Birdby LogoBirdby
Kaakkuri (Gavia arctica)

Kaakkuri

Elinvoimainen (Least Concern)

Gavia arctica

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Kaakkuri on keskikokoinen kuikkalintu, joka tunnetaan sukelluskyvystään ja erottuvasta, melankolisesta äänestään. Se on tyypillinen pohjoisten alueiden pesimälintu, joka viihtyy kirkasvetisillä järvillä ja lammilla. Sen sulkapeite vaihtelee pesimä- ja talvipuvun välillä.

Koko ja elinikä

Pituus
58-73 cm
Siipien kärkiväli
110-130 cm
Paino
1.3-3.4 kg
Elinikä
Jopa 20 vuotta
Ravinto
Karnivori (pääasiassa kalaa)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Pesimäpuvussa pää ja kaula ovat harmaat, kurkussa on musta laikku ja kaulan sivuilla mustavalkoinen juovitus. Selkä on musta valkoisin täplin ja juovin. Vatsapuoli on valkoinen. Talvipuvussa selkä on tasaisen tummanharmaa ja vatsa valkoinen, ilman erottuvia kuvioita. Nuoret linnut muistuttavat talvipukuisia aikuisia, mutta ovat ruskeasävyisempiä ja selän suomukuviointi on heikompi.
Nokan muoto
Tikarinmuotoinen, suora ja terävä, väriltään musta pesimäpuvussa ja vaaleampi talvipuvussa.
Silmien väri
Punainen aikuisilla, nuorilla tummempi.
Jalkojen väri
Mustat, räpyläjalat sijaitsevat ruumiin takaosassa, mikä tekee niistä erinomaisia uimareita mutta kömpelöitä maalla.
Erottavat tuntomerkit
Pesimäpuvun harmaa pää ja kaula, musta kurkkulaikku ja selän valkoiset täplät. Lentäessään kaula on hieman alaspäin taittunut ja jalat ulottuvat selvästi pyrstön taakse. Sukeltaa usein ja pitkään.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut ovat yleisväritykseltään ruskehtavampia kuin aikuiset. Selkäpuoli on tummanruskea ja vaaleampien suomumaisten reunusten ansiosta hieman raidallinen. Kaula on vaaleampi ja kurkkulaikku puuttuu. Silmät ovat tummemmat kuin aikuisilla.
Kausimuutokset
Pesimäpuku (kevät-kesä) on huomattavasti värikkäämpi ja kuvioidumpi kuin talvipuku (syksy-talvi), joka on vaatimattomampi ja tasaisemman harmaa-valkoinen.
Sukupuolierot
Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, koiras on keskimäärin hieman suurempi.

Tunnistus

  1. 1

    Koko ja muoto

    Keskikokoinen, virtaviivainen vesilintu. Vedessä matalalla uiva, pitkärunkoinen ja lyhytpyrstöinen. Lentäessään pitkä kaula ja jalat ulottuvat selvästi pyrstön taakse.

  2. 2

    Pesimäpuku (aikuinen)

    Harmaa pää ja kaula, musta kurkkulaikku, kaulan sivuilla mustavalkoinen juovitus. Selkä musta valkoisin täplin ja juovin. Vatsa valkoinen. Punaiset silmät.

  3. 3

    Talvipuku (aikuinen)

    Selkä tasaisen tummanharmaa, vatsa valkoinen. Ei erottuvia kuvioita. Nokka vaaleampi kuin pesimäpuvussa.

  4. 4

    Nuori lintu

    Muistuttaa talvipukuista aikuista, mutta on ruskeasävyisempi ja selän suomukuviointi on heikompi. Silmät tummemmat.

  5. 5

    Nokka

    Suora, terävä ja tikarinmuotoinen. Musta pesimäpuvussa, vaaleampi talvipuvussa.

  6. 6

    Ääni

    Melankolinen, huilumainen 'kuu-ii-kuu-ii' tai ulvova 'uu-oo-uu-oo' pesimäaikana. Varoitusääni karkea 'krak'.

  7. 7

    Käyttäytyminen

    Sukeltaa usein ja pitkään. Vaatii pitkän kiitoradan noustakseen ilmaan. Maalla kömpelö.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Boreaaliset metsät, tundra, taiga, järvet, lammet, rannikkovesialueet.
Levinneisyys
Pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvehtii Länsi-Euroopan, Välimeren, Mustanmeren ja Kaspianmeren rannikoilla sekä Pohjois-Amerikan Tyynenmeren ja Atlantin rannikoilla.
Korkeusvyöhyke
Meritasosta aina vuoristojärville asti, kunhan vesi on kirkasta ja kalaisaa.
Suositut ympäristöt
Kirkasvetiset, kalaisat järvet ja lammet, joissa on riittävästi avovettä sukeltamiseen ja rauhallisia rantoja pesimiseen. Muuttoaikoina ja talvehtiessa myös merenrannikot ja suuret järvet.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen.
Ruokailutavat
Pääasiassa kalansyöjä. Saalistaa sukeltamalla ja ajaa kaloja veden alla. Syö myös äyriäisiä, sammakoita ja vesihyönteisiä. Sukellukset kestävät tyypillisesti 30-60 sekuntia, mutta voivat olla pidempiäkin.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Pesimäaikana parittain ja hyvin territoriaalisia. Muuttoaikoina ja talvehtiessa voi kerääntyä pieniksi parviksi, mutta ei muodosta suuria parvia.
Lentotapa
Lentää suoraviivaisesti ja nopeasti, kaula hieman alaspäin taittuneena ja jalat pitkälle taakse ojennettuina. Vaatii pitkän kiitoradan noustakseen vedestä ilmaan. Maalla hyvin kömpelö.
Muutto
Muuttolintu. Saapuu pesimäalueille huhti-toukokuussa ja lähtee syys-lokakuussa. Muuttaa pääasiassa yksin tai pienissä ryhmissä. Talvehtii rannikkovesillä ja suurilla järvillä etelämpänä.
Reviiri
Erittäin territoriaalinen pesimäaikana. Puolustaa pesimäjärveään aggressiivisesti tunkeilijoita, kuten muita kuikkia tai vesilintuja, vastaan.

Laulu ja äänet

Laulu
Pesimäaikana kuuluva, kauas kantava, melankolinen ja huilumainen 'kuu-ii-kuu-ii' tai 'uu-oo-uu-oo'. Tätä ääntä käytetään reviirin ilmoittamiseen ja parin väliseen kommunikaatioon. Voi myös päästää valittavia, ulvovia ääniä.
Kutsuhuuto
Varoitusääni on lyhyt, karkea 'krak' tai 'karr'. Lentäessään voi kuulua lyhyitä, haukkuvia 'kak-kak-kak' ääniä. Poikasten kutsuääni on hiljainen 'piip'.
Milloin ääntelee
Ääntelee aktiivisimmin pesimäaikana, erityisesti aamu- ja iltahämärässä. Muuttoaikoina ja talvehtiessa hiljaisempi.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Toukokuusta heinäkuuhun.
Pesimätavat
Pesä on yleensä veden rajassa tai aivan sen tuntumassa, usein pienellä saarella tai suojaisessa lahdessa. Se on matala kuoppa, joka on vuorattu kasvinosilla. Molemmat vanhemmat osallistuvat pesän rakentamiseen.
Pesyekoko
1-2 munaa, yleensä 2.
Munan kuvaus
Yleensä 2 munaa, väriltään oliivinruskeita tai tummanvihreitä, tummin täplin. Koko noin 76 x 48 mm.
Hautoma-aika
28-31 päivää. Molemmat vanhemmat hautovat.
Lentoonlähtöaika
Poikaset ovat lentokykyisiä noin 60-70 päivän ikäisinä. Ne ovat kuitenkin riippuvaisia vanhemmistaan ravinnon saannissa pidempään.
Vanhempien hoito
Molemmmat vanhemmat huolehtivat poikasista, ruokkivat niitä ja suojelevat niitä pedoilta. Poikaset ovat pesäpakoisia ja seuraavat vanhempiaan veteen heti kuoriuduttuaan.

Missä löytää

Järvet ja lammet

Pesimäaikana parhaiten löydettävissä kirkasvetisiltä, kalaisilta järviltä ja lammilta, erityisesti erämaisilla alueilla ja metsäjärvillä.

Merenrannikot

Muuttoaikoina ja talvehtiessa voi nähdä rannikkovesillä, erityisesti suojaisissa lahdissa ja saaristoalueilla.

Suuret järvet

Talvehtii myös suurilla, sulana pysyvillä järvillä.

Maastovinkit

  1. Kuuntele ääntä. Kaakkurin tunnusomainen, melankolinen ääni kantaa kauas ja on usein helpoin tapa havaita lintu, vaikka sitä ei näkisikään.
  2. Tarkkaile veden pintaa. Kaakkuri sukeltaa usein, joten tarkkaile veden pintaa ja odota sen nousevan takaisin pintaan. Se voi nousta yllättävän kauas sukelluspaikasta.
  3. Käytä kiikareita tai kaukoputkea. Kaakkurit ovat usein arkoja ja pysyttelevät etäällä, joten hyvät optiikat ovat välttämättömiä yksityiskohtien havaitsemiseksi.
  4. Vieraile pesimäalueilla. Pesimäaikana touko-heinäkuussa mahdollisuudet havaita kaakkuri ovat parhaat sen tyypillisillä pesimäjärvillä.
  5. Ole kärsivällinen. Kaakkurit voivat olla piilottelevia, ja niiden havaitseminen vaatii usein kärsivällisyyttä ja rauhallista tarkkailua.

Samankaltaiset lajit

Kuikka

Gavia stellata

Kaakkuri on suurempi ja tukevampi kuin kuikka. Kuikalla on punaruskea kurkkulaikku ja harmaa pää, mutta ei kaulan mustavalkoista juovitusta. Kuikan nokka on usein hieman ylöspäin kaartuva, kun taas kaakkurin nokka on suora. Kuikan selkä on tasaisen tumma, ilman kaakkurin valkoisia täpliä pesimäpuvussa. Lentäessään kuikan jalat eivät ulotu yhtä pitkälle pyrstön taakse kuin kaakkurilla.

Amerikanjääkuikka

Gavia immer

Amerikanjääkuikka on huomattavasti suurempi ja massiivisempi kuin kaakkuri. Sen pää on musta ja kaulassa on mustavalkoinen kauluskuvio. Selkä on musta valkoisin ruutukuvioin. Amerikanjääkuikan nokka on paksumpi ja raskaampi. Kaakkurin harmaa pää ja kaulan juovitus erottavat sen selvästi amerikanjääkuikasta.

Nopeat faktat

Tieteellinen nimi:
Gavia arctica
Perhe:
Kuikat (Gaviidae)
Koko:
58-73 cm
Ravinto:
Pääasiassa kalaa
Elinympäristö:
Järvet, lammet, rannikot
Muutto:
Muuttolintu
Ääni:
Melankolinen, huilumainen
Pesimäkausi:
Toukokuu-heinäkuu
Munien määrä:
1-2
Suojelustatus:
Elinvoimainen

Kiinnostavia faktoja

  • Kaakkurin jalat sijaitsevat niin takana ruumiissa, että se on lähes kykenemätön kävelemään maalla. Se liikkuu maalla työntämällä itseään eteenpäin rinnallaan.
  • Kaakkurin luusto on tiheämpää kuin useimmilla muilla linnuilla, mikä auttaa sitä sukeltamaan syvälle ja pysymään veden alla pitkiä aikoja.
  • Kaakkurin ääni on yksi pohjoisen erämaan tunnusomaisimmista äänistä ja se on inspiroinut monia tarinoita ja legendoja.
  • Kaakkuri voi sukeltaa jopa 60 metrin syvyyteen ja pysyä veden alla yli minuutin ajan.
  • Kaakkurin poikaset ovat pesäpakoisia ja pystyvät uimaan ja sukeltamaan heti kuoriuduttuaan.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Gaviiformes
Heimo
Gaviidae
Suku
Gavia
Laji
Gavia arctica

Tutustu lajiin Kaakkuri

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa