tyypillisesti 3-5.

Munan kuvaus

Kissalla ei ole munia, vaan se synnyttää eläviä poikasia. Tiineys kestää noin 63-65 päivää.

Hautoma-aika

Ei inkubaatioaikaa, koska kissa synnyttää eläviä poikasia. Tiineys kestää noin 9 viikkoa.

Lentoonlähtöaika

Pennut ovat riippuvaisia emostaan noin 8-12 viikkoa. Ne alkavat syödä kiinteää ruokaa noin 3-4 viikon iässä ja vieroittuvat emon maidosta noin 6-8 viikon iässä.

Vanhempien hoito

Naaras huolehtii pennuista yksin. Se imettää, puhdistaa ja suojelee niitä. Uros ei osallistu pentujen hoitoon.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Etsi hämärässä. Kissat ovat hämäräaktiivisia, joten ne ovat usein aktiivisimmillaan aamunkoitteessa ja iltahämärässä. Tämä on paras aika havaita niitä saalistamassa.
2. Kuuntele ääniä. Kissat ovat usein äänekkäitä, erityisesti kiima-aikana tai reviiriään puolustaessaan. Kuuntele naukumista, mouruamista tai sähinää.
3. Tarkkaile piilopaikkoja. Kissat käyttävät usein tiheää kasvillisuutta, rakennusten alustoja tai muita suojaisia paikkoja piiloutumiseen ja saalistukseen. Tarkkaile näitä alueita.
4. Käytä kiikareita. Vaikka kissa on yleinen, kiikarit voivat auttaa tarkkailemaan sen käyttäytymistä ja tunnistamaan yksilöllisiä piirteitä turkissa tai silmissä.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tieteellinen nimi:

Felis catus

Heimo:

Felidae (Kissaeläimet)

Ravinto:

Lihansyöjä (pienet nisäkkäät, linnut)

Elinympäristö:

Monipuolinen, usein ihmisasutuksen läheisyydessä

Lisääntyminen:

Synnyttää eläviä poikasia, 1-8 pentua per pentue

Aktiivisuus:

Hämäräaktiivinen

Kiinnostavia faktoja

• Kissa on ainoa kesytetty kissaeläin.
• Kissat voivat kehrätä, mutta ne eivät voi murista samalla tavalla kuin suuret kissaeläimet.
• Kissat käyttävät viiksiään navigointiin ja etäisyyksien arviointiin.
• Kissat voivat hypätä jopa kuusi kertaa oman pituutensa verran.
• Kissat nukkuvat keskimäärin 12-16 tuntia päivässä.
• Kissat ovat merkittäviä saalistajia ja voivat vaikuttaa paikallisiin lintu- ja pikkunisäkäspopulaatioihin.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Mammalia

Lahko

Carnivora

Heimo

Felidae

Suku

Felis

Laji

Felis catus

Tutustu lajiin Kissa