Tunturisopuli

Yleistä

Tunturisopuli (Lemmus lemmus) on pieni jyrsijä, joka tunnetaan syklisistä kannanvaihteluistaan ja massavaelluksistaan. Se on sopeutunut elämään arktisilla ja subarktisilla tundramailla, ja sen elintavat ovat tiiviisti sidoksissa pohjoisen luonnon olosuhteisiin. Tunturisopuli on tärkeä osa pohjoisen ravintoverkkoa, toimien saaliina monille petoeläimille ja -linnuille.

Koko ja elinikä

Pituus

12-15 cm (ilman häntää)

Siipien kärkiväli

Ei siipiä, jyrsijä

Paino

40-130 g

Elinikä

1-3 vuotta

Ravinto

Herbivori (kasvinsyöjä)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Tunturisopulin turkki on tiheä ja pehmeä. Selkäpuoli on yleensä kellanruskea tai oranssinruskea, jossa on tummempi, usein musta, selkäjuova. Kyljet ovat vaaleammat, usein kellertävät, ja vatsapuoli on vaalea, harmahtava tai kellertävä. Pää on suhteellisen suuri ja pyöreä, ja siinä on pienet, lähes turkin sisään piiloutuvat korvat. Kuono on lyhyt ja tylppä. Jalat ovat lyhyet ja vahvat, ja niissä on terävät kynnet, jotka soveltuvat kaivamiseen. Talviturkki on usein hieman vaaleampi ja paksumpi kuin kesäturkki.

Nokan muoto

Ei nokkaa, jyrsijä. Hampaat ovat tyypilliset jyrsijöille: kaksi suurta, jatkuvasti kasvavaa etuhammasta ylä- ja alaleuassa.

Silmien väri

Tummanruskeat tai mustat, pienet silmät.

Jalkojen väri

Jalat ovat turkin peitossa, mutta paljaat osat ovat vaaleanpunertavat tai harmahtavat.

Erottavat tuntomerkit

Lyhyt, tynkämäinen häntä (noin 1-2 cm), pienet korvat, pyöreä ruumiinmuoto, kellanruskea tai oranssinruskea turkki tummalla selkäjuovalla. Erityisesti talvella etujalkojen kynnet kasvavat pituutta ja levenevät, auttaen kaivamisessa lumen alla.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret sopulit muistuttavat aikuisia, mutta ovat pienempiä ja niiden turkki voi olla hieman himmeämpi tai vähemmän selkeästi kuvioitu.

Kausimuutokset

Talviturkki on paksumpi ja usein hieman vaaleampi kuin kesäturkki. Etujalkojen kynnet kasvavat talvella pituutta ja levenevät, helpottaen lumen kaivamista.

Sukupuolierot

Ei merkittävää sukupuolten välistä koko- tai värityseroa.

Tunnistus

1. 1

   Väritys

   Etsi kellanruskeaa tai oranssinruskeaa turkkia, jossa on selkeä tumma selkäjuova. Kyljet ovat vaaleammat ja vatsa harmahtava tai kellertävä.

2. 2

   Ruumiinmuoto

   Pyöreä, tynkämäinen ruumis, lyhyet jalat ja hyvin lyhyt häntä (lähes huomaamaton).

3. 3

   Pää ja korvat

   Suhteellisen suuri, pyöreä pää ja pienet, lähes turkin sisään piiloutuvat korvat.

4. 4

   Käyttäytyminen

   Kannan huippuvuosina voi nähdä sopuleita liikkumassa avoimesti, jopa päiväsaikaan, ja ne voivat olla yllättävän pelottomia tai aggressiivisia uhattuna.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Tundra, vuoristotundra, subarktinen metsävyöhyke

Levinneisyys

Pohjois-Eurooppa (Norja, Ruotsi, Suomi, Kuolan niemimaa Venäjällä)

Korkeusvyöhyke

Merentasosta aina tunturialueiden yläosiin asti, tyypillisesti puurajan yläpuolella tai sen tuntumassa.

Suositut ympäristöt

Suosii kosteita, sammalpeitteisiä tunturikoivikoita, soisia alueita, ja kivikkoisia rinteitä, joissa on runsaasti kasvillisuutta ja suojapaikkoja. Talvella ne elävät lumen alla, missä ne kaivavat tunneleita.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Aktiivinen ympäri vuorokauden, mutta erityisesti hämärissä ja yöllä. Talvella aktiivisuus keskittyy lumenalaisiin tunneleihin.

Ruokailutavat

Tunturisopuli on kasvinsyöjä, jonka ruokavalio koostuu pääasiassa sammalista, heinistä, sarasta, varvuista ja muista tundrakasveista. Se syö suuria määriä ravintoa päivittäin. Talvella se kaivaa tunneleita lumen alle ja syö kasvillisuutta lumen suojasta.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Yleensä yksineläjä, mutta kannan ollessa tiheä, ne voivat elää tiheämmissä populaatioissa. Massavaellusten aikana ne voivat liikkua suurina ryhminä.

Lentotapa

Ei lennä, jyrsijä.

Muutto

Ei varsinaisesti muuta, mutta tunnetaan syklisistä massavaelluksistaan, jotka tapahtuvat kannan huippuvuosina. Vaellukset ovat usein lyhyitä, paikallisia siirtymiä uusille ravintoalueille, mutta voivat olla mittavia ja johtaa suuriin kuolleisuuksiin.

Reviiri

Yksilöt puolustavat reviiriään, erityisesti lisääntymisaikana. Reviirin koko vaihtelee kannan tiheyden ja ravinnon saatavuuden mukaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Lisääntyy ympäri vuoden, jos olosuhteet ovat suotuisat, mutta aktiivisimmin keväästä syksyyn. Talvella lisääntyminen tapahtuu lumen alla.

Pesimätavat

Naaras rakentaa pesän maahan, usein sammalen tai varpujen sekaan, tai lumen alle. Pesä on pallomainen ja vuorattu kuivilla kasvinosilla.

Pesyekoko

Poikuekoko on yleensä 5-8 poikasta, mutta voi vaihdella 1-13 poikasen välillä. Sopulien kannanvaihteluihin liittyy suuri lisääntymispotentiaali.

Munan kuvaus

Ei muni munia, nisäkäs.

Hautoma-aika

Tiineysaika on noin 20 päivää.

Lentoonlähtöaika

Poikaset ovat syntyessään sokeita ja karvattomia. Ne vieroitetaan noin 12-14 päivän ikäisinä ja ovat sukukypsiä jo 20-30 päivän ikäisinä.

Vanhempien hoito

Naaras huolehtii poikasista yksin. Uros ei osallistu poikasten hoitoon.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kannanvaihtelut. Sopuleita on helpointa nähdä kannan huippuvuosina, jolloin ne ovat runsaslukuisia ja liikkuvat aktiivisemmin. Seuraa paikallisia uutisia tai luontohavaintoja sopulivuoden ennustamiseksi.
2. Etsi jälkiä. Talvella etsi lumen alta kaivettuja tunneleita ja kesällä polkuja kasvillisuuden seasta. Sopulit jättävät myös pieniä, pyöreitä papanoita.
3. Ole hiljaa ja tarkkaile. Sopulit ovat pieniä ja voivat olla piilossa kasvillisuuden seassa. Liiku hitaasti ja tarkkaile ympäristöäsi kärsivällisesti.
4. Aika. Vaikka sopulit ovat aktiivisia ympäri vuorokauden, ne voivat olla helpommin havaittavissa hämärässä tai aikaisin aamulla, kun petoeläinten aktiivisuus on vähäisempää.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tyyppi:

Nisäkäs, jyrsijä

Elinympäristö:

Tundra ja vuoristotundra

Ravinto:

Sammalet, heinät, varvut

Kannanvaihtelut:

Sykliset, 3-5 vuoden välein

Erityispiirre:

Massavaellukset

Kiinnostavia faktoja

• Tunturisopulit tunnetaan parhaiten dramaattisista kannanvaihteluistaan, jotka voivat johtaa massavaelluksiin. Nämä vaellukset ovat inspiroineet myyttejä ja tarinoita, kuten uskomuksen sopulien joukkoitsemurhista, vaikka todellisuudessa ne ovat usein seurausta ravinnon loppumisesta ja uusien elinalueiden etsinnästä.
• Sopulivuodet vaikuttavat merkittävästi koko tunturialueen ekosysteemiin. Kun sopuleita on paljon, petoeläimet ja -linnut, kuten naali, tunturipöllö ja piekana, hyötyvät runsaasta ravinnosta ja niiden kannat kasvavat. Sopulikannan romahtaessa myös petojen kannat laskevat jyrkästi.
• Talvella tunturisopulit elävät kokonaan lumen alla, kaivaen laajoja tunneliverkostoja, joissa ne etsivät ravintoa ja lisääntyvät. Lumi tarjoaa niille eristyksen kylmältä ja suojan pedoilta.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Mammalia

Lahko

Rodentia

Heimo

Cricetidae

Suku

Lemmus

Laji

Lemmus lemmus

Tutustu lajiin Tunturisopuli