Kurki

Yleistä

Kurki on suurikokoinen, pitkäkaulainen ja -jalkainen lintu, joka tunnetaan komeasta ulkomuodostaan ja voimakkaasta, kauas kantavasta huudostaan. Se on vaeltajalintu, joka saapuu pohjoisille pesimäalueilleen keväällä ja kerääntyy suurin parvin muutolle syksyllä. Kurjella on merkittävä kulttuurillinen asema monissa maissa.

Koko ja elinikä

Pituus

96-120 cm

Siipien kärkiväli

180-240 cm

Paino

4-6,5 kg (koiraat yleensä suurempia)

Elinikä

Jopa 30-40 vuotta luonnossa, keskimäärin 10-20 vuotta.

Ravinto

Kaikkiruokainen. Syö etupäässä kasvinosia kuten viljaa, perunoita, marjoja, siemeniä, versoja, mutta myös hyönteisiä, matoja, sammakkoeläimiä, pikkunisäkkäitä ja lintujen munia.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Vartalo on pääosin tuhkanharmaa. Päässä ja kaulassa on selkeä mustavalkoinen kuviointi: musta naamavaippa ulottuu nokasta silmän taakse ja niskaan, jota reunustaa valkoinen juova silmän takaa kaulan sivulle. Pään päälaki on paljas ja vadelmanpunainen. Siipien tertiaalit ovat pidentyneet, kaareutuvat alas ja muodostavat 'viitan', joka peittää pyrstön.

Nokan muoto

Pitkä, vahva ja terävä, vaaleankeltainen tai kellanruskea.

Silmien väri

Oranssinruskea tai keltainen.

Jalkojen väri

Tummanharmaat tai mustahkot, pitkät ja vahvat.

Erottavat tuntomerkit

Tunnusomaisin piirre on pään ja kaulan mustavalkoinen kuviointi sekä aikuisten punaista väriä sisältävä paljas päälaki. Lennossa näkyvät pitkät kaula ja jalat, jotka ulottuvat selvästi ruumiin ulkopuolelle.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut ovat väritykseltään yleensä ruskehtavampia kuin aikuiset, ja niiden pään ja kaulan kuviointi on epäselvempi. Pää on ruskea, ei mustavalkoinen, eikä niillä ole punaista päälakea. Tertiaalihöyhenet eivät ole vielä kasvaneet pitkiksi 'viitaksi'.

Kausimuutokset

Puvussa ei ole merkittäviä vuodenaikaisvaihteluita. Nuorten lintujen höyhenpuku muuttuu vähitellen aikuisten kaltaiseksi toisena elinvuotena.

Sukupuolierot

Naaraat ja koiraat ovat ulkonäöltään samanlaisia, mutta koiraat ovat yleensä hieman suurempia ja painavampia. Pään punaisen laikin koko ja kirkkaus voivat vaihdella sukupuolten ja yksilöiden välillä.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Suuri, pitkäjalkainen ja pitkäkaulainen lintu, jolla on elegantti, pystysuora ryhti kävellessään.

2. 2

   Väritys

   Yleisväriltään tuhkanharmaa, pään ja kaulan mustavalkoinen kuviointi sekä punainen päälaki ovat tunnusomaisia.

3. 3

   Lento

   Lentää jalat ja kaula suorina ojennettuna. Parvet lentävät usein V-muodostelmassa tai rivissä. Voimakkaat siiveniskut.

4. 4

   Ääni

   Kauas kantava, trumpetinomainen 'krrruuh' tai 'krruuk' -huuto on erittäin tunnusomainen ja auttaa identifioinnissa jo kaukaa.

5. 5

   Tertiaalihöyhenet

   Aikuisilla linnuilla pidentyneet, alas kaartuvat tertiaalihöyhenet antavat pyrstölle tuuhean ja viittamaisen ilmeen.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Suot, kosteikot, turvemaat, avoimet metsäalueet, tundran reunat ja maatalousalueet, erityisesti pellot muuton aikana ja talvehtimisalueilla.

Levinneisyys

Pesii laajalla alueella Euraasiassa, Länsi-Euroopasta ja Skandinaviasta Siperian itäosiin ja Koillis-Kiinaan. Talvehtii Lounais-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa.

Korkeusvyöhyke

Pääasiassa alangoilla, mutta esiintyy paikoitellen myös vuoristolaaksoissa ja ylänköjen kosteikoissa.

Suositut ympäristöt

Pesimäaikana laajat, rauhalliset suot, rämeet, metsäjärvien rannat ja muut kosteat alueet. Muuton ja talvehtimisen aikana pellot, laitumet ja muut avoimet, runsaasti ravintoa tarjoavat alueet, usein suurten vesistöjen läheisyydessä.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Pääasiassa päiväaktiivinen, syöden ja liikkuen valoisana aikana. Siirtyy yöpymispaikoille iltaisin ja lähtee ruokailemaan aamulla.

Ruokailutavat

Etsii ravintoa kävellen verkkaisesti pelloilla, niityillä ja matalissa vesissä. Tonkii maata nokallaan ja poimii pinnalta ravintoa. Runsas viljasato houkuttelee syksyllä parvia pelloille.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäaikana parit ovat reviiritietoisia ja välttelevät toisiaan. Muuttoaikaan ja talvehtimisalueilla erittäin sosiaalinen, kerääntyen suuriin parviin, jotka voivat käsittää tuhansia yksilöitä. Parvet myös tanssivat näyttävästi, etenkin keväällä soidinajoilla, tanssiin kuuluu kumartelua, hyppelyä ja esineiden heittelyä ilmaan.

Lentotapa

Lentää voimakkailla, säännöllisillä siiveniskuilla, kaula ja jalat suorina ojennettuina. Muutolla kulkee yleensä korkealla ja parvissa, muodostaen usein V-muotoisia tai rivimäisiä muodostelmia. Kaarrelentoon liittyy usein kaulansäilytystä hieman S-kirjaimen muotoisena.

Muutto

Pitkänmatkan muuttolintu. Muuttaa keväällä maalis–toukokuussa ja syksyllä elo–lokakuussa. Syksyinen muutto on näyttävä tapahtuma, kun suuret kurkiparit kerääntyvät levähdyspaikoille ennen pitkiä muuttomatkoja. Talvehtimisalueet ovat Lounais-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

Reviiri

Pesimäalueella parit ovat erittäin reviiritietoisia ja suojelevat pesimäpaikkaansa tunkeilijoilta. Muutto- ja talvehtimisaikoina reviirikäyttäytyminen on vähäisempää suurissa parvissa.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun, alkaen pian pesimäalueille saapumisen jälkeen.

Pesimätavat

Pesä rakennetaan yleensä maahan, usein vaikeapääsyisiin suoympäristöihin tai märille paikoille. Se on tyypillisesti iso keko kasvimateriaalia, kuten ruokoa, sammalta ja heinää. Molemmat emot osallistuvat pesän rakentamiseen ja hautomiseen.

Pesyekoko

1-3 munaa, yleisimmin 2 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat yleensä kellanruskeita tai oliivinvihreitä, tummien täplien ja pilkkujen peittämiä. Munia on tyypillisesti 2, harvoin 1 tai 3. Ne ovat kooltaan noin 95 x 60 mm.

Hautoma-aika

28-31 päivää. Molemmat emot hautovat vuorotellen.

Lentoonlähtöaika

Poikaset ovat lentokykyisiä noin 65-70 päivän ikäisinä, mutta pysyvät perheen kanssa pidempään. Poikaset poistuvat pesästä jo muutaman päivän ikäisinä ja kulkevat emojen mukana etsien ravintoa.

Vanhempien hoito

Molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista intensiivisesti. Ne opettavat poikasille ravinnonhankintaa ja suojelevat niitä saalistajilta. Perhe pysyy yhdessä syysmuuttoon saakka.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele ääntä. Kurkien ääni kantaa kauas, joten usein kuulet parven jo ennen kuin näet ne. Erityisesti keväisin ja syksyisin muuttoreittien varrella.
2. Etsi avoimia maisemia. Kurjet viihtyvät avoimilla alueilla, kuten pelloilla ja soilla, joista ne löytävät ravintoa ja joissa niillä on hyvä näkyvyys saalistajien varalta.
3. Käytä kiikareita tai kaukoputkea. Niiden suuri koko ja näyttävä olemus tekevät niistä suosittuja lintuhavaintojen kohteita, ja hyvät optiikat auttavat erottamaan yksityiskohtia.
4. Muuttoaika on paras aika. Keväisin ja syksyisin näet kurkia suurina parvina, mikä on vaikuttava kokemus. Ne saattavat jopa laskeutua levähtämään teiden varsille tai pelloille.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Kansallinen symboli:

Kurki on tärkeä symboli monissa kulttuureissa, edustaen pitkäikäisyyttä, onnea ja uskollisuutta.

Tanssahtelu:

Kurkit ovat tunnettuja monimutkaisista ja näyttävistä tansseistaan, joita ne esittävät soidinajoilla.

Muuttoreitti:

Jotkut kurkipopulaatiot tekevät jopa 5 000 km mittaisia vaelluksia pesimä- ja talvehtimisalueidensa välillä.

Pitkäikäisyys:

Kurjet voivat elää jopa hyvin iäkkäiksi, mikä on harvinaista luonnonvaraisilla linnuilla.

Kiinnostavia faktoja

• Fossiililöytöjen perusteella kurjet ovat eläneet maapallolla jopa 60 miljoonaa vuotta, mikä tekee niistä erittäin vanhan linturyhmän.
• Japanissa kurkea (Grus japonensis, mutta kulttuurissa usein laajempi merkitys) pidetään onnen ja pitkäikäisyyden symbolina, ja paperikurkien (origami) taittelu on merkki toivosta.
• Kurki pystyy säilyttämään ruokaa ruokatorvessaan ja pussissaan jopa 2 kiloa, mikä auttaa pitkillä muuttomatkoilla.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia (Eläinkunta)

Pääjakso

Chordata (Selkäjänteiset)

Luokka

Aves (Linnut)

Lahko

Gruiformes (Kurkilinnut)

Heimo

Gruidae (Kurjet)

Suku

Grus (Kurjet)

Laji

Grus grus (Kurki)

Tutustu lajiin Kurki