Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Viitasirkkalintu on pieni, vaatimattoman värinen varpuslintu, joka tunnetaan parhaiten erottuvasta, sirisevästä laulustaan. Se on piilotteleva laji, joka viihtyy tiheässä kasvillisuudessa ja on usein helpompi kuulla kuin nähdä.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 12.5-14 cm
- Siipien kärkiväli
- 17-19 cm
- Paino
- 10-15 g
- Elinikä
- Noin 2-3 vuotta luonnossa
- Ravinto
- Hyönteissyöjä
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Yleisväriltään ruskehtava, selkäpuolelta tummanruskea ja tiheästi tummin viiruin kuvioitu. Vatsapuoli on vaaleampi, harmahtavanvalkoinen, usein heikosti viiruinen rinnasta ja kupeilta. Yläperä on yleensä viiruton. Siivet ovat lyhyet ja pyöreäpäiset, pyrstö on melko pitkä ja pyöreäpäinen.
- Nokan muoto
- Ohut, teräväkärkinen ja tumma nokka, tyveltä vaaleampi.
- Silmien väri
- Tummanruskeat silmät.
- Jalkojen väri
- Vaaleanruskeat tai harmahtavat jalat.
- Erottavat tuntomerkit
- Tärkein tuntomerkki on selkäpuolen voimakas viirutus ja pyöreäpäinen pyrstö. Laulu on erittäin tunnusomainen ja auttaa lajin tunnistamisessa, vaikka lintua ei näkisikään.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden höyhenpuku voi olla hieman lämpimämmän ruskeasävyinen ja viirutus voi olla hieman epäselvempi.
- Kausimuutokset
- Ei merkittäviä kausittaisia höyhenpuvun muutoksia.
- Sukupuolierot
- Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia.
Tunnistus
- 1
Laulu
Kuuntele pitkää, monotonista, mekaanisen kuulosta siritystä, joka muistuttaa heinäsirkan tai ompelukoneen ääntä. Tämä on paras tapa tunnistaa laji, sillä lintu on usein piilossa.
- 2
Höyhenpuku
Jos näet linnun, etsi ruskeaa selkäpuolta, jossa on selkeä tumma viirutus. Vatsapuoli on vaaleampi ja usein heikosti viiruinen rinnasta.
- 3
Koko ja muoto
Pieni, solakka lintu, jolla on lyhyet pyöreäpäiset siivet ja melko pitkä, pyöreäpäinen pyrstö.
- 4
Käyttäytyminen
Huomaa piilotteleva luonne ja liikkuminen matalassa kasvillisuudessa. Laulava koiras voi nousta hetkeksi kasvillisuuden yläpuolelle.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Kosteikot, pensaikot, niityt, pellonreunat, avoimet metsämaat, joissa tiheää aluskasvillisuutta.
- Levinneisyys
- Pesii laajalti Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
- Korkeusvyöhyke
- Merien tasolta noin 2000 metriin, pääasiassa alangoilla.
- Suositut ympäristöt
- Suosii tiheää, matalaa kasvillisuutta, kuten pajukoita, ruovikoita, korkeaa heinikkoa ja pensaikkoja kosteiden alueiden läheisyydessä. Myös viljelysmaiden reunat ja ojanvarret kelpaavat.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen, mutta laulaa usein myös hämärässä ja joskus yöllä.
- Ruokailutavat
- Etsii ravintoa pääasiassa matalasta kasvillisuudesta ja maasta. Ruokavalio koostuu hyönteisistä ja niiden toukista, hämähäkeistä ja muista pienistä selkärangattomista.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Yksinäinen tai pareittain pesimäkaudella. Muuttoaikoina voi esiintyä pienissä ryhmissä.
- Lentotapa
- Lento on lyhyttä ja matalaa, usein kasvillisuuden suojassa. Harvemmin nousee korkealle. Laululento on lyhyt ja koiras nousee hetkeksi kasvillisuuden yläpuolelle sirittämään.
- Muutto
- Muuttolintu. Saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee elo-syyskuussa talvehtimisalueilleen Afrikkaan.
- Reviiri
- Koiras puolustaa reviiriään laulullaan ja aggressiivisella käytöksellä muita koiraita kohtaan.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Tunnusomainen, pitkäkestoinen ja mekaanisen kuuloinen siritys, joka muistuttaa heinäsirkan tai ompelukoneen ääntä. Laulu on monotoninen ja voi kestää useita minuutteja. Äänenvoimakkuus vaihtelee, ja se voi olla yllättävän voimakas läheltä kuultuna.
- Kutsuhuuto
- Varoitusääni on lyhyt, terävä 'tsik' tai 'tsek'.
- Milloin ääntelee
- Laulaa aktiivisimmin pesimäkaudella toukokuusta heinäkuuhun, usein aamuisin, iltaisin ja joskus yölläkin.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Toukokuusta heinäkuuhun.
- Pesimätavat
- Pesä rakennetaan maahan tai hyvin matalalle tiheän kasvillisuuden, kuten heinikon tai pensaan, suojiin. Pesä on kuppimainen ja rakennettu kuivista heinistä ja lehdistä, usein vuorattu hienommalla materiaalilla.
- Pesyekoko
- 4-7 munaa, yleensä 5-6.
- Munan kuvaus
- Munat ovat valkoisia tai vaaleanpunertavia, tiheästi punaruskeiden tai harmaiden pilkkujen ja täplien peittämiä. Koko noin 18 x 14 mm.
- Hautoma-aika
- 12-15 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
- Lentoonlähtöaika
- Poikaset lähtevät pesästä 12-15 päivän ikäisinä.
- Vanhempien hoito
- Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan ja hoitoon.
Missä löytää
Kosteikot ja pensaikot
Etsi tiheäkasvuisilta kosteikoilta, kuten järvien ja jokien rannoilta, ojanvarsilta ja kosteilta niityiltä, joissa on pajukkoa tai korkeaa heinikkoa.
Pellonreunat ja viljelysmaat
Myös viljelysmaiden reunat, joissa on tiheää aluskasvillisuutta tai pensaikkoa, voivat olla hyviä paikkoja.
Maastovinkit
- Kuuntele tarkasti. Viitasirkkalintu on paljon helpompi kuulla kuin nähdä. Sen sirisevä laulu kantaa kauas ja on erittäin tunnusomainen. Pysähdy ja kuuntele hiljaisissa paikoissa.
- Ole kärsivällinen. Jos kuulet laulun, yritä paikantaa äänen lähde. Lintu voi nousta hetkeksi näkyviin laulamaan, mutta palaa nopeasti piiloon. Käytä kiikareita.
- Vieraile oikeaan aikaan. Paras aika havainnoida viitasirkkalintua on pesimäkaudella touko-heinäkuussa, erityisesti aamuisin ja iltaisin, jolloin laulu on aktiivisinta.
Samankaltaiset lajit
Pensassirkkalintu
Locustella luscinioides
Pensassirkkalintu on hieman suurempi ja tasaisemman ruskea, ilman viirutusta selkäpuolella. Sen laulu on myös sirisevää, mutta yleensä matalampaa ja hitaampaa kuin viitasirkkalinnun. Pensassirkkalintu viihtyy usein kosteammissa ja ruovikkoisemmissa elinympäristöissä.
Rytikerttunen
Acrocephalus schoenobaenus
Rytikerttunen on myös ruskeasävyinen ja viiruinen, mutta sillä on selkeä vaalea silmäkulmanjuova ja sen laulu on monipuolisempaa ja sisältää matkintoja, eikä ole yhtä mekaanisen sirisevää kuin viitasirkkalinnun. Rytikerttunen on myös hieman suurempi ja sen elinympäristö on usein tiukemmin sidottu ruovikoihin.
Nopeat faktat
- Tärkein tuntomerkki:
- Mekaaninen, sirisevä laulu
- Elinympäristö:
- Tiheä kasvillisuus kosteilla alueilla
- Ravinto:
- Hyönteiset ja selkärangattomat
- Muutto:
- Muuttolintu, talvehtii Afrikassa
- Pesintä:
- Maapesijä
Kiinnostavia faktoja
- Viitasirkkalinnun laulu on niin mekaaninen, että se on saanut lempinimen 'ompelukone' tai 'heinäsirkka'.
- Laji on erittäin piilotteleva, ja monet lintuharrastajat tunnistavat sen vain laulun perusteella, näkemättä lintua koskaan.
- Vaikka viitasirkkalintu on pieni, sen laulu voi olla yllättävän voimakas ja kantaa pitkälle, erityisesti tyyninä kesäöinä.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Passeriformes
- Heimo
- Locustellidae
- Suku
- Locustella
- Laji
- Locustella naevia
Tutustu lajiin Viitasirkkalintu
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.