Kalalokki

Yleistä

Kalalokki on keskikokoinen, siro ja yleinen lokkilaji, joka on tunnettu valkoisesta höyhenpuvustaan, harmaasta selästään ja siipien mustavalkoisista kärjistä. Se on sopeutunut elämään monenlaisissa ympäristöissä rannikoilta sisämaan vesistöihin ja jopa kaupunkeihin. Kalalokki on Suomen yleisimpiä lokkeja ja sen tunnusomainen ääni kuuluu usein kesäisessä maisemassa.

Koko ja elinikä

Pituus

40-46 cm

Siipien kärkiväli

110-125 cm

Paino

290-550 g

Elinikä

Keskimäärin 10-15 vuotta, pisin tunnettu ikä yli 30 vuotta

Ravinto

Kaikkiruokainen (Omnivore)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Aikuisella kalalokilla on puhtaanvalkoinen pää, kaula, alapuoli ja pyrstö. Selkä ja siipien yläpinta ovat vaaleanharmaat. Siivenkärjet ovat mustat, ja niissä on valkoisia täpliä (ns. 'peili').

Nokan muoto

Keskikokoinen, suhteellisen ohut ja teräväkärkinen nokka. Aikuisilla keltainen tai kellanvihreä, usein tumma rengas nokan kärjessä. Nuorilla tumma.

Silmien väri

Tumma silmä, jota ympäröi usein kapea punainen silmärengas.

Jalkojen väri

Aikuisilla kellanvihreät tai vihertävänkeltaiset jalat. Nuorilla harmahtavan vaaleanpunaiset tai harmaanvihreät.

Erottavat tuntomerkit

Siro olemus, suhteellisen pieni ja pyöreä pää, tumma silmä, keltainen nokka ja kellanvihreät jalat erottavat sen muista lokkilajeista. Siivenkärjissä on selkeät valkoiset täplät.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret kalalokit ovat ruskeankirjavia, selkäpuolelta tummanruskeita ja vaaleampia alapuolelta. Niillä on tumma nokka ja harmahtavan vaaleanpunaiset jalat. Höyhenpuku vaalenee vähitellen, ja täysi aikuispuku saavutetaan 2-3 vuoden iässä.

Kausimuutokset

Pesimäpuvussa aikuisella on puhtaanvalkoinen pää ja kaula. Talvipuvussa pää ja kaula ovat heikosti harmaajuovaiset tai -täpläiset, erityisesti silmän takana ja niskassa. Nokka voi olla hieman himmeämpi.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, koiras on yleensä hieman kookkaampi.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja olemus

   Kalalokki on keskikokoinen, siro ja elegantti lokki. Se on pienempi kuin harmaalokki ja selkälokki, mutta suurempi kuin pikkulokki.

2. 2

   Selän väri

   Selkä ja siipien yläpinta ovat vaaleanharmaat, mikä on tyypillistä kalalokille.

3. 3

   Nokka

   Nokka on suhteellisen ohut ja keltainen tai kellanvihreä, usein tumma rengas kärjessä. Harmaalokilla ja selkälokilla on paksumpi nokka ja punainen täplä alaleuassa.

4. 4

   Jalat

   Jalat ovat kellanvihreät tai vihertävänkeltaiset. Harmaalokilla ne ovat vaaleanpunaiset ja selkälokilla keltaiset.

5. 5

   Siivenkärjet

   Siivenkärjet ovat mustat, ja niissä on selkeät valkoiset täplät ('peili'). Tämä on hyvä tuntomerkki erottaa se muista lokkilajeista.

6. 6

   Silmä

   Tumma silmä, usein kapea punainen silmärengas. Harmaalokilla ja selkälokilla on vaaleampi silmä.

7. 7

   Ääni

   Kuuntele korkeaa, kirkasta 'klii-o' tai 'klii-ä' -ääntä, joka on tyypillinen kalalokille.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Rannikot, saaristot, järvet, joet, suot, pellot, kaupunkialueet, puistot, kaatopaikat.

Levinneisyys

Laaja levinneisyys Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Pesii Euroopan pohjoisosissa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikan luoteisosissa. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikan rannikoilla.

Korkeusvyöhyke

Meripinnasta sisämaan alaville maille, harvoin korkeammilla alueilla.

Suositut ympäristöt

Kalalokki suosii avoimia vesistöjä ja niiden rantoja, mutta on erittäin sopeutuvainen ja viihtyy myös ihmisen muokkaamissa ympäristöissä, kuten pelloilla, kaatopaikoilla ja kaupunkien puistoissa.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (Diurnal).

Ruokailutavat

Kaikkiruokainen. Syö kaloja, hyönteisiä, matoja, äyriäisiä, marjoja, viljaa, jätteitä ja muiden lintujen munia ja poikasia. Etsii ravintoa usein pelloilta, kaatopaikoilta ja kalasatamilta. Saalistaa myös vedestä ja ilmasta.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäaikana pesii usein yhdyskunnissa, jotka voivat olla suuria. Muuttoaikoina ja talvella kerääntyy suuriin parviin ruokailupaikoille ja yöpymispaikoille. Voi olla aggressiivinen pesimäalueellaan.

Lentotapa

Lento on kevyttä ja ketterää, usein liitävää. Siiveniskut ovat tasaisia ja voimakkaita. Liitää usein tuulen mukana. Voi lentää korkealla tai matalalla vedenpinnan yllä.

Muutto

Suomessa kalalokki on muuttolintu. Se saapuu maalis-huhtikuussa ja lähtee elo-lokakuussa. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Nuoret linnut voivat vaellella laajemmalti.

Reviiri

Pesimäaikana kalalokit puolustavat pesäaluettaan aggressiivisesti tunkeilijoita vastaan, mukaan lukien muita lintuja ja ihmisiä.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun.

Pesimätavat

Pesii usein yhdyskunnissa, mutta myös yksittäispareina. Pesä on yleensä maassa, usein suojaisessa paikassa kasvillisuuden seassa, kallionkolossa tai rakennuksen katolla. Pesä on rakennettu kasvinosista, kuten heinistä, sammalista ja oksista.

Pesyekoko

2-4 munaa, yleisimmin 3.

Munan kuvaus

Munia on yleensä 2-4. Ne ovat oliivinvihreitä tai ruskehtavia, tummin täplin ja pilkuin kuvioituja. Koko noin 50-60 x 35-40 mm.

Hautoma-aika

24-28 päivää. Molemmat emot hautovat.

Lentoonlähtöaika

Poikaset ovat lentokykyisiä noin 30-35 päivän ikäisinä, mutta ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä jonkin aikaa lentokyvyn saavuttamisen jälkeen.

Vanhempien hoito

Molempien vanhempien hoitavat poikasia. Ne tuovat ruokaa ja puolustavat pesää aggressiivisesti.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Tarkkaile kokoa ja mittasuhteita. Kalalokki on keskikokoinen lokki, joka on sirompi kuin harmaalokki mutta suurempi kuin pikkulokki. Tämä auttaa rajaamaan vaihtoehtoja.
2. Kiinnitä huomiota nokan ja jalkojen väriin. Kelta-vihreä nokka (usein tummalla kärjellä) ja kellanvihreät jalat ovat hyviä tuntomerkkejä aikuisilla. Nuorilla nämä ovat tummempia.
3. Etsi valkoisia täpliä siivenkärjistä. Aikuisen kalalokin siivenkärjissä on selkeät valkoiset 'peilit', jotka erottavat sen monista muista lokkilajeista.
4. Kuuntele ääntä. Kalalokin korkea 'klii-o' -huuto on tunnusomainen ja auttaa tunnistuksessa, vaikka lintu olisi kaukana.
5. Vertaa muihin lokkeihin. Harjoittele erottamaan kalalokki harmaalokista ja selkälokista, jotka ovat yleisimpiä sekoitettavia lajeja. Keskity kokoon, nokan ja jalkojen väriin sekä siivenkärkien kuviointiin.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tieteellinen nimi:

Larus canus

Koko:

Keskikokoinen lokki

Levinneisyys:

Euraasia ja Pohjois-Amerikka

Ravinto:

Kaikkiruokainen

Pesintä:

Yhdyskunnissa tai yksittäispareina

Muutto:

Muuttolintu Suomessa

Ääni:

Korkea 'klii-o' tai 'klii-ä'

Kiinnostavia faktoja

• Kalalokki on yksi Suomen yleisimmistä lokkilajeista ja sen ääni on monelle tuttu kesäisestä maisemasta.
• Vaikka nimi viittaa kalaan, kalalokki on erittäin opportunistinen ja syö monipuolisesti kaikkea, mitä löytää, mukaan lukien jätteitä ja hyönteisiä.
• Kalalokki on sopeutunut hyvin ihmisen läheisyyteen ja pesii usein kaupunkien katoilla ja muissa rakennetuissa ympäristöissä.
• Nuoret kalalokit saavuttavat aikuispuvun vasta 2-3 vuoden iässä, ja niiden ulkonäkö muuttuu paljon ensimmäisten elinvuosien aikana.
• Kalalokki on tunnettu aggressiivisesta pesänpuolustuksestaan, ja se voi hyökätä tunkeilijoiden kimppuun sukelluksilla ja ulosteilla.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Charadriiformes

Heimo

Laridae

Suku

Larus

Laji

Larus canus

Tutustu lajiin Kalalokki