Västäräkki

Yleistä

Västäräkki on pienikokoinen, pitkäpyrstöinen ja eloisa varpuslintu, joka tunnetaan jatkuvasta pyrstön heiluttelustaan. Se on yleinen ja helposti tunnistettava laji, joka viihtyy ihmisasutuksen läheisyydessä ja avoimilla paikoilla. Västäräkki on Suomessa yksi tunnetuimmista kevään saapumisen merkeistä.

Koko ja elinikä

Pituus

16.5-19 cm (josta pyrstön osuus 7-9 cm)

Siipien kärkiväli

25-27 cm

Paino

17-25 g

Elinikä

Keskimäärin 2-5 vuotta, pisin tunnettu ikä noin 10 vuotta.

Ravinto

Hyönteissyöjä (Insectivore)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Aikuisella linnulla on mustavalkoinen höyhenpuku. Pää on valkoinen, mustalla päälakella ja niskalla. Selkä on harmaa, siivet mustavalkoiset ja vatsapuoli valkoinen. Rinnassa on selkeä musta laikku. Pyrstö on pitkä ja musta, valkoisin reunahöyhenin.

Nokan muoto

Ohut, teräväkärkinen ja tumma (musta tai tummanruskea) hyönteisten pyydystämiseen soveltuva nokka.

Silmien väri

Tummanruskeat silmät.

Jalkojen väri

Mustat tai tummanruskeat jalat.

Erottavat tuntomerkit

Jatkuva pyrstön heiluttelu, mustavalkoinen väritys, harmaa selkä, musta rintalaikku ja pitkä pyrstö.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut ovat yleisväritykseltään harmahtavampia ja ruskehtavampia kuin aikuiset. Niiden pää on harmaa, eikä niillä ole aikuisille tyypillistä selkeää mustaa päälakea tai rintalaikkua. Rinnassa on usein vain heikko, harmahtava juova. Pyrstön heiluttelu on kuitenkin samanlaista.

Kausimuutokset

Pesimäpuvussa (kevät ja kesä) mustat alueet ovat kirkkaampia ja selkeämpiä. Syksyllä ja talvella (ei-pesimäpuku) mustat alueet voivat olla hieman himmeämpiä ja niissä voi olla harmaata sävyä, erityisesti naarailla ja nuorilla linnuilla. Nuorilla linnuilla ensimmäinen talvipuku muistuttaa aikuisten ei-pesimäpukua, mutta on edelleen hieman vaaleampi ja harmaampi.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat hyvin samannäköisiä. Koiraalla on yleensä hieman kirkkaammat värit ja laajempi musta alue päässä ja rinnassa, erityisesti pesimäaikaan. Naaraan mustat alueet ovat usein hieman himmeämpiä ja harmahtavampia.

Tunnistus

1. 1

   Väritys

   Etsi mustavalkoista höyhenpukua, harmaata selkää ja selkeää mustaa rintalaikkua. Nuorilla linnuilla harmaampi ja ruskehtavampi sävy.

2. 2

   Pyrstön heiluttelu

   Tarkkaile jatkuvaa, nykivää pyrstön heiluttelua ylös ja alas. Tämä on västäräkin tunnusomaisin käyttäytymispiirre.

3. 3

   Liikkuminen

   Huomaa nopea kävely tai juoksu maassa, usein lyhyillä pysähdyksillä hyönteisten etsimiseksi.

4. 4

   Ääni

   Kuuntele terävää 'tsilp'-kutsuääntä ja nopeaa, visertävää laulua.

5. 5

   Elinympäristö

   Etsi avoimilta paikoilta, pihoilta, pelloilta ja vesistöjen rannoilta, usein ihmisasutuksen läheisyydestä.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Avoimet ja puoliksi avoimet elinympäristöt, kuten pellot, niityt, rannat, pihat, puutarhat, kaupunkialueet ja maaseutu.

Levinneisyys

Laaja levinneisyysalue Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Suomessa pesii koko maassa, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Korkeusvyöhyke

Merien rannoilta aina vuoristoalueille asti, mutta yleisimmin alavilla mailla ja laaksoissa. Suomessa pääasiassa alangoilla.

Suositut ympäristöt

Ihmisasutuksen läheisyys, pihat, puutarhat, pellot, rannat, jokivarret, teiden ja polkujen reunat, avoimet sorakentät ja muut paikat, joissa on matalaa kasvillisuutta ja runsaasti hyönteisiä.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (Diurnal).

Ruokailutavat

Västäräkki on pääasiassa hyönteissyöjä. Se pyydystää hyönteisiä maasta kävellen tai juosten, usein nopeilla syöksyillä. Se voi myös napata lentäviä hyönteisiä ilmasta tai poimia niitä kasvillisuudesta. Ruokavalioon kuuluvat kärpäset, hyttyset, kovakuoriaiset, perhoset ja niiden toukat, hämähäkit ja muut pienet selkärangattomat.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella parittain, mutta muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla voi kerääntyä suuriin parviin, jopa satojen yksilöiden yöpymisparviin.

Lentotapa

Lento on aaltoilevaa ja nopeaa, usein lyhyitä pyrähdyksiä. Maassa se liikkuu nopeasti kävellen tai juosten, heiluttaen jatkuvasti pitkää pyrstöään ylös ja alas.

Muutto

Muuttolintu. Suomesta västäräkit muuttavat syys-lokakuussa Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan. Ne palaavat Suomeen huhti-toukokuussa, usein jo huhtikuun alussa, ollen yksiä ensimmäisistä muuttolinnuista.

Reviiri

Pesimäkaudella parit puolustavat reviiriään, mutta muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla ne ovat sosiaalisempia.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta elokuuhun, Suomessa yleensä toukokuusta heinäkuuhun. Usein kaksi pesuetta kesässä.

Pesimätavat

Pesä rakennetaan usein rakennusten koloihin, kivikasoihin, puupinoihin, siltojen alle tai muihin suojaisiin paikkoihin. Pesä on kuppimainen ja rakennettu korsista, juurista, sammalesta ja karvoista. Molemmat emot osallistuvat pesän rakentamiseen.

Pesyekoko

4-7 munaa, yleisimmin 5-6 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat vaaleanharmaita tai kellertäviä, tiheästi tummanharmaiden tai ruskeiden pilkkujen ja täplien peittämiä. Koko noin 20 x 15 mm.

Hautoma-aika

12-14 päivää. Molemmat emot hautovat, mutta naaras enemmän.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä 13-16 päivän ikäisinä. Emot ruokkivat niitä vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeen.

Vanhempien hoito

Molempien vanhempien hoiva. Molemmat emot osallistuvat hautomiseen ja poikasten ruokintaan.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Tarkkaile maata. Västäräkki etsii ravintoa pääasiassa maasta, joten katso alas nurmikoille, poluille ja sorakentille.
2. Kuuntele ääntä. Sen terävä kutsuääni on usein ensimmäinen merkki sen läsnäolosta.
3. Etsi pyrstön heiluttelua. Tämä käyttäytyminen on niin tunnusomaista, että se auttaa tunnistamaan linnun jo kaukaa.
4. Kevään ensimmäiset muuttajat. Västäräkki on yksi ensimmäisistä kevään muuttolinnuista, joten pidä silmällä huhtikuussa.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tunnusmerkki:

Jatkuva pyrstön heiluttelu

Ravinto:

Hyönteiset

Muutto:

Muuttolintu, palaa Suomeen huhtikuussa

Elinympäristö:

Avoimet paikat, ihmisasutuksen läheisyys

Pesimäpaikka:

Rakennusten kolot, kivikasat

Kiinnostavia faktoja

• Västäräkki on Suomen kansallislintu.
• Sen latinankielinen nimi 'Motacilla' tarkoittaa 'pientä liikkujaa' ja 'alba' 'valkoista', viitaten sen jatkuvaan liikkeeseen ja väritykseen.
• Västäräkkiä pidetään usein kevään airueena, ja sen saapuminen Suomeen on monille merkki talven päättymisestä.
• Västäräkillä on useita alalajeja, jotka eroavat toisistaan pään ja selän värityksen yksityiskohdissa. Suomessa esiintyvä alalaji on 'Motacilla alba alba'.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia (Eläinkunta)

Pääjakso

Chordata (Selkäjänteiset)

Luokka

Aves (Linnut)

Lahko

Passeriformes (Varpuslinnut)

Heimo

Motacillidae (Västäräkit)

Suku

Motacilla (Västäräkit)

Laji

Motacilla alba (Västäräkki)

Tutustu lajiin Västäräkki