Birdby LogoBirdby
Harmaasieppo (Muscicapa striata)

Harmaasieppo

Elinvoimainen (Least Concern)

Muscicapa striata

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Harmaasieppo on pieni, huomaamattoman harmaanruskea varpuslintu, joka tunnetaan erityisesti pystystä istuma-asennostaan ja saalistustavastaan: se syöksyy lennosta hyönteisten perään ja palaa usein samalle tähystyspaikalle. Se on yleinen pesimälintu Suomessa ja suuri osa Euroopassa.

Koko ja elinikä

Pituus
13-15 cm
Siipien kärkiväli
23-25 cm
Paino
14-20 g
Elinikä
Keskimäärin 2-5 vuotta, pisin tunnettu ikä yli 10 vuotta.
Ravinto
Hyönteissyöjä (Insectivore)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Yleisväriltään harmaanruskea. Selkäpuoli on tasaisen harmaanruskea, vatsapuoli vaaleampi, usein hieman kellertävän tai harmahtavan valkoinen. Rinnassa ja kupeilla voi olla heikkoa viirutusta. Pää on hieman tummempi ja siinä on heikkoa tummaa viirutusta otsassa ja päälaella, mikä antaa sille hieman raidallisen vaikutelman. Siivet ja pyrstö ovat tummanruskeat.
Nokan muoto
Lyhyt, leveä ja litteä nokka, joka on sopeutunut hyönteisten pyydystämiseen lennosta. Nokka on tumma, tyvestä hieman vaaleampi.
Silmien väri
Tummanruskeat silmät, joita ympäröi usein heikko vaalea silmärengas.
Jalkojen väri
Mustat tai tummanruskeat jalat.
Erottavat tuntomerkit
Pysty istuma-asento, josta se tähystää saalista. Lyhyet jalat ja pitkät siivet. Pään ja rinnan heikko viirutus. Ei kirkkaita värejä tai selkeitä kuvioita.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut ovat selkäpuolelta täplikkäämpiä ja vatsapuolelta suomukuvioisempia kuin aikuiset. Niiden höyhenpuvussa on usein kellertävämpiä sävyjä ja selkeämpiä tummia täpliä.
Kausimuutokset
Höyhenpuku ei muutu merkittävästi pesimäkauden ja sen ulkopuolisen ajan välillä. Kuluneet höyhenet voivat näyttää hieman haalistuneemmilta.
Sukupuolierot
Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia.

Tunnistus

  1. 1

    Yleisväri ja koko

    Pieni, hoikka lintu (13-15 cm) tasaisen harmaanruskealla selkäpuolella ja vaaleammalla vatsapuolella. Ei kirkkaita värejä.

  2. 2

    Istuma-asento ja käyttäytyminen

    Istuu usein pystyssä asennossa avoimella tähystyspaikalla (oksalla, aidalla, johdolla) ja syöksyy sieltä lennosta hyönteisten perään palaten usein takaisin samaan paikkaan.

  3. 3

    Pään viirutus

    Otsassa ja päälaella on heikkoa tummaa viirutusta, joka erottaa sen muista samankokoisista ruskeista pikkulinnuista.

  4. 4

    Lento

    Nopea ja ketterä lento, erityisesti saalistaessaan. Lyhyet syöksähdykset ovat tunnusomaisia.

  5. 5

    Ääni

    Vaatimaton, nariseva ja hieman rätisevä laulu sekä terävä 'tsit'-kutsuääni.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Metsät, puistot, puutarhat, viljelysmaiden reunat, taajamat.
Levinneisyys
Pesii lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
Korkeusvyöhyke
Merien rannoilta aina noin 2000 metrin korkeuteen vuoristoissa, mutta yleisimmin alavilla mailla.
Suositut ympäristöt
Suosii avoimia metsiä, metsänreunoja, puistoja ja puutarhoja, joissa on riittävästi tähystyspaikkoja (oksia, aitoja, rakennuksia) ja lentäviä hyönteisiä. Viihtyy myös ihmisasutuksen läheisyydessä.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen (diurnaali).
Ruokailutavat
Pääasiassa hyönteissyöjä. Saalistaa tyypillisesti tähystyspaikalta syöksymällä lennosta lentävien hyönteisten, kuten kärpästen, perhosten ja pistiäisten, perään. Palaa usein samaan tai lähelle tähystyspaikkaa. Voi myös poimia hyönteisiä lehdiltä tai maasta.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Pesimäkaudella parittain. Muuttoaikoina voi kerääntyä pieniksi parviksi, mutta ei muodosta suuria parvia.
Lentotapa
Lento on nopeaa ja ketterää, erityisesti saalistaessaan. Lyhyet syöksähdykset tähystyspaikalta ja takaisin ovat tyypillisiä. Muuttolento on suoraviivaisempaa.
Muutto
Pitkänmatkan muuttolintu. Saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee elo-syyskuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa Saharan eteläpuolella.
Reviiri
Pesimäkaudella reviiritietoinen. Koiraat puolustavat reviiriään laululla ja aggressiivisella käytöksellä tunkeilijoita kohtaan.

Laulu ja äänet

Laulu
Laulu on vaatimaton, lyhyt ja hieman nariseva säe, joka koostuu muutamasta korkeasta, toistuvasta vihellyksestä ja rätisevästä äänestä. Ei kovin melodinen tai monimutkainen. Esimerkiksi 'tsii-tsii-tsrr-tsii'.
Kutsuhuuto
Yleisin kutsuääni on lyhyt, terävä 'tsit' tai 'tsik'. Varoitusääni on kovempi ja rätisevämpi 'tsrrrt'.
Milloin ääntelee
Laulaa pääasiassa pesimäkaudella toukokuusta heinäkuuhun, usein tähystyspaikalta. Kutsuääniä kuulee ympäri vuoden, erityisesti häirittäessä tai poikasten ollessa pesässä.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Toukokuusta heinäkuuhun. Yleensä yksi, joskus kaksi pesuetta vuodessa.
Pesimätavat
Pesä rakennetaan usein rakennusten koloihin, seinänvierustoille, puunhalkeamiin, pönttöihin tai avoimiin paikkoihin, kuten puun oksanhaaraan tai pensaan suojiin. Pesä on kuppimainen ja rakennetaan sammalista, jäkälistä, juurista ja hämähäkinseiteistä, vuorataan hienommilla materiaaleilla kuten karvoilla ja höyhenillä.
Pesyekoko
4-6 munaa.
Munan kuvaus
Munat ovat vaaleansinisiä tai vihertävänvalkoisia, usein punaruskein tai harmahtavin täplin, jotka ovat tiheämpiä tylpemmässä päässä. Koko noin 18 x 13 mm.
Hautoma-aika
12-14 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
Lentoonlähtöaika
Poikaset lähtevät pesästä 12-15 päivän ikäisinä.
Vanhempien hoito
Molemmat emot ruokkivat poikasia ja huolehtivat niistä pesästä lähdön jälkeenkin muutaman päivän ajan.

Missä löytää

Puistot ja puutarhat

Yleinen asutuksen lähellä, missä on vanhoja puita ja pensaita.

Metsänreunat ja aukiot

Suosii paikkoja, joissa on avointa tilaa lentäville hyönteisille ja tähystyspaikkoja.

Maaseutu ja viljelysmaiden reunat

Löytyy usein latojen, ulkorakennusten ja puiden läheisyydestä.

Maastovinkit

  1. Etsi tähystyspaikoilta. Harmaasieppo istuu usein näkyvällä paikalla, kuten kuivalla oksalla, aidalla, sähköjohdolla tai rakennuksen reunalla. Tarkkaile näitä paikkoja.
  2. Tarkkaile saalistuskäyttäytymistä. Sen tunnusomainen tapa syöksyä lennosta hyönteisten perään ja palata takaisin on hyvä tunnistusvinkki.
  3. Kuuntele ääntä. Vaikka laulu on vaatimaton, sen nariseva säe ja terävä kutsuääni voivat paljastaa linnun läsnäolon.
  4. Käytä kiikareita. Harmaasieppo on pieni ja huomaamaton, joten kiikarit auttavat näkemään pään viirutuksen ja muut yksityiskohdat.

Samankaltaiset lajit

Pikkusieppo

Ficedula parva

Pikkusieppo on pienempi ja sillä on selkeästi oranssi kurkku ja rinta (koiraalla). Harmaasieppo on tasaisen harmaanruskea ilman kirkkaita värejä. Pikkusiepon pyrstö on usein hieman ylöspäin koholla.

Kirjosieppo

Ficedula hypoleuca

Kirjosieppo on selkeästi mustavalkoinen (koiras) tai ruskeanvalkoinen (naaras), ja sillä on selkeä valkoinen siipijuova. Harmaasieppo on tasaisen harmaanruskea ilman kontrastisia värejä tai siipijuovia.

Leppälintu

Phoenicurus phoenicurus

Leppälinnulla on selkeästi punaruskea pyrstö ja vatsapuoli (koiraalla kirkkaampi, naaraalla vaaleampi). Harmaasiepon pyrstö on tummanruskea ja vatsapuoli vaalea.

Nopeat faktat

Tunnusomainen piirre:
Pysty istuma-asento ja saalistus lennosta.
Muutto:
Pitkänmatkan muuttaja, talvehtii Afrikassa.
Ravinto:
Pääasiassa lentävät hyönteiset.
Pesäpaikka:
Usein rakennusten koloissa tai avoimissa paikoissa puissa.

Kiinnostavia faktoja

  • Harmaasieppo on saanut nimensä huomaamattomasta harmaasta värityksestään ja sieppauskäyttäytymisestään.
  • Se on yksi viimeisimmistä muuttolinnuista, jotka saapuvat Suomeen keväällä, usein vasta toukokuun puolivälissä.
  • Vaikka harmaasieppo on yleinen, sen kannat ovat paikoin taantuneet, mahdollisesti hyönteiskantojen vähenemisen vuoksi.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Passeriformes
Heimo
Muscicapidae
Suku
Muscicapa
Laji
Muscicapa striata

Tutustu lajiin Harmaasieppo

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa