Birdby LogoBirdby
Jokeri (Fringilla montifringilla)

Jokeri

Elinvoimainen (Least Concern)

Fringilla montifringilla

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Jokeri, eli järripeippo, on keskikokoinen varpuslintu, joka tunnetaan näyttävästä pesimäpuvustaan ja suurista talvisista parvistaan. Se on peipon lähisukulainen ja yleinen pesimälintu Pohjois-Euroopan ja Aasian havumetsävyöhykkeellä. Jokeri on muuttolintu, joka talvehtii Etelä-Euroopassa ja Aasiassa, usein suurina parvina, jotka voivat aiheuttaa paikallisesti merkittäviä vahinkoja viljelyksille.

Koko ja elinikä

Pituus
15-16 cm
Siipien kärkiväli
25-28 cm
Paino
17-28 g
Elinikä
Noin 2-5 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä 15 vuotta.
Ravinto
Kaikkiruokainen, pääasiassa siemeniä ja hyönteisiä. Pesimäkaudella hyönteiset ovat tärkeä ravinnonlähde, muulloin siemenet, erityisesti pyökin pähkinät.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Koiraan pesimäpuku on erittäin näyttävä: pää, niska ja selkä ovat kiiltävän mustat, rinta ja siipien olkapäät oranssinruskeat, vatsa valkoinen. Siivillä on kaksi selkeää valkoista juovaa. Naaras ja nuoret linnut ovat vaatimattomamman värisiä, pääosin ruskeanharmaita, mutta niilläkin on oranssinruskeaa rinnassa ja siipien olkapäillä. Talvipuvussa koiraan mustat alueet ovat ruskean sävyttämät ja vaaleampia, mutta musta pohjaväri on nähtävissä kuluneen höyhenpuvun alta keväällä.
Nokan muoto
Kartionmuotoinen, tukeva siemensyöjän nokka. Pesimäkaudella koiraalla nokka on tummanharmaa tai musta, naaraalla ja talvella molemmilla keltainen mustalla kärjellä.
Silmien väri
Tummanruskeat.
Jalkojen väri
Vaaleanruskeat tai harmaat.
Erottavat tuntomerkit
Oranssinruskea rinta ja siipien olkapäät, valkoinen yläperä (näkyy hyvin lennossa), kaksi valkoista siipijuovaa. Koiraan musta pää pesimäpuvussa on erottuva.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta ovat yleisväritykseltään vieläkin vaaleampia ja ruskeampia. Niiden rinnassa on vähemmän oranssia ja ne ovat usein heikommin kuvioituja.
Kausimuutokset
Kyllä. Koiraan pesimäpuku on huomattavasti tummempi ja kirkkaampi kuin talvipuku. Talvella koiraan mustat alueet ovat ruskean sävyttämät höyhenkärjistä, jotka kuluvat pois keväällä paljastaen alta mustan värin. Naaraan ja nuorten lintujen väritys muuttuu vähemmän dramaattisesti.
Sukupuolierot
Kyllä, selkeä. Koiraan pesimäpuku on huomattavasti kirkkaampi ja kontrastikkaampi kuin naaraan. Naaras on yleisväritykseltään ruskeanharmaampi, ja sen pää on raidallinen, ei yhtenäisen musta.

Tunnistus

  1. 1

    Yläperä

    Lennossa näkyvä valkoinen yläperä on jokerin paras tuntomerkki, erottaen sen peiposta.

  2. 2

    Rinnan väri

    Oranssinruskea rinta ja siipien olkapäät ovat tunnusomaisia molemmilla sukupuolilla, joskin koiraalla kirkkaammat.

  3. 3

    Koiraan pää (pesimäpuku)

    Kiiltävän musta pää, niska ja selkä ovat erehtymättömiä koiraan pesimäpuvussa.

  4. 4

    Nokan väri

    Talvella keltainen nokka mustalla kärjellä on hyvä tuntomerkki. Pesimäkaudella koiraalla nokka on tumma.

  5. 5

    Ääni

    Terävä, nasaali 'djyyp' kutsuääni ja karhea, rullaava 'tsryyy' laulu ovat helposti tunnistettavissa.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Havumetsät, sekametsät, tunturikoivikot, puistot, puutarhat, viljelysmaat (erityisesti talvehtimisalueilla).
Levinneisyys
Pesii Pohjois-Euroopan ja Aasian havumetsävyöhykkeellä, Skandinaviasta ja Siperiasta aina Tyynellemerelle asti. Talvehtii Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Kiinassa ja Japanissa.
Korkeusvyöhyke
Pesimäalueilla merenpinnasta aina puurajalle asti. Talvehtimisalueilla yleensä alavilla mailla.
Suositut ympäristöt
Pesimäkaudella erityisesti kosteat kuusi- ja koivumetsät, tunturikoivikot. Muutto- ja talvehtimisalueilla avoimet metsämaat, puistot, puutarhat ja viljelysmaat, joilla on saatavilla siemeniä, erityisesti pyökkimetsät.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen.
Ruokailutavat
Etsii ravintoa maasta, pensaista ja puista. Pesimäkaudella syö pääasiassa hyönteisiä ja niiden toukkia, hämähäkkejä. Muutto- ja talvehtimisalueilla siemenet, erityisesti pyökin pähkinät, ovat tärkein ravinnonlähde. Voi syödä myös marjoja ja hedelmiä. Talvella voi vierailla lintulaudoilla.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Pesimäkaudella parit ovat reviiritietoisia, mutta voivat pesiä löyhinä yhdyskuntina. Muutto- ja talvehtimisalueilla erittäin sosiaalinen, muodostaa valtavia, jopa satojen tuhansien yksilöiden parvia, usein peippojen kanssa. Parvet liikkuvat ravinnon perässä.
Lentotapa
Lento on aaltoilevaa, nopeaa ja suoraviivaista. Lennossa näkyy selkeästi valkoinen yläperä.
Muutto
Pitkänmatkan muuttolintu. Muuttaa syys-lokakuussa etelään ja palaa huhti-toukokuussa pesimäalueille. Muutto tapahtuu suurina parvina, usein päiväsaikaan. Muuttoreitit ja talvehtimisalueet voivat vaihdella vuosittain ravintotilanteen mukaan.
Reviiri
Pesimäkaudella koiras puolustaa reviiriä laululla ja aggressiivisella käytöksellä muita koiraita kohtaan. Talvella ei reviiritietoinen, vaan elää suurissa parvissa.

Laulu ja äänet

Laulu
Laulu on lyhyt, karhea ja rullaava 'tsryyy-tsryyy' tai 'tsryy-tsryy-tsryy', joka muistuttaa hieman viherpeipon laulua, mutta on karheampi ja laskevampi. Laulu on usein toistuva ja monotoninen.
Kutsuhuuto
Yleisin kutsuääni on terävä, nasaali 'djyyp' tai 'tsäk', joka on helposti tunnistettavissa. Lennossa kuuluu usein pehmeämpi 'tsui' tai 'tsip'. Varoitusääni on kova 'tsrr'.
Milloin ääntelee
Laulaa aktiivisimmin pesimäkaudella keväällä ja alkukesällä. Kutsuääniä kuullaan ympäri vuoden, erityisesti muutto- ja talvehtimisparvissa.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Toukokuusta heinäkuuhun.
Pesimätavat
Pesä rakennetaan yleensä havupuuhun, usein kuuseen tai mäntyyn, 2-10 metrin korkeuteen. Pesä on kuppimainen, rakennettu sammalista, jäkälistä, ohuista oksista ja hämähäkinseiteistä, vuorattu höyhenillä ja karvoilla. Naaras rakentaa pesän.
Pesyekoko
4-7 munaa, yleensä 5-6.
Munan kuvaus
Munii 4-7 munaa. Munat ovat vaaleansinisiä tai vihertäviä, tummin täplin ja viiruin kuvioituja. Koko noin 19 x 14 mm.
Hautoma-aika
11-12 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
Lentoonlähtöaika
Poikaset lähtevät pesästä 12-13 päivän ikäisinä.
Vanhempien hoito
Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia, mutta naaras hautoo ja lämmittää poikasia enemmän. Koiraalla on tärkeä rooli ravinnon hankinnassa.

Missä löytää

Havumetsät

Pesimäkaudella erityisesti kuusi- ja sekametsät Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa.

Tunturikoivikot

Pohjoisimmilla pesimäalueilla, kuten Lapissa, tunturikoivikot ovat tyypillisiä elinympäristöjä.

Pyökkimetsät

Talvehtimisalueilla, erityisesti Etelä-Euroopassa, pyökkimetsät ovat tärkeitä ravinnonlähteiden vuoksi.

Viljelysmaat ja puistot

Muutto- ja talvehtimisparvia voi nähdä suurilla pelloilla, puistoissa ja puutarhoissa, joissa on saatavilla siemeniä.

Maastovinkit

  1. Kuuntele ääntä. Jokerin terävä 'djyyp' kutsuääni on usein ensimmäinen merkki sen läsnäolosta, erityisesti suurissa parvissa.
  2. Etsi suuria parvia. Talvella ja muuton aikana jokerit liikkuvat valtavissa parvissa, usein peippojen kanssa. Etsi suuria lintuparvia pelloilta tai metsänreunoilta.
  3. Tarkkaile lentoa. Lennossa näkyvä valkoinen yläperä on erinomainen tuntomerkki. Kiikarit auttavat tunnistuksessa.
  4. Vieraile lintulaudoilla. Talvella jokerit voivat vierailla lintulaudoilla, erityisesti jos tarjolla on auringonkukansiemeniä tai pähkinöitä.
  5. Tarkkaile pyökkimetsiä. Jos olet talvehtimisalueilla, etsi pyökkimetsiä, sillä pyökin pähkinät ovat jokerin tärkeää talviravintoa.

Samankaltaiset lajit

Peippo

Fringilla coelebs

Jokeri on hieman suurempi ja tukevampi kuin peippo. Jokerilla on valkoinen yläperä (peipolla vihertävä), oranssinruskea rinta ja siipien olkapäät (peipolla punaruskea rinta ja sinertävän harmaa niska). Koiraan pesimäpuvussa jokerin pää on musta, peipolla sinertävän harmaa. Talvella jokerin nokka on keltainen mustalla kärjellä, peipolla harmaa.

Keltahemppo

Serinus serinus

Keltahemppo on huomattavasti pienempi ja keltaisempi. Sillä ei ole jokerille tyypillistä oranssinruskeaa rintaa tai valkoista yläperää. Keltahempolla on voimakkaasti viiruinen selkä ja keltainen yläperä.

Nopeat faktat

Tieteellinen nimi:
Fringilla montifringilla
Koko:
15-16 cm
Paino:
17-28 g
Ravinto:
Siemenet, hyönteiset
Elinympäristö:
Havumetsät, tunturikoivikot
Muutto:
Pitkänmatkan muuttolintu
Pesintä:
4-7 munaa, 1 pesue vuodessa
Tuntomerkki:
Valkoinen yläperä, oranssinruskea rinta

Kiinnostavia faktoja

  • Jokeri on saanut suomenkielisen nimensä 'jokeri' sen arvaamattoman esiintymisen vuoksi talvehtimisalueilla, missä sen parvet voivat olla valtavan kokoisia ja ilmestyä yllättäen.
  • Jokerin talvehtimisalueiden sijainti ja parvien koko vaihtelevat suuresti vuosittain riippuen pyökin pähkinäsadosta. Hyvinä pyökkivuosina ne voivat kerääntyä valtaviksi parviksi tietyille alueille.
  • Jokeri on läheistä sukua peipolle (Fringilla coelebs), ja ne voivat joskus risteytyä keskenään.
  • Jokerin laulua on kuvailtu 'narisevaksi' tai 'rullaavaksi', ja se on melko monotoninen verrattuna monien muiden varpuslintujen lauluihin.
  • Suurimmat jokeriparvet voivat käsittää jopa miljoonia yksilöitä, mikä tekee niistä yhden Euroopan suurimmista lintuparvista.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Passeriformes
Heimo
Fringillidae
Suku
Fringilla
Laji
Fringilla montifringilla

Tutustu lajiin Jokeri

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa