Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Satakieli on pienikokoinen, vaatimattoman näköinen varpuslintu, joka tunnetaan erityisesti poikkeuksellisen kauniista, laulullisesta ja monipuolisesta laulustaan. Se on piilotteleva ja vaikeasti havaittava ulkonäkönsä perusteella, mutta laulu paljastaa sen läsnäolon tehokkaasti.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 15-16,5 cm
- Siipien kärkiväli
- 23-26 cm
- Paino
- 16-24 grammaa
- Elinikä
- Tyypillisesti 2-5 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 8 vuotta.
- Ravinto
- Pääasiassa hyönteiset ja niiden toukat, hämähäkit ja muut selkärangattomat. Loppukesällä ja syksyllä myös marjat.
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Yleisväriltään vaatimattoman ruskea. Selkäpuoli ja pää ovat tasaisen punertavan ruskeat. Pyrstö on selkää ja päätä selvemmin punaruskea. Alapuoli on harmahtavan valkoinen, rinnan yli kulkee usein heikko tumma raidoitus tai täplitys. Kyljet ovat beigenväriset. Ei juuri kuviointia.
- Nokan muoto
- Ohut ja terävä, hyönteissyöjälle tyypillinen.
- Silmien väri
- Tummanruskeat, suuret.
- Jalkojen väri
- Vaalean pinkinruskeat.
- Erottavat tuntomerkit
- Tasaista punaruskeaa sävyä selässä ja pyrstössä, vaalea alapuoli ilman voimakkaita kuvioita. Tumma silmä ja selkeä silmärengas puuttuu. Paras tuntomerkki on kuitenkin laulu.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut ovat yläpuolelta tummemman ruskeita ja niillä on kevyttä tummaa täplitystä. Alapuolella on täplitystä, joka tekee niistä himmeämpiä kuin aikuiset. Pyrstön punaruskea sävy on kuitenkin jo nähtävissä.
- Kausimuutokset
- Ei merkittäviä kausivaihteluita höyhenpuvussa. Höyhenpuku on ympäri vuoden samanlainen.
- Sukupuolierot
- Naaraat ja koiraat ovat ulkonäöltään samanlaisia, eikä niitä voi erottaa toisistaan visuaalisesti kentällä.
Tunnistus
- 1
Laulu
Selkein ja luotettavin tuntomerkki. Yksikään toinen lintu Euroopassa ei laula yhtä monipuolisesti, melodisesti ja voimakkaasti, varsinkin öisin.
- 2
Höyhenpuku
Tasaisen punaruskea selkä ja pyrstö, vaalea alapuoli ilman voimakkaita kuvioita tai täpliä. Tummat silmät, ei selkeää silmärengasta.
- 3
Käyttäytyminen
Piilotteleva, liikkuu nopeasti tiheässä aluskasvillisuudessa maanpinnalla. Harvoin nähtävissä avoimesti.
- 4
Elinympäristö
Suosii tiheäkasvuisia pensaikkoja ja metsiä, usein vesistöjen lähistöllä.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät ja pensaikot.
- Levinneisyys
- Lisääntyy Länsi-Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta Eurooppaan, Suomeen asti. Talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
- Korkeusvyöhyke
- Pääasiassa alamaiden ja matalien kukkuloiden alueet, yleensä alle 1000 metrin korkeudella merenpinnasta.
- Suositut ympäristöt
- Tiheä aluskasvillisuus ja pensaikot lehtimetsissä, puistot, isot puutarhat, vesistöjen rantametsät ja pensaikot, kuivat ojat ja suojaisat paikat, joissa on runsaasti tiheää kasvillisuutta suojana ja hyönteisiä ravinnoksi.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Laulaa aktiivisimmin auringonlaskun jälkeen ja aamunkoittoon asti, usein pitkälle yöhön. Myös päivällä kuultavissa, mutta harvemmin ja vaisummin. Ravinnonhankinta tapahtuu enimmäkseen päivällä.
- Ruokailutavat
- Etsii ravintoa pääasiassa maasta tai matalasta kasvillisuudesta. Piilotteleva ja varovainen. Hyppii tai kävelee nopeasti maassa paksun aluskasvillisuuden suojassa, etsien hyönteisiä ja toukkia.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Lisääntymisaikana reviiriä puolustava, muuten esiintyy yksin tai pareittain. Muuton aikana voi kerääntyä pieniksi parviksi, mutta ei ole varsinainen parvilintu.
- Lentotapa
- Lentää harvoin pitkiä matkoja avoimesti. Lyhyet, nopeat, aaltoilevat lennot kasvillisuuden suojassa. Muuttolennossa pitkiä lentoja.
- Muutto
- Pitkänmatkan muuttolintu. Muuttaa keväällä Eurooppaan huhtikuun lopun ja toukokuun alun tienoilla ja palaa Afrikkaan elokuun lopussa tai syyskuussa. Lentoreitti kulkee yleensä Välimeren yli.
- Reviiri
- Koiraat puolustavat kiivaasti reeviiriään laulamalla voimakkaasti. Reviirit ovat tyypillisesti melko pieniä ja tiiviitä, varsinkin sopivissa elinympäristöissä.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Yksi Euroopan kauneimmista ja monipuolisimmista lintulauluista. Koostuu voimakkaista, raikuvaista, vaihtelevista huiluäänistä, nousevista ja laskevista sävelistä, trilleistä ja rullaavista äänistä. Sisältää usein toistuvia taitekohtia, joissa äänenvoimakkuus ja nopeus vaihtelevat dramaattisesti. Laulu voi jatkua keskeytyksettä useita minuutteja. Usein kuultavissa pimeällä.
- Kutsuhuuto
- Varoitushyvinä terävä 'hvidt', tai lyhyt, kuiva 'tsik'. Varoituksena käytetään myös nopeaa, naputtavaa 'tett-tett-tett' -ääntä. Muuttona matalampi 'tjup'.
- Milloin ääntelee
- Laulaa aktiivisimmin toukokuussa ja kesäkuun alussa, erityisesti öisin ja hämärissä. Voi laulaa huhtikuun lopusta heinäkuun alkuun. Koiraat laulavat ennen parittelua ja parittelun aikana houkutellakseen naaraa ja puolustaakseen reviiriään.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Huhtikuun lopusta heinäkuuhun, pääasiallisesti touko-kesäkuussa.
- Pesimätavat
- Pesii maassa tai hyvin matalalla pensaikossa, usein tiheän kasvillisuuden suojassa. Pesä on löyhästi rakennettu kuivista lehdistä, korsista ja ohuista oksista, vuorattu hienommilla kasvinosilla ja joskus karvoilla. Pesä on usein vaikea löytää.
- Pesyekoko
- Yleensä 4-6 munaa, harvoin 3 tai 7.
- Munan kuvaus
- 4-6 munaa, väriltään tumman oliivinvihreitä tai ruskehtavia, usein tummempien pilkkujen tai täplien kanssa, tai tasaisen vihertävänruskeita ilman selkeitä kuvioita.
- Hautoma-aika
- 13-14 päivää, vain naaras hautoo.
- Lentoonlähtöaika
- Poikaset lähtevät pesästä 11-13 päivän ikäisinä, mutta ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä useita päiviä pesästä lähdön jälkeen.
- Vanhempien hoito
- Naaras hautoo munia yksin, mutta molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia. Koiraasta voi myöhemmin tulla pääasiallinen huoltaja, kun naaras valmistautuu mahdollisesti toiseen pesintään.
Missä löytää
Metsät ja puistot
Tiheäkasvuiset lehti- ja sekametsät, erityisesti aluskasvillisuuden runsas. Myös isot, hoitamattomat puistot ja puutarhat.
Vesistöjen rannat
Pensaikkoiset joen- ja järvenrannat tarjoavat hyviä elinympäristöjä.
Pensaikot ja ryteiköt
Tiheät pensasaidat, pajukot ja muut ryteiköt, jotka tarjoavat suojapaikkoja.
Maastovinkit
- Kuuntele yöaikaan. Satakielen laulu on voimakkaimmillaan ja kauneimmillaan myöhään illalla ja yöllä. Tämä on paras aika paikantaa lintu laulun perusteella.
- Etsi tiheää kasvustoa. Satakieli pysyttelee piilossa aluskasvillisuuden seassa. Yritä spotata lintu sieltä, jos kuulet laulun läheltä. Kuitenkin usein vain laulu paljastaa sen.
- Maltti on valttia. Satakieli on varovainen lintu. Pysy rauhallisena ja odota, jos haluat nähdä sen vilauksen.
- Tunnista laulu. Opettele tunnistamaan laulu, se on avain satakielen löytämiseen. Sitä on vaikea ulkonäkönsä perusteella löytää.
Samankaltaiset lajit
Etelänsatakieli
Luscinia luscinia
Etelänsatakieli on lähin sukulainen ja samannäköinen. Tärkein ero on laulussa: Etelänsatakieli laulaa voimakkaammin, kolkommin ja mekaanisemmin toistaen usein samaa fraasia ja sillä on vähemmän huiluääniä. Satakielen laulu on melodisempaa ja ilmavampaa. Ulkonäöllisesti satakielen pyrstö on usein selvemmin punaruskea ja sen alapuolen täplitys (jos sitä on) on hentoa ja heikompaa kuin etelänsatakielellä.
Punarinta
Erithacus rubecula
Punarinnalla on selkeä oranssinpunainen rinta ja naama, mikä erottaa sen helposti satakielestä. Lisäksi punarinnan laulu on erilaista, vaikkakin miellyttävää.
Mustarastas
Turdus merula
Mustarastas on huomattavasti suurempi, ja koiraalla on selkeän musta höyhenpuku ja oranssi nokka. Mustarastaan laulu on melodista, mutta se on syvempi ja vähemmän monimuotoinen kuin satakielen.
Nopeat faktat
- Parhaiten tunnettu:
- Upea ja monipuolinen laulu, erityisesti öisin.
- Ulkonäkö:
- Vaatimattoman ruskea, punaruskea pyrstö, vaalea alapuoli.
- Elinympäristö:
- Tiheet pensaikot ja aluskasvillisuus metsissä ja puistoissa.
- Muutto:
- Pitkänmatkan muuttolintu, talvehtii Afrikassa.
- Ruokavalio:
- Pääasiassa hyönteiset ja muut selkärangattomat.
Kiinnostavia faktoja
- Satakieli osaa tuottaa yli 200 erilaista ääntä, ja sen laulu voi kestää jopa neljä minuuttia putkeen vaihdellen sävelkorkeutta ja tahtia.
- Vain koiraat laulavat houkutellakseen naaraita ja puolustaakseen reviiriään. Kun pariutuminen on tapahtunut, laulu yleensä vaimenee.
- Satakieli on inspiroinut lukemattomia runoilijoita, kirjailijoita ja muusikoita vuosisatojen ajan sen kauniin laulun vuoksi.
- Keskimäärin satakielen laulurepertuaari kasvaa sen vanhetessa, ja vanhemmat, kokeneemmat koiraat laulavat yleensä monipuolisimmin.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Passeriformes
- Heimo
- Muscicapidae
- Suku
- Luscinia
- Laji
- megarhynchos
Tutustu lajiin Satakieli
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.