Peippo

Yleistä

Peippo on Euroopan yleisimpiä varpuslintuja, tunnusomainen reipaslauluinen ja värikäs metsien ja puistojen asukki. Sen tunnistaminen on suhteellisen helppoa sen värikkään koiraan ja selkeän laulun perusteella. Naaras ja nuoret linnut ovat vaatimattomamman värisiä.

Koko ja elinikä

Pituus

14-16 cm

Siipien kärkiväli

24-29 cm

Paino

18-29 g

Elinikä

Keskimäärin 2-3 vuotta, pisin tunnettu yli 14 vuotta.

Ravinto

Pääasiassa siemeniä, erityisesti puiden kuten koivun, leppien ja pähkinäpensaiden siemeniä talvella. Lisääntymisaikaan ja poikasille runsaasti hyönteisiä ja muita selkärangattomia.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Koiraan päälaki ja niska ovat siniharmaat, posket ja rinta ruosteenpunaruskeat. Selkä on punaruskea ja alaselkä vihertävä. Siivillä on kaksi leveää valkoista juovaa ja valkoinen hartialaikku, jotka ovat selvät tuntomerkit. Pyrstö on musta valkoisilla reunuksilla. Naaras on yleisväriltään harmaanruskea, vatsapuolelta vaaleampi, mutta siipien ja pyrstön valkoiset kuviot ovat samankaltaiset kuin koiraalla, joskin vaaleammat. Nuoret linnut muistuttavat naarasta.

Nokan muoto

Lyhyt, vahva, kartiomainen siementensyöjän nokka. Koiraalla harmahtava lisääntymisaikana, muulloin vaaleampi.

Silmien väri

Tummanruskeat silmät.

Jalkojen väri

Vaaleanruskeat tai vaaleanpunertavat jalat.

Erottavat tuntomerkit

Koiraalla kirkkaat siipijuovat, harmaansininen päälaki ja punertava rinta. Naaraalla ja nuorilla selkeät valkoiset siipijuovat ja valkoinen hartialaikku erottavat sen useimmista muista pikkulinnuista. Valkoiset pyrstön reunat erottuvat lennossa.

Nuoren linnun ulkonäkö

Muistuttavat naarasta, mutta ovat usein hieman vaaleampia ja niiden höyhenys on pehmeämpää. Valkoiset siipijuovat ovat jo tunnistettavissa.

Kausimuutokset

Koiraan värit ovat kirkkaimmillaan lisääntymisaikaan keväällä ja kesällä. Syksyllä ja talvella sulkapeite kuluu ja voi näyttää hieman himmeämmältä, mutta peruskuviot pysyvät. Nokka muuttuu harmahtavaksi pesimäkaudella ja vaaleammaksi muulloin. Naarailla ja nuorilla kausivaihtelut ovat vähäisempiä.

Sukupuolierot

Erittäin selvä. Koiraan värit kirkkaat ja monisävyiset, naaraan vaatimattomat ruskeansävyiset.

Tunnistus

1. 1

   Värit (koiras)

   Etsi kirkkaan siniharmaata päälakea ja niskaa, ruosteenpunaista rintaa sekä punaruskeaa selkää. Valkoiset siipijuovat ja hartialaikku ovat erittäin tunnusomaisia.

2. 2

   Värit (naaras ja nuoret)

   Vaikka yleisväritys on ruskeampi ja vaatimattomampi, kiinnitä huomiota selkeisiin valkoisiin siipijuoviin ja hartialaikkuun, jotka erottavat ne muista ruskeista pikkulinnuista.

3. 3

   Laulu

   Opi tunnistamaan peipon reipaa ja voimakas, rullauteen päättyvä 'ti-tyy-dyy' -laulu. Se on hyvin tunnistettava ja usein helpoin tapa löytää lintu.

4. 4

   Kutsuääni

   Panosta helisevään 'fink fink' -kutsuääneen. Se on yleinen ja auttaa paikantamaan linnut parvissa tai yksin.

5. 5

   Lentokuva

   Kiinnitä huomiota lennossa näkyviin leveisiin valkoisiin siipijuoviin ja valkoisiin pyrstön reunoihin. Lentotapa on aaltoileva.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsät, metsänreunat, kulttuurimaisemat, puutarhat, puistot, taajamat.

Levinneisyys

Laajalti Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Suomessa runsaslukuisena koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

Korkeusvyöhyke

Merien rannikoilta vuoristometsiin, tyypillisesti alle 2000 metrin korkeudessa, mutta voi esiintyä korkeammallakin.

Suositut ympäristöt

Sekametsät, lehtimetsät ja havumetsien reunat. Sopeutuu hyvin myös ihmisen muokkaamiin ympäristöihin, kunhan puustoa on riittävästi.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen.

Ruokailutavat

Etsii ravintoa enimmäkseen maasta ja pensaista. Syö talvella mielellään lintulaudoilla siemeniä ja pähkinöitä. Ruokailee usein parvissa, erityisesti talvella.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisääntymisaikana reviirilintu, koiraat näyttäviä ja laulavat ahkerasti. Muulloin sosiaalisempi ja esiintyy usein suurissa parvissa muiden peippojen tai muiden sirkkujen kanssa. Talvella voi muodostaa sekaparvia.

Lentotapa

Nopea, aaltoileva lentotapa. Lyhyillä matkoilla suoraviivaisempi. Siipien leveät valkoiset juovat näkyvät hyvin lennossa.

Muutto

Suomessa osittainen muuttaja. Suurin osa kannasta muuttaa syys-lokakuussa Länsi-Eurooppaan ja palaa maalis-huhtikuussa. Osa linnuista talvehtii Etelä-Suomessa, erityisesti kovien talvien puuttuessa ja lintulautojen ansiosta.

Reviiri

Koiraat perustavat ja puolustavat tiukasti pesimäreviirejä laulamalla ja aggressiivisilla esityksillä muita koiraita kohtaan. Naaraat osallistuvat reviirin puolustukseen vähemmän.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun, Suomessa toukokuusta heinäkuuhun. Kaksi pesuetta on normaalia, joskus jopa kolme.

Pesimätavat

Naaras rakentaa siistin, pienen kuppimaisen pesän yleensä puuhun tai pensaaseen, 1-10 metrin korkeuteen. Pesä on huolellisesti koristeltu jäkälöillä, sammalilla ja hämähäkinseiteillä ja vuorattu höyhenillä ja karvoilla. Pesä on usein hyvässä piilossa.

Pesyekoko

4-6 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat vaaleansinivihreitä tai harmaanvalkoisia, tummin, usein violetinruskein täplin ja viiruin. Munia on 4-6.

Hautoma-aika

10-16 päivää, pääasiassa naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä 11-18 päivän ikäisinä, mutta ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä useita päiviä.

Vanhempien hoito

Naaras hautoo munia ja aluksi hoitaa poikasia yksin. Koiraas osallistuu poikasten ruokkimiseen aktiivisesti ja tuo ravintoa pesälle.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele laulua. Keväisin ja kesäisin peipon laulu on yksi luonnon varmimmista äänistä. Se usein laulaa korkealta puun latvasta, mikä auttaa paikantamaan sen.
2. Tarkkaile maassa. Peipot etsivät usein ravintoa maasta, joten tarkkaile polkujen ja puunrunkojen alustoja. Ne voivat olla parvissa.
3. Kiinnitä huomio siipijuoviin. Valkoiset siipijuovat ovat erinomainen tuntomerkki, kun lintu liikkuu tai istuu. Myös lentävässä linnussa ne näkyvät hyvin.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tuntomerkit:

Koiraalla siniharmaa päälaki, punaruskea rinta, valkoiset siipijuovat ja hartialaikut. Naaraalla ja nuorilla ruskeampi yleisväri, mutta valkoiset siipijuovat näkyvillä.

Ääni:

Voimakas, reipas 'ti-tyy-dyy' -laulu ja helisevä 'fink fink' -kutsu.

Elintapa:

Osittainen muuttaja, viihtyy metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Syö siemeniä ja hyönteisiä.

Pesintä:

Kuppimainen pesä puussa tai pensaassa. 4-6 munaa.

Kiinnostavia faktoja

• Peipon laululla on useita alueellisia murteita, jotka linnut oppivat toisiltaan. Nämä murteet voivat vaihdella jopa muutaman kilometrin säteellä.
• Peipon lajinimi 'coelebs' tarkoittaa 'yksineläjää' tai 'naimatonta', viitaten siihen, että koiraat palaavat usein pesimäalueilleen aikaisemmin keväällä kuin naaraat.
• Peippo oli 1700- ja 1800-luvuilla suosittu häkkilintu Euroopassa sen kauniin laulun vuoksi.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Passeriformes

Heimo

Fringillidae

Suku

Fringilla

Laji

Fringilla coelebs

Tutustu lajiin Peippo