Kano

Yleistä

Kano on punaisten viidakkokanojen (Gallus gallus) alalaji, joka on kotieläinten joukossa yleisin lintulaji. Se on kehitetty lihantuotantoon ja munintaan, ja sitä on jalostettu tuhansia vuosia eri rotuihin, joilla on erilaiset ulkonäöt ja tuotannolliset ominaisuudet. Kanoilla on tyypillisesti tiivis ruumiinrakenne, lyhyet ja voimakkaat jalat, ja monilla roduilla koirailla on näyttävä heltta ja parilapset sekä pitkä pyrstö. Ne ovat luonteeltaan sosiaalisia ja elävät luonnostaan parville, vaikka kotieläiminä niiden elintavat voivat vaihdella suuresti ympäristöstä riippuen.

Koko ja elinikä

Pituus

20 cm - 75 cm (rodusta riippuen)

Siipien kärkiväli

Ei tyypillisesti mitata, siivet lyhyet ja pyöreät, harvoin lentäviä

Paino

0.5 kg - 5 kg (rodusta riippuen)

Elinikä

5-10 vuotta (rodusta ja elinolosuhteista riippuen)

Ravinto

Kaikkiruokainen; siemenet, vilja, hyönteiset, madot, kasvillisuus, pienet selkärangattomat

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Väritys vaihtelee valtavasti rodun mukaan; valkoinen, musta, ruskea, punainen, harmaa, keltaisen sävyt ja usein moniväriset, raidalliset tai täplikkäät kuviot. Höyhenpeite on tiivis ja kiiltävä.

Nokan muoto

Lyhyt, vahva ja hieman alaspäin kaareva nokka, joka soveltuu hyvin siementen ja hyönteisten keräämiseen.

Silmien väri

Useimmiten oranssinruskea, mutta voi olla myös keltainen, musta tai jopa punainen rodusta riippuen.

Jalkojen väri

Vaihtelee rodun mukaan; keltainen, harmaa, sinertävä, vaaleanpunainen tai jopa musta. Jaloissa on yleensä neljä varvasta, joista kolme eteenpäin ja yksi taaksepäin, sekä koirailla kannukset.

Erottavat tuntomerkit

Rodusta riippuen huomattavat erot koiraan (kukon) heltoissa ja parilapsissa, jotka ovat yleensä kirkkaanpunaiset ja suuret. Koirailla on myös pidemmät ja kaartuvat pyrstösulat. Joillakin roduilla voi olla höyhenpeitteiset jalat tai erikoisia huppuja.

Nuoren linnun ulkonäkö

Tipuilla on pehmeä untuvapeite, jonka väri voi vaihdella rodun vanhempien värityksen mukaan, usein keltainen, ruskea tai musta raidoituksella. Nuoret kanat ja kukot (nuorikot) ovat pienempiä ja niiden toissijaiset sukupuoliominaisuudet (heltta, parilapset, kannukset) ovat vielä kehittymättömiä.

Kausimuutokset

Höyhenpeite ei vaihdu merkittävästi vuodenaikojen mukaan, mutta sulkasato tapahtuu yleensä kerran vuodessa, jolloin vanhat höyhenet korvataan uusilla. Munintakausi voi vaihdella valon määrän mukaan talvella vähentyen, ellei lisävalaistusta järjestetä.

Sukupuolierot

Kukot ovat yleensä kanoja suurempia, niillä on suuremmat ja kirkkaamman väriset heltät ja parilapset, pidemmät ja näyttävämmät pyrstösulat sekä usein voimakkaammat äänet. Kukot myös kehittävät kannukset jalkoihinsa toisin kuin kanat.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Tiivis ja tukeva ruumiinrakenne, paksuniskainen. Koko vaihtelee rodun mukaan pienistä kääpiökanoista suuriin lihakanarotuihin. Lyhyet, pyöreät siivet.

2. 2

   Heltat ja parilapset

   Lähes kaikilla kanaroduilla on päässä, usein kirkkaanpunaiset, pystyssä olevat heltät ja leuan alla parilapset. Kukkojen heltät ovat kananhultoja suuremmat ja komeammat.

3. 3

   Kukon ääni

   Kukon tunnusomainen 'kukko-kiekuu' on erehtymätön merkki. Kanat kotkottavat, mutta kukon ääni on selvästi erottuva.

4. 4

   Käyttäytyminen

   Etsii ruokaa kaivelemalla ja nokkimalla maata. Usein laumassa, hakeutuu suojaisiin paikkoihin yöksi. Hiekkakylvyt ovat tyypillistä käyttäytymistä.

5. 5

   Erot villiin kantalajiin

   Kano on yleensä suurempi, kömpelömpi eikä yhtä pelokas kuin villi punainen viidakkokana. Lajikkeesta riippuen kanoilla on myös jalostuksen tuloksena kehittyneitä piirteitä, kuten paljon suuremmat munat tai erikoiset höyhenkuviot.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Ihmisen muokkaamat ympäristöt; maatilat, pihat, kaupunginosat, maaseutu.

Levinneisyys

Maapallonlaajuinen, esiintyy kaikilla mantereilla Antarktista lukuun ottamatta.

Korkeusvyöhyke

Meripinnasta korkeisiin ylänköihin, ei ole rajoituksia, kunhan ihminen pitää niitä.

Suositut ympäristöt

Suojaisat elinympäristöt, joissa on runsaasti ruokaa, mahdollisuus hiekkakylpyihin, orsiin ja suojaisiin paikkoihin munia.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen.

Ruokailutavat

Kaivaa maata, nokkii siemeniä, kerää hyönteisiä ja muuta syötävää. Etsii aktiivisesti ruokaa maasta. Nielee pikkukiviä hienonnettavaksi mahaan (kivipiira).

Sosiaalinen käyttäytyminen

Parvilintu, elää sosiaalisissa hierarkioissa (nokkimisjärjestys). Kommunikoi monipuolisesti äänin ja elein. Kanalla on voimakas hoivavietti poikasia kohtaan.

Lentotapa

Kano ovat huonoja lentäjiä, ja niiden lentokyky on rajoittunut lyhyisiin pyrähdyksiin tai hyppymäisiin lentoihin orrelle tai aidan yli. Ne eivät tee muuttomatkoja.

Muutto

Ei muuta.

Reviiri

Kukot voivat olla territoriaalisia lauman ja sen asuinalueen suhteen, erityisesti toisiaan kohtaan. Kanat ovat harvoin aggressiivisia omaa laumaansa kohtaan, mutta voivat puolustaa pesäänsä tai poikasiaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Monet kanarodut on jalostettu munimaan ympäri vuoden, mutta luonnollisesti muninta keskittyy kevääseen ja kesään. Haudonta ja poikasenhoito tapahtuvat luonnostaan keväällä ja kesällä.

Pesimätavat

Kanat rakentavat matalia kuoppapesiä maahan suojaisiin paikkoihin tai käyttävät valmiita pesälaatikoita. Pesä vuorataan höyhenillä ja kasvinosilla.

Pesyekoko

Yleensä 6-12 munaa luonnollisesti. Tuotantokanat munivat jopa yli 300 munaa vuodessa.

Munan kuvaus

Munien koko, väri (valkoinen, ruskea, sininen, vihreä) ja kuoren paksuus vaihtelevat suuresti rodun mukaan. Tyypillinen kananmuna on soikea.

Hautoma-aika

21 päivää.

Lentoonlähtöaika

Tiput ovat kuoriutuessaan untuvapeitteisiä ja kehittyvät höyhenpeitteisiksi muutamassa viikossa. Ne jättävät pesän heti kuoriuduttuaan, mutta pysyvät emon hoivissa useita viikkoja tai kuukausia.

Vanhempien hoito

Emona kana hautoo munia ja hoitaa poikasia intensiivisesti useita viikkoja kuoriutumisen jälkeen, suojellen ja opettaen niille ruoanhankintaa. Kukot eivät osallistu poikasten hoitoon, mutta voivat vartioida laumaa.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele ääniä. Kukon laulu on helppo tunnistaa aamuisin tai mistä tahansa muusta kellonajasta, jos kukko on aktiivinen. Kanojen kotkotus on jatkuvaa ja auttaa paikantamaan parven.
2. Etsi elävää toimintaa. Kanat ovat päiväaktiivisia ja etsivät ruokaa aktiivisesti maasta kaivamalla. Ne ovat usein näkyvissä päiväsaikaan.
3. Tarkkaile laumaa. Koska kanat ovat sosiaalisia, ne esiintyvät yleensä laumoissa. Lauman tarkkailu antaa selkeämmän kuvan käyttäytymisestä ja mahdollista monipuolisista roduista.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tottunut elinympäristö:

Ihmisasutuksen läheisyys

Munii vuodessa:

Keskimäärin 200-300 munaa (tuotantokanat)

Sosiaaliset:

Elävät laumassa nokkimisjärjestyksessä

Lentokyky:

Erittäin heikko, lyhyitä pyrähdyksiä

Alkuperä:

Punainen viidakkokana Kaakkois-Aasiasta

Kiinnostavia faktoja

• Maailmassa on enemmän kanoja kuin mitään muuta lintulajia.
• Kanat voivat tunnistaa yli 100 eri ihmisen kasvot.
• Kukot voivat 'kukkoilla' useita kertoja tunnissa, ei ainoastaan aamuisin.
• Kananpojat voivat oppia kommunikoimaan äänillä jo munassa.
• Kanojen nokkimisjärjestys on tiukka sosiaalinen hierarkia, joka määrää yksilöiden järjestyksen laumassa ruokailemisesta pesimiseen.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia (eläimet)

Pääjakso

Chordata (selkäjänteiset)

Luokka

Aves (linnut)

Lahko

Galliformes (kanalinut)

Heimo

Phasianidae (aitokanat)

Suku

Gallus (viidakkokanat)

Laji

Gallus gallus (punainen viidakkokana)

Tutustu lajiin Kano