Birdby LogoBirdby
Taviokuurna (Loxia curvirostra)

Taviokuurna

Elinvoimainen (Least Concern)

Loxia curvirostra

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Taviokuurna on varpuslintuihin kuuluva peippolintu, joka tunnetaan erityisesti ristikkäisistä nokankärjistään. Nämä nokankärjet ovat sopeutuneet erinomaisesti havupuiden siementen irrottamiseen kävyistä. Laji on vaelluslintu, jonka esiintyminen ja pesimämenestys vaihtelevat suuresti havupuiden siemensadon mukaan.

Koko ja elinikä

Pituus
15-17 cm
Siipien kärkiväli
27-30 cm
Paino
30-50 g
Elinikä
Noin 2-8 vuotta luonnossa
Ravinto
Pääasiassa havupuiden siemenet (kuusi, mänty, lehtikuusi), mutta myös hyönteiset ja marjat erityisesti poikasten ruokinnassa.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Koiraan höyhenpuku on yleensä tiilenpunainen tai oranssinpunainen, vaihdellen kirkkaudeltaan. Naaras on yleensä kellanvihreä tai oliivinvihreä, alapuolelta vaaleampi ja usein harmahtavampi. Nuoret linnut ovat voimakkaasti viiruisia, ruskehtavan- tai kellanharmaita, ja niillä on selkeät tummat viirut vatsassa ja rinnassa.
Nokan muoto
Nokka on tukeva ja kartiomainen, ja sen kärjet ovat ristikkäin. Ylänokka ja alanokka menevät toistensa ohi, mikä on lajin tunnusomaisin piirre. Nokan väri on tummanharmaa tai mustahko.
Silmien väri
Tummanruskeat
Jalkojen väri
Tummanruskeat tai mustahkot
Erottavat tuntomerkit
Ristikkäinen nokka on ehdottomasti tärkein tuntomerkki. Lisäksi koiraan punainen väri ja naaraan kellanvihreä väri ovat tyypillisiä. Lyhyt, lovipäinen pyrstö on myös tunnusomainen.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut ovat ruskehtavan- tai kellanharmaita, tiheästi tummaviiruisia koko vartaloltaan, myös päästä ja selästä. Nokka on aluksi suora ja risteytyy vasta myöhemmin.
Kausimuutokset
Taviokuurnalla ei ole merkittäviä vuodenaikaisia höyhenpuvun muutoksia. Koiraan punainen väri voi haalistua hieman kuluneen höyhenpuvun myötä, mutta perusväritys säilyy.
Sukupuolierot
Selkeä sukupuolten välinen ero värityksessä: koiras punainen, naaras kellanvihreä. Kokoero on vähäinen.

Tunnistus

  1. 1

    Nokka

    Ehdottomasti tärkein tuntomerkki on ristikkäinen nokka. Tarkkaile, miten ylä- ja alanokka menevät toistensa ohi. Tämä on ainutlaatuinen sopeutuma havupuiden siementen syöntiin.

  2. 2

    Väritys

    Koiraat ovat yleensä tiilenpunaisia tai oranssinpunaisia, kun taas naaraat ovat kellanvihreitä tai oliivinvihreitä. Nuoret linnut ovat viiruisia. Väritys voi vaihdella yksilöittäin.

  3. 3

    Koko ja muoto

    Taviokuurna on tukeva, varpusen kokoinen tai hieman suurempi lintu, jolla on suhteellisen suuri pää ja lyhyt, lovipäinen pyrstö.

  4. 4

    Ääni

    Kuuntele terävää, metallista 'kip-kip' tai 'tjypp-tjypp' kutsuääntä, joka on tyypillinen taviokuurnalle. Laulu on lyhyt ja sisältää vihellyksiä ja rätinää.

