Käenpiika

Yleistä

Käenpiika on pieni, erikoisen näköinen varpuslintua muistuttava tikka, joka on tunnettu kyvystään kiertää kaulaansa lähes 180 astetta, mikä antaa sille pelottavan, käärmemäisen ulkonäön uhanalaistuessaan. Sen höyhenpuku on maanläheisen kirjava, tarjoten erinomaisen suojavärin. Se on lajina Euroopassa ja Aasiassa elävä muuttolintu, joka viettää talvet Afrikassa ja Intian niemimaalla. Käenpiika on ainoa Jynx-suvun tikka Euroopassa, ja se eroaa muista tikoista monin tavoin, esimerkiksi ruokailutottumuksiltaan ja nokkansa rakenteeltaan.

Koko ja elinikä

Pituus

16-18 cm

Siipien kärkiväli

25-27 cm

Paino

25-45 g

Elinikä

Noin 5-6 vuotta luonnossa

Ravinto

Pääasiassa muurahaiset ja niiden toukat sekä kotelot. Syö myös muita hyönteisiä, kuten kovakuoriaisia ja niiden toukkia, sekä hämähäkkejä. Muurahaisia se onkii pitkällä, tahmealla kielellään muurahaispesistä.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Selkäpuoli on harmaanruskeankirjava ja rusehtavan laikukas, muistuttaen puun kaarnaa. Vatsapuoli on vaaleampi, jossa on ohuita poikittaisia tummia raitoja ja täpliä. Päässä ja niskassa on tumma viiru, joka ulottuu silmän takaa niskaan ja osittain selkään. Siivissä ja pyrstössä on tummia juovia ja täpliä. Ei selkeää sukupuolten väristä eroa, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta.

Nokan muoto

Lyhyt, terävä ja suora tikalle epätyypillinen nokka. Se on suunniteltu enemmän hyönteisten poimimiseen kuin puun kovertamiseen.

Silmien väri

Ruskeat tai tummanruskeat silmät.

Jalkojen väri

Harmahtavat tai harmaanruskeat jalat, joissa lyhyet varpaat, kaksi eteenpäin ja kaksi taaksepäin, kuten tikoilla yleensäkin.

Erottavat tuntomerkit

Erottuva tumma viiru silmän takaa niskaan. Sen kyky kiertää kaulaansa 'käärmemäisesti' ja sihisevä ääni häirittynä ovat avainominaisuuksia. Pienempi kuin muut tikat, ja lentotapa on aaltoileva. Yleisväritys on erittäin huomaamaton ja naamioitu.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut muistuttavat aikuista, mutta niiden höyhenpuku on yleensä hieman haaleampi ja vähemmän kontrastinen kuin aikuisilla. Nuorilla voi olla myös hienovaraisempia kuviointeja.

Kausimuutokset

Plumagessa ei ole merkittäviä kausivaihteluita. Höyhenpuku kuluu hieman pesimäkauden aikana, mutta tämä ei aiheuta huomattavaa värisävyjen muutosta.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat ulkonäöltään lähes identtiset. Koiraan ja naaraan erottaminen toisistaan maastossa on erittäin vaikeaa pelkän ulkonäön perusteella.

Tunnistus

1. 1

   Ääni

   Käenpiian terävä, toistuva 'vii-vii-vii' -kutsu on yksi parhaista tunnistuskeinoista, etenkin pesimäaikaan. Myös sihisevä 'käärmeääni' häirittynä on yksilöllinen.

2. 2

   Väritys ja kuviointi

   Ruskeanharmaa, maastoutuva höyhenpuku, jossa on hienoa tummaa viirutusta ja täplitystä. Tärkein tuntomerkki on tumma viiru silmän takaa niskaan.

3. 3

   Lentotapa

   Aaltoileva lento, joka on kevyempää ja vähemmän päättäväistä kuin tyypillisillä tikoilla. Pidemmät liidot ja matalampi lentokorkeus ovat tyypillisiä.

4. 4

   Nokka

   Lyhyt, suora ja terävä nokka, joka ei ole soveltuva puunkyvermiseen. Tämä erottaa sen helposti muista Suomen tikoista.

5. 5

   Käyttäytyminen

   Liikkuu paljon maassa ja puiden alaoksilla. Ainutlaatuinen kyky kiertää kaulaansa lähes 180 astetta ja sihistä uhkaavasti on selkeä tunnusmerkki.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Lauhkeat ja boreaaliset metsävyöhykkeet, pensaikot, puutarhat, puistikot, lehdot, harvemmat metsät ja vanhat puut. Suosii alueita, joilla on vanhoja puita ja runsaasti muurahaispesiä.

Levinneisyys

Lisääntyy Euroopan suurimmassa osassa (pois lukien Islantia ja useita Välimeren saaria) ja Aasian lauhkeissa osissa Siperiaan ja Japaniin saakka. Talvehtii pääasiassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Intian niemimaalla.

Korkeusvyöhyke

Pääosin alangoilla ja vuorten alarinteillä, mutta voi esiintyä jopa 2000 metrin korkeudessa Keski-Euroopan vuoristoissa.

Suositut ympäristöt

Suosii avoimia metsiä, puutarhoja, vanhoja hedelmätarhoja, parkkeja ja valoisia hakomisalueita, joissa on sekalaista puustoa ja paljon maassa eläviä muurahaisia. Tärkeää on myös pesäpaikkojen, kuten vanhojen puunkolojen, saatavuus.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen.

Ruokailutavat

Etsii ravintonsa pääasiassa maasta ja lahoavista puunrungoista. Se kävelee tai hyppii maassa ja iskee pitkän, tahmean kielensä muurahaispesiin tai muihin hyönteisille suotuisiin paikkoihin. Sen nokka ei ole soveltuva puun kovertamiseen, toisin kuin useimmilla tikoilla.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Käenpiika on yleensä yksineläjä, etenkin pesimäkauden ulkopuolella. Pesimäkaudella pariskunnat muodostavat löyhän reviirin, mutta ne eivät ole aggressiivisia toisiaan tai muita lajeja kohtaan. Voi kerääntyä pieniksi ryhmiksi muuttomatkan varrella.

Lentotapa

Lento on aaltoilevaa, pitkien vaakasuorien liukujen ja siiveniskujen vuorottelua, muistuttaen hieman tikkamaista lentoa, mutta usein alustavampaa ja harkitumpaa. Se lentää usein matalalla ja nopeasti. Lennossa se muistuttaa usein pientä haukkaa pyrstönsä kuvioinnin vuoksi.

Muutto

Pitkänmatkan muuttolintu. Muutto tapahtuu syksyisin elo-syyskuussa ja keväällä huhti-toukokuussa. Se muuttaa yksin tai pieninä ryhminä. Talvehtimisalueet ovat Etelä-Euroopassa (vähemmistö) ja laajasti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä osissa Aasiaa (esim. Intia).

Reviiri

Koiraat perustavat pesimäreviirin, jota ne puolustavat kutsuäänillään. Reviiri on suhteellisen pieni ja keskittyy pesäpaikan ympärille. Ne eivät ole erityisen aggressiivisia reviirin puolustuksessa.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Pesimäkausi alkaa huhtikuun lopun ja toukokuun alun välillä ja kestää heinäkuuhun. Usein vain yksi pesue vuodessa, mutta toinen pesue on mahdollinen, jos ensimmäinen epäonnistuu.

Pesimätavat

Käenpiika ei koverra omaa pesäkoloaan, vaan pesii luonnonkoloissa, vanhoissa tikankoloissa, tai pöntöissä. Se suosii pesiä, joissa on kapea lentoaukko, jotta muut eläimet eivät pääse pesään. Pesässä ei käytetä pesämateriaaleja, vaan munat munitaan suoraan puupohjalle.

Pesyekoko

Yleensä 7-10 munaa, mutta voi vaihdella 5-14 munan välillä. Suurten munamäärien katsotaan johtuvan siitä, että käenpiika on sopeutunut muurahaispopulaatioiden kausivaihteluihin.

Munan kuvaus

Munat ovat puhtaanvalkoisia, kiiltäviä ja pyöreähköjä. Koko noin 21 x 16 mm.

Hautoma-aika

Haudeaika on 12-14 päivää. Molemmat emot osallistuvat hautomiseen, joskin naaras hautoo pidempään.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä noin 19-21 päivän ikäisinä. Molemmat emot ruokkivat poikasia runsaasti muurahaisilla.

Vanhempien hoito

Molempien vanhempien panos poikasten hoitoon on suuri. Ne ruokkivat poikasia intensiivisesti ja puolustavat pesää uhan sattuessa. Poikaset ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä useiden päivien ajan pesästä lähdön jälkeen.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele sen kutsuääntä. Pesimäaikaan käenpiika kutsuu ahkerasti. Opi tunnistamaan sen 'kii-kii-kii' -kutsu, joka on selvin merkki sen läsnäolosta.
2. Tarkkaile maata ja puiden alaoksia. Toisin kuin muut tikat, käenpiika etsii ravintoa usein maasta. Se voi kävellä tai hypellä nurmikolla, tai tutkia lahopuua ja puunrunkojen alaosaa.
3. Käytä kiikareita. Sen naamioitunut väritys tekee siitä vaikeasti havaittavan. Kiikarit auttavat tunnistamaan hienovaraiset kuviot ja seuraamaan sen liikkeitä.
4. Ole kärsivällinen. Käenpiika on salamyhkäinen lintu. Sen löytäminen vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkaa havainnointia, varsinkin jos se ei kutsu.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tunnetaan myös nimellä:

Wryneck (englanniksi)

Erikoiskäyttäytyminen:

Käärmemäinen kaulan kiertäminen ja sihisevä ääni häirittynä

Pesäpaikka:

Ei koverra omaa koloa, käyttää valmiita koloja tai pönttöjä

Pääravinto:

Muurahaiset ja niiden toukat

Status Suomessa:

Taantunut laji, uhanalaisuusluokka elinvoimainen, mutta valtakunnallisesti erittäin tarkkailtava

Kiinnostavia faktoja

• Käenpiian nimi juontaa juurensa sen kaulan kiertämisestä, mikä muistuttaa käärmettä, ja sen äänet saattavat toisinaan muistuttaa käen kutsua.
• Toisin kuin useimmat tikat, käenpiika ei rummuta puun runkoja viestintätarkoituksiin, vaan luottaa lauluun ja kutsuääniin.
• Sen tahmea, pitkä kieli voi venyä jopa 10 cm pituuteen, mikä auttaa sitä onkimaan muurahaisia kapeista koloista.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia (Eläinkunta)

Pääjakso

Chordata (Selkäjänteiset)

Luokka

Aves (Linnut)

Lahko

Piciformes (Tikat)

Heimo

Picidae (Tikat)

Suku

Jynx

Laji

Jynx torquilla

Tutustu lajiin Käenpiika