Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Kaakkuri on keskikokoinen kuikkalintu, joka tunnetaan sukelluskyvystään ja erottuvasta, melankolisesta äänestään. Se on tyypillinen pohjoisten alueiden pesimälintu, joka viihtyy kirkasvetisillä järvillä ja lammilla. Sen sulkapeite vaihtelee pesimä- ja talvipuvun välillä.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 58-73 cm
- Siipien kärkiväli
- 110-130 cm
- Paino
- 1.3-3.4 kg
- Elinikä
- Jopa 20 vuotta
- Ravinto
- Karnivori (pääasiassa kalaa)
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Pesimäpuvussa pää ja kaula ovat harmaat, kurkussa on musta laikku ja kaulan sivuilla mustavalkoinen juovitus. Selkä on musta valkoisin täplin ja juovin. Vatsapuoli on valkoinen. Talvipuvussa selkä on tasaisen tummanharmaa ja vatsa valkoinen, ilman erottuvia kuvioita. Nuoret linnut muistuttavat talvipukuisia aikuisia, mutta ovat ruskeasävyisempiä ja selän suomukuviointi on heikompi.
- Nokan muoto
- Tikarinmuotoinen, suora ja terävä, väriltään musta pesimäpuvussa ja vaaleampi talvipuvussa.
- Silmien väri
- Punainen aikuisilla, nuorilla tummempi.
- Jalkojen väri
- Mustat, räpyläjalat sijaitsevat ruumiin takaosassa, mikä tekee niistä erinomaisia uimareita mutta kömpelöitä maalla.
- Erottavat tuntomerkit
- Pesimäpuvun harmaa pää ja kaula, musta kurkkulaikku ja selän valkoiset täplät. Lentäessään kaula on hieman alaspäin taittunut ja jalat ulottuvat selvästi pyrstön taakse. Sukeltaa usein ja pitkään.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut ovat yleisväritykseltään ruskehtavampia kuin aikuiset. Selkäpuoli on tummanruskea ja vaaleampien suomumaisten reunusten ansiosta hieman raidallinen. Kaula on vaaleampi ja kurkkulaikku puuttuu. Silmät ovat tummemmat kuin aikuisilla.
- Kausimuutokset
- Pesimäpuku (kevät-kesä) on huomattavasti värikkäämpi ja kuvioidumpi kuin talvipuku (syksy-talvi), joka on vaatimattomampi ja tasaisemman harmaa-valkoinen.
- Sukupuolierot
- Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, koiras on keskimäärin hieman suurempi.
Tunnistus
- 1
Koko ja muoto
Keskikokoinen, virtaviivainen vesilintu. Vedessä matalalla uiva, pitkärunkoinen ja lyhytpyrstöinen. Lentäessään pitkä kaula ja jalat ulottuvat selvästi pyrstön taakse.
- 2
Pesimäpuku (aikuinen)
Harmaa pää ja kaula, musta kurkkulaikku, kaulan sivuilla mustavalkoinen juovitus. Selkä musta valkoisin täplin ja juovin. Vatsa valkoinen. Punaiset silmät.
- 3
Talvipuku (aikuinen)
Selkä tasaisen tummanharmaa, vatsa valkoinen. Ei erottuvia kuvioita. Nokka vaaleampi kuin pesimäpuvussa.
- 4
Nuori lintu
Muistuttaa talvipukuista aikuista, mutta on ruskeasävyisempi ja selän suomukuviointi on heikompi. Silmät tummemmat.
- 5
Nokka
Suora, terävä ja tikarinmuotoinen. Musta pesimäpuvussa, vaaleampi talvipuvussa.
- 6
Ääni
Melankolinen, huilumainen 'kuu-ii-kuu-ii' tai ulvova 'uu-oo-uu-oo' pesimäaikana. Varoitusääni karkea 'krak'.
- 7
Käyttäytyminen
Sukeltaa usein ja pitkään. Vaatii pitkän kiitoradan noustakseen ilmaan. Maalla kömpelö.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Boreaaliset metsät, tundra, taiga, järvet, lammet, rannikkovesialueet.
- Levinneisyys
- Pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvehtii Länsi-Euroopan, Välimeren, Mustanmeren ja Kaspianmeren rannikoilla sekä Pohjois-Amerikan Tyynenmeren ja Atlantin rannikoilla.
- Korkeusvyöhyke
- Meritasosta aina vuoristojärville asti, kunhan vesi on kirkasta ja kalaisaa.
- Suositut ympäristöt
- Kirkasvetiset, kalaisat järvet ja lammet, joissa on riittävästi avovettä sukeltamiseen ja rauhallisia rantoja pesimiseen. Muuttoaikoina ja talvehtiessa myös merenrannikot ja suuret järvet.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen.
- Ruokailutavat
- Pääasiassa kalansyöjä. Saalistaa sukeltamalla ja ajaa kaloja veden alla. Syö myös äyriäisiä, sammakoita ja vesihyönteisiä. Sukellukset kestävät tyypillisesti 30-60 sekuntia, mutta voivat olla pidempiäkin.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Pesimäaikana parittain ja hyvin territoriaalisia. Muuttoaikoina ja talvehtiessa voi kerääntyä pieniksi parviksi, mutta ei muodosta suuria parvia.
- Lentotapa
- Lentää suoraviivaisesti ja nopeasti, kaula hieman alaspäin taittuneena ja jalat pitkälle taakse ojennettuina. Vaatii pitkän kiitoradan noustakseen vedestä ilmaan. Maalla hyvin kömpelö.
- Muutto
- Muuttolintu. Saapuu pesimäalueille huhti-toukokuussa ja lähtee syys-lokakuussa. Muuttaa pääasiassa yksin tai pienissä ryhmissä. Talvehtii rannikkovesillä ja suurilla järvillä etelämpänä.
- Reviiri
- Erittäin territoriaalinen pesimäaikana. Puolustaa pesimäjärveään aggressiivisesti tunkeilijoita, kuten muita kuikkia tai vesilintuja, vastaan.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Pesimäaikana kuuluva, kauas kantava, melankolinen ja huilumainen 'kuu-ii-kuu-ii' tai 'uu-oo-uu-oo'. Tätä ääntä käytetään reviirin ilmoittamiseen ja parin väliseen kommunikaatioon. Voi myös päästää valittavia, ulvovia ääniä.
- Kutsuhuuto
- Varoitusääni on lyhyt, karkea 'krak' tai 'karr'. Lentäessään voi kuulua lyhyitä, haukkuvia 'kak-kak-kak' ääniä. Poikasten kutsuääni on hiljainen 'piip'.
- Milloin ääntelee
- Ääntelee aktiivisimmin pesimäaikana, erityisesti aamu- ja iltahämärässä. Muuttoaikoina ja talvehtiessa hiljaisempi.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Toukokuusta heinäkuuhun.
- Pesimätavat
- Pesä on yleensä veden rajassa tai aivan sen tuntumassa, usein pienellä saarella tai suojaisessa lahdessa. Se on matala kuoppa, joka on vuorattu kasvinosilla. Molemmat vanhemmat osallistuvat pesän rakentamiseen.
- Pesyekoko
- 1-2 munaa, yleensä 2.
- Munan kuvaus
- Yleensä 2 munaa, väriltään oliivinruskeita tai tummanvihreitä, tummin täplin. Koko noin 76 x 48 mm.
- Hautoma-aika
- 28-31 päivää. Molemmat vanhemmat hautovat.
- Lentoonlähtöaika
- Poikaset ovat lentokykyisiä noin 60-70 päivän ikäisinä. Ne ovat kuitenkin riippuvaisia vanhemmistaan ravinnon saannissa pidempään.
- Vanhempien hoito
- Molemmmat vanhemmat huolehtivat poikasista, ruokkivat niitä ja suojelevat niitä pedoilta. Poikaset ovat pesäpakoisia ja seuraavat vanhempiaan veteen heti kuoriuduttuaan.
Missä löytää
Järvet ja lammet
Pesimäaikana parhaiten löydettävissä kirkasvetisiltä, kalaisilta järviltä ja lammilta, erityisesti erämaisilla alueilla ja metsäjärvillä.
Merenrannikot
Muuttoaikoina ja talvehtiessa voi nähdä rannikkovesillä, erityisesti suojaisissa lahdissa ja saaristoalueilla.
Suuret järvet
Talvehtii myös suurilla, sulana pysyvillä järvillä.
Maastovinkit
- Kuuntele ääntä. Kaakkurin tunnusomainen, melankolinen ääni kantaa kauas ja on usein helpoin tapa havaita lintu, vaikka sitä ei näkisikään.
- Tarkkaile veden pintaa. Kaakkuri sukeltaa usein, joten tarkkaile veden pintaa ja odota sen nousevan takaisin pintaan. Se voi nousta yllättävän kauas sukelluspaikasta.
- Käytä kiikareita tai kaukoputkea. Kaakkurit ovat usein arkoja ja pysyttelevät etäällä, joten hyvät optiikat ovat välttämättömiä yksityiskohtien havaitsemiseksi.
- Vieraile pesimäalueilla. Pesimäaikana touko-heinäkuussa mahdollisuudet havaita kaakkuri ovat parhaat sen tyypillisillä pesimäjärvillä.
- Ole kärsivällinen. Kaakkurit voivat olla piilottelevia, ja niiden havaitseminen vaatii usein kärsivällisyyttä ja rauhallista tarkkailua.
Samankaltaiset lajit
Kuikka
Gavia stellata
Kaakkuri on suurempi ja tukevampi kuin kuikka. Kuikalla on punaruskea kurkkulaikku ja harmaa pää, mutta ei kaulan mustavalkoista juovitusta. Kuikan nokka on usein hieman ylöspäin kaartuva, kun taas kaakkurin nokka on suora. Kuikan selkä on tasaisen tumma, ilman kaakkurin valkoisia täpliä pesimäpuvussa. Lentäessään kuikan jalat eivät ulotu yhtä pitkälle pyrstön taakse kuin kaakkurilla.
Amerikanjääkuikka
Gavia immer
Amerikanjääkuikka on huomattavasti suurempi ja massiivisempi kuin kaakkuri. Sen pää on musta ja kaulassa on mustavalkoinen kauluskuvio. Selkä on musta valkoisin ruutukuvioin. Amerikanjääkuikan nokka on paksumpi ja raskaampi. Kaakkurin harmaa pää ja kaulan juovitus erottavat sen selvästi amerikanjääkuikasta.
Nopeat faktat
- Tieteellinen nimi:
- Gavia arctica
- Perhe:
- Kuikat (Gaviidae)
- Koko:
- 58-73 cm
- Ravinto:
- Pääasiassa kalaa
- Elinympäristö:
- Järvet, lammet, rannikot
- Muutto:
- Muuttolintu
- Ääni:
- Melankolinen, huilumainen
- Pesimäkausi:
- Toukokuu-heinäkuu
- Munien määrä:
- 1-2
- Suojelustatus:
- Elinvoimainen
Kiinnostavia faktoja
- Kaakkurin jalat sijaitsevat niin takana ruumiissa, että se on lähes kykenemätön kävelemään maalla. Se liikkuu maalla työntämällä itseään eteenpäin rinnallaan.
- Kaakkurin luusto on tiheämpää kuin useimmilla muilla linnuilla, mikä auttaa sitä sukeltamaan syvälle ja pysymään veden alla pitkiä aikoja.
- Kaakkurin ääni on yksi pohjoisen erämaan tunnusomaisimmista äänistä ja se on inspiroinut monia tarinoita ja legendoja.
- Kaakkuri voi sukeltaa jopa 60 metrin syvyyteen ja pysyä veden alla yli minuutin ajan.
- Kaakkurin poikaset ovat pesäpakoisia ja pystyvät uimaan ja sukeltamaan heti kuoriuduttuaan.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Gaviiformes
- Heimo
- Gaviidae
- Suku
- Gavia
- Laji
- Gavia arctica
Tutustu lajiin Kaakkuri
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.