  5. 5

    Käyttäytyminen

    Tarkkaile lintuja, jotka roikkuvat havupuiden kävyissä ja vääntävät niitä nokallaan. Ne ovat usein melko kesyjä ja antavat lähestyä itseään ruokaillessaan.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Havumetsät, sekametsät
Levinneisyys
Laajalti Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa esiintyy Skandinaviasta ja Venäjältä Keski-Euroopan vuoristoihin ja Etelä-Euroopan havumetsäalueille. Suomessa yleinen koko maassa, mutta esiintyminen vaihtelee siemensadon mukaan.
Korkeusvyöhyke
Merien rannikoilta aina vuoristometsiin, jopa 2000 metrin korkeuteen asti, riippuen havumetsien esiintymisestä.
Suositut ympäristöt
Erityisesti kuusi- ja mäntymetsät, joissa on runsaasti käpyjä. Suosii vanhoja ja tiheitä havumetsiä, mutta voi esiintyä myös nuoremmissa metsissä siemensadon ollessa hyvä.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen.
Ruokailutavat
Taviokuurnan erikoistunut nokka on kehittynyt havupuiden siementen irrottamiseen kävyistä. Se kiinnittyy käpyyn ja vääntää nokkaansa avatakseen käpysuomuja, jolloin siemenet irtoavat. Se voi myös syödä hyönteisiä, erityisesti kesällä, ja marjoja. Ruokailee usein puun latvuksissa.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Pesimäajan ulkopuolella taviokuurnat liikkuvat usein parvissa, jotka voivat olla kooltaan muutamasta yksilöstä jopa satoihin lintuihin. Pesimäaikana ne ovat pariuskollisia, mutta voivat pesiä löyhinä yhdyskuntina, jos ravintoa on runsaasti.
Lentotapa
Lento on aaltoilevaa ja nopeaa, usein lyhyin pyrähdyksin. Parvet lentävät usein korkealla ja pitkiä matkoja etsiessään uusia ruokailualueita.
Muutto
Taviokuurna on vaelluslintu, jonka liikkuminen on epäsäännöllistä ja riippuu täysin havupuiden siemensadon runsaudesta. Huonoina siemenvuosina ne voivat vaeltaa tuhansia kilometrejä etsiessään ravintoa. Hyvinä siemenvuosina ne voivat olla paikkalintuja. Vaellukset tapahtuvat usein syksyllä ja talvella.
Reviiri
Pesimäaikana koiras puolustaa pientä pesimäaluetta, mutta laji ei ole kovin reviiritietoinen. Ravinnon saatavuus on tärkeämpää kuin tiukka reviirin puolustus.

Laulu ja äänet

Laulu
Laulu on lyhyt, toistuva ja koostuu kirkkaista, metallisilta kuulostavista vihellyksistä ja rätisevistä äänistä. Se voi olla melko vaihtelevaa ja sisältää matkintoja. Laulaa usein puun latvassa tai lennossa.
Kutsuhuuto
Yleisin kutsuääni on terävä, metallinen 'kip-kip' tai 'tjypp-tjypp', joka voi kuulostaa myös 'tsip-tsip'. Lennossa kuuluu usein sarja nopeita, teräviä kutsuääniä. Varoitusääni on kovempi ja rätisevämpi.
Milloin ääntelee
Ääntelee ympäri vuoden, mutta erityisesti pesimäaikana ja vaellusten aikana. Laulu kuuluu usein jo varhain keväällä tai jopa talvella, jos pesintä alkaa aikaisin.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Erittäin vaihteleva, riippuen siemensadon saatavuudesta. Voi pesiä mihin aikaan vuodesta tahansa, jopa keskellä talvea, jos ravintoa on runsaasti. Tyypillisesti kuitenkin helmi-toukokuussa.
Pesimätavat
Pesä rakennetaan yleensä havupuuhun, usein kuuseen tai mäntyyn, oksanhankaan tai rungon lähelle. Pesä on kuppimainen, rakennettu oksista, sammalista, jäkälistä ja juurista, ja vuorattu hienolla heinällä, karvoilla ja höyhenillä. Naaras rakentaa pesän.
Pesyekoko
3-5 munaa
Munan kuvaus
Munat ovat vaaleansinivihreitä tai harmahtavia, tummin pistein ja viiruin, erityisesti tylpemmässä päässä. Koko noin 22 x 16 mm.
Hautoma-aika
12-16 päivää, naaras hautoo yksin.
Lentoonlähtöaika
Poikaset lähtevät pesästä 18-22 päivän ikäisinä, mutta vanhemmat ruokkivat niitä vielä useita viikkoja pesästä lähdön jälkeen.
Vanhempien hoito
Naaras hautoo ja koiras ruokkii naarasta haudonta-aikana. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia, aluksi siemenmaidolla ja myöhemmin siemenillä ja hyönteisillä.

Missä löytää

Havumetsät

Etsi taviokuurnia erityisesti kuusi- ja mäntymetsistä, joissa on runsaasti käpyjä. Vanhat metsät ovat usein parhaita paikkoja.

Metsänreunat ja aukeat

Vaellusten aikana niitä voi nähdä myös metsänreunoilla tai aukeilla, kun ne etsivät uusia ruokailualueita.

Puistot ja puutarhat

Harvoin, mutta joskus niitä voi tavata myös puistoissa tai puutarhoissa, joissa on havupuita, erityisesti vaellusvuosina.

Maastovinkit

  1. Kuuntele ääniä. Taviokuurnat ovat usein helpompi kuulla kuin nähdä. Niiden terävät kutsuäänet kantautuvat kauas. Opettele tunnistamaan 'kip-kip' tai 'tjypp-tjypp' ääni.
  2. Etsi käpyjä. Tarkkaile havupuita, joissa on paljon käpyjä. Taviokuurnat viettävät paljon aikaa ruokaillen kävyissä, ja niiden jättämät rikkonaiset kävyt voivat olla merkki niiden läsnäolosta.
  3. Käytä kiikareita. Koska ne ruokailevat usein korkealla puissa, kiikarit ovat välttämättömät yksityiskohtien, kuten nokan risteytymisen ja värityksen, havaitsemiseksi.
  4. Ole kärsivällinen. Taviokuurnat voivat olla arvaamattomia vaelluslintuja. Paras tapa löytää niitä on viettää aikaa sopivissa elinympäristöissä ja olla valmis odottamaan.
  5. Tarkkaile parvia. Pesimäajan ulkopuolella ne liikkuvat usein parvissa. Suuri parvi on helpompi havaita kuin yksittäinen lintu.

Samankaltaiset lajit

Pikkukuurna

Loxia minor (tai Loxia curvirostra scotica/baltica, taksonomia kiistanalainen)

Pikkukuurna on hieman pienempi ja sen nokka on ohuempi ja lyhyempi. Ääni on korkeampi ja terävämpi 'tjit-tjit'. Suomessa pikkukuurnaa pidetään usein taviokuurnan alalajina tai ekotyyppinä, mutta sen erottaminen maastossa on haastavaa ja vaatii usein äänitunnistusta.

Kirjosiipikuurna

Loxia leucoptera

Kirjosiipikuurnalla on kaksi selkeää valkoista siipijuovaa, jotka puuttuvat taviokuurnalta. Koiraan punainen väri on usein kirkkaampi ja vadelmanpunaisempi. Nokka on hieman ohuempi kuin taviokuurnalla. Ääni on pehmeämpi ja sointuvampi 'tjupp-tjupp'.

Nopeat faktat

Erikoistunut nokka:
Ristikkäinen nokka on ainutlaatuinen sopeutuma havupuiden siementen syöntiin.
Vaelluslintu:
Liikkuminen riippuu täysin havupuiden siemensadon runsaudesta.
Pesii talvella:
Voi pesiä mihin aikaan vuodesta tahansa, jopa keskellä talvea, jos ravintoa on saatavilla.
Sukupuolten välinen ero:
Koiraat punaisia, naaraat kellanvihreitä.
Yleinen havumetsissä:
Suosii kuusi- ja mäntymetsiä.

Kiinnostavia faktoja

  • Taviokuurnan nokka on niin erikoistunut, että se on lähes hyödytön muunlaisen ravinnon hankkimiseen. Se on täysin riippuvainen havupuiden siemenistä.
  • Nuorten taviokuurnien nokka on aluksi suora ja risteytyy vasta myöhemmin, kun ne alkavat syödä siemeniä kävyistä.
  • Taviokuurnan tieteellinen nimi 'Loxia curvirostra' tarkoittaa 'vinoon nokkaa' tai 'ristinokkaa', viitaten sen ainutlaatuiseen nokan muotoon.
  • Taviokuurnan vaellukset voivat olla massiivisia, ja ne voivat ilmestyä alueille, joilla niitä ei ole nähty vuosiin, ja sitten kadota taas vuosiksi.
  • Taviokuurnan pesintä keskellä talvea on harvinainen ilmiö lintumaailmassa, ja se on mahdollista vain runsaan siemensadon ansiosta, joka tarjoaa riittävästi energiaa poikasten kasvattamiseen kylmissä olosuhteissa.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Passeriformes
Heimo
Fringillidae
Suku
Loxia
Laji
Loxia curvirostra

Tutustu lajiin Taviokuurna

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa