Harmaasieppo

Yleistä

Harmaasieppo on pieni, huomaamattoman harmaanruskea varpuslintu, joka tunnetaan erityisesti pystystä istuma-asennostaan ja saalistustavastaan: se syöksyy lennosta hyönteisten perään ja palaa usein samalle tähystyspaikalle. Se on yleinen pesimälintu Suomessa ja suuri osa Euroopassa.

Koko ja elinikä

Pituus

13-15 cm

Siipien kärkiväli

23-25 cm

Paino

14-20 g

Elinikä

Keskimäärin 2-5 vuotta, pisin tunnettu ikä yli 10 vuotta.

Ravinto

Hyönteissyöjä (Insectivore)

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Yleisväriltään harmaanruskea. Selkäpuoli on tasaisen harmaanruskea, vatsapuoli vaaleampi, usein hieman kellertävän tai harmahtavan valkoinen. Rinnassa ja kupeilla voi olla heikkoa viirutusta. Pää on hieman tummempi ja siinä on heikkoa tummaa viirutusta otsassa ja päälaella, mikä antaa sille hieman raidallisen vaikutelman. Siivet ja pyrstö ovat tummanruskeat.

Nokan muoto

Lyhyt, leveä ja litteä nokka, joka on sopeutunut hyönteisten pyydystämiseen lennosta. Nokka on tumma, tyvestä hieman vaaleampi.

Silmien väri

Tummanruskeat silmät, joita ympäröi usein heikko vaalea silmärengas.

Jalkojen väri

Mustat tai tummanruskeat jalat.

Erottavat tuntomerkit

Pysty istuma-asento, josta se tähystää saalista. Lyhyet jalat ja pitkät siivet. Pään ja rinnan heikko viirutus. Ei kirkkaita värejä tai selkeitä kuvioita.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut ovat selkäpuolelta täplikkäämpiä ja vatsapuolelta suomukuvioisempia kuin aikuiset. Niiden höyhenpuvussa on usein kellertävämpiä sävyjä ja selkeämpiä tummia täpliä.

Kausimuutokset

Höyhenpuku ei muutu merkittävästi pesimäkauden ja sen ulkopuolisen ajan välillä. Kuluneet höyhenet voivat näyttää hieman haalistuneemmilta.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia.

Tunnistus

1. 1

   Yleisväri ja koko

   Pieni, hoikka lintu (13-15 cm) tasaisen harmaanruskealla selkäpuolella ja vaaleammalla vatsapuolella. Ei kirkkaita värejä.

2. 2

   Istuma-asento ja käyttäytyminen

   Istuu usein pystyssä asennossa avoimella tähystyspaikalla (oksalla, aidalla, johdolla) ja syöksyy sieltä lennosta hyönteisten perään palaten usein takaisin samaan paikkaan.

3. 3

   Pään viirutus

   Otsassa ja päälaella on heikkoa tummaa viirutusta, joka erottaa sen muista samankokoisista ruskeista pikkulinnuista.

4. 4

   Lento

   Nopea ja ketterä lento, erityisesti saalistaessaan. Lyhyet syöksähdykset ovat tunnusomaisia.

5. 5

   Ääni

   Vaatimaton, nariseva ja hieman rätisevä laulu sekä terävä 'tsit'-kutsuääni.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Metsät, puistot, puutarhat, viljelysmaiden reunat, taajamat.

Levinneisyys

Pesii lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

Korkeusvyöhyke

Merien rannoilta aina noin 2000 metrin korkeuteen vuoristoissa, mutta yleisimmin alavilla mailla.

Suositut ympäristöt

Suosii avoimia metsiä, metsänreunoja, puistoja ja puutarhoja, joissa on riittävästi tähystyspaikkoja (oksia, aitoja, rakennuksia) ja lentäviä hyönteisiä. Viihtyy myös ihmisasutuksen läheisyydessä.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (diurnaali).

Ruokailutavat

Pääasiassa hyönteissyöjä. Saalistaa tyypillisesti tähystyspaikalta syöksymällä lennosta lentävien hyönteisten, kuten kärpästen, perhosten ja pistiäisten, perään. Palaa usein samaan tai lähelle tähystyspaikkaa. Voi myös poimia hyönteisiä lehdiltä tai maasta.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella parittain. Muuttoaikoina voi kerääntyä pieniksi parviksi, mutta ei muodosta suuria parvia.

Lentotapa

Lento on nopeaa ja ketterää, erityisesti saalistaessaan. Lyhyet syöksähdykset tähystyspaikalta ja takaisin ovat tyypillisiä. Muuttolento on suoraviivaisempaa.

Muutto

Pitkänmatkan muuttolintu. Saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee elo-syyskuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa Saharan eteläpuolella.

Reviiri

Pesimäkaudella reviiritietoinen. Koiraat puolustavat reviiriään laululla ja aggressiivisella käytöksellä tunkeilijoita kohtaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Toukokuusta heinäkuuhun. Yleensä yksi, joskus kaksi pesuetta vuodessa.

Pesimätavat

Pesä rakennetaan usein rakennusten koloihin, seinänvierustoille, puunhalkeamiin, pönttöihin tai avoimiin paikkoihin, kuten puun oksanhaaraan tai pensaan suojiin. Pesä on kuppimainen ja rakennetaan sammalista, jäkälistä, juurista ja hämähäkinseiteistä, vuorataan hienommilla materiaaleilla kuten karvoilla ja höyhenillä.

Pesyekoko

4-6 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat vaaleansinisiä tai vihertävänvalkoisia, usein punaruskein tai harmahtavin täplin, jotka ovat tiheämpiä tylpemmässä päässä. Koko noin 18 x 13 mm.

Hautoma-aika

12-14 päivää, pääasiassa naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä 12-15 päivän ikäisinä.

Vanhempien hoito

Molemmat emot ruokkivat poikasia ja huolehtivat niistä pesästä lähdön jälkeenkin muutaman päivän ajan.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Etsi tähystyspaikoilta. Harmaasieppo istuu usein näkyvällä paikalla, kuten kuivalla oksalla, aidalla, sähköjohdolla tai rakennuksen reunalla. Tarkkaile näitä paikkoja.
2. Tarkkaile saalistuskäyttäytymistä. Sen tunnusomainen tapa syöksyä lennosta hyönteisten perään ja palata takaisin on hyvä tunnistusvinkki.
3. Kuuntele ääntä. Vaikka laulu on vaatimaton, sen nariseva säe ja terävä kutsuääni voivat paljastaa linnun läsnäolon.
4. Käytä kiikareita. Harmaasieppo on pieni ja huomaamaton, joten kiikarit auttavat näkemään pään viirutuksen ja muut yksityiskohdat.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tunnusomainen piirre:

Pysty istuma-asento ja saalistus lennosta.

Muutto:

Pitkänmatkan muuttaja, talvehtii Afrikassa.

Ravinto:

Pääasiassa lentävät hyönteiset.

Pesäpaikka:

Usein rakennusten koloissa tai avoimissa paikoissa puissa.

Kiinnostavia faktoja

• Harmaasieppo on saanut nimensä huomaamattomasta harmaasta värityksestään ja sieppauskäyttäytymisestään.
• Se on yksi viimeisimmistä muuttolinnuista, jotka saapuvat Suomeen keväällä, usein vasta toukokuun puolivälissä.
• Vaikka harmaasieppo on yleinen, sen kannat ovat paikoin taantuneet, mahdollisesti hyönteiskantojen vähenemisen vuoksi.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Passeriformes

Heimo

Muscicapidae

Suku

Muscicapa

Laji

Muscicapa striata

Tutustu lajiin Harmaasieppo