Birdby LogoBirdby
Varpunen (Passer domesticus)

Varpunen

Elinvoimainen (Least Concern)

Passer domesticus

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Varpunen on pieni, tukevatekoinen varpuslintu, joka on sopeutunut erinomaisesti elämään ihmisen läheisyydessä. Se on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista ja tunnettu rohkeudestaan sekä sosiaalisuudestaan. Varpunen on tyypillinen näky kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla, missä se hyödyntää ihmisen tarjoamia ravinnonlähteitä ja pesäpaikkoja.

Koko ja elinikä

Pituus
14-16 cm
Siipien kärkiväli
21-25 cm
Paino
24-39 g
Elinikä
Keskimäärin 3 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 13 vuotta.
Ravinto
Kaikkiruokainen, pääasiassa siemeniä ja jyviä, mutta myös hyönteisiä, marjoja ja ihmisen jättämiä ruoantähteitä.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Koiraan pää on harmaa, posket valkoiset ja niskassa on kastanjanruskea laikku. Kurkku ja rinta ovat mustat, selkä ruskean-mustankirjava. Naaras on yleisväritykseltään vaaleamman ruskea, selkä juovikas ja alapuoli harmahtava. Sillä ei ole koiraan selkeitä pään ja rinnan kuvioita.
Nokan muoto
Lyhyt, tukeva ja kartiomainen, soveltuu hyvin siementen murskaamiseen. Väriltään musta pesimäaikana koiraalla, muulloin ja naaraalla vaaleampi, sarvenvärinen.
Silmien väri
Tummanruskeat.
Jalkojen väri
Vaaleanruskeat tai harmahtavat.
Erottavat tuntomerkit
Koiraan selkeä musta 'ruokalappu' ja harmaa päälaki ovat hyviä tuntomerkkejä. Naaraan yleinen harmaanruskea väritys ja juovikas selkä. Lyhyt, pyöreäpyrstöinen olemus.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta ovat usein hieman haaleampia ja epäselvemmin kuvioituja. Koiraan musta rintalaikku kehittyy vähitellen ensimmäisen syksyn ja talven aikana.
Kausimuutokset
Varpusen höyhenpuku ei muutu merkittävästi vuodenaikojen mukaan. Koiraan musta rintalaikku voi olla hieman himmeämpi kuluneiden höyhenien vuoksi pesimäkauden ulkopuolella.
Sukupuolierot
Koiraat ja naaraat eroavat selvästi toisistaan väritykseltään. Koiraalla on kirkkaammat ja kontrastikkaammat värit, erityisesti päässä ja rinnassa.

Tunnistus

  1. 1

    Koko ja muoto

    Pieni, tukeva, lyhytpyrstöinen lintu. Yleinen olemus on pyöreähkö ja tanakka.

  2. 2

    Koiraan pään ja rinnan kuviointi

    Etsi harmaata päälakea, valkoisia poskia, kastanjanruskeaa niskalaikkua ja mustaa 'ruokalappua' kurkussa ja rinnassa. Nämä ovat varpuskoiraan selkeimmät tuntomerkit.

  3. 3

    Naaraan yleisväritys

    Naaras on vaaleamman ruskea, juovikas selkä ja harmahtava alapuoli. Sillä ei ole koiraan selkeitä pään ja rinnan kuvioita, mikä erottaa sen pikkuvarpusesta.

  4. 4

    Käyttäytyminen

    Varpuset ovat usein rohkeita ja lähestyvät ihmisiä ruoan toivossa. Ne liikkuvat usein parvissa ja ovat äänekkäitä.

  5. 5

    Ääni

    Kuuntele tyypillistä, toistuvaa 'tsirp'-ääntä. Se on yksinkertainen ja helposti tunnistettava.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Kulttuuribiomit, kuten kaupungit, taajamat, kylät ja maatalousalueet.
Levinneisyys
Alun perin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta kotoisin, mutta levinnyt ihmisen mukana lähes kaikkialle maailmaan, mukaan lukien Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Suomessa yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistunut pohjoisempana.
Korkeusvyöhyke
Merien rannikoilta aina korkeille vuoristoalueille, kunhan ihmisasutusta on läsnä. Esimerkiksi Himalajalla jopa yli 4500 metrin korkeudessa.
Suositut ympäristöt
Ihmisasutuksen välitön läheisyys, puutarhat, puistot, maatilat, kaupunkien keskustat, teollisuusalueet. Tarvitsee rakennuksia pesäpaikoiksi ja suojaksi.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen (diurnaali).
Ruokailutavat
Etsii ravintoa maasta, pensaista ja ruokintapaikoilta. Syö siemeniä, jyviä, leivänmuruja, hyönteisiä ja niiden toukkia. Voi myös vierailla marjapensaissa ja hedelmäpuissa. Erittäin opportunistinen ravinnonhankinnassaan.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Erittäin sosiaalinen lintu, joka esiintyy usein parvissa, erityisesti pesimäkauden ulkopuolella. Pesii usein löyhissä yhdyskunnissa. Voi olla aggressiivinen muita lintuja kohtaan ruokintapaikoilla.
Lentotapa
Nopea, suoraviivainen ja aaltoileva lento lyhyillä matkoilla. Siiveniskut ovat tiheitä. Lentää usein matalalla ja lyhyitä pätkiä.
Muutto
Paikkalintu Suomessa ja suurimmassa osassa levinneisyysaluetta. Nuoret linnut voivat vaeltaa lyhyitä matkoja pesimäalueeltaan syksyllä.
Reviiri
Pesimäaikana koiraat puolustavat pesäpaikkaa ja sen välitöntä ympäristöä, mutta eivät laajoja reviirejä. Parvet voivat ruokailla yhdessä.

Laulu ja äänet

Laulu
Varpusen laulu on yksinkertainen ja toistuva sarja 'tsirp'-kutsuja, jotka voivat muodostaa lyhyitä, monotonisia säkeitä. Ei varsinaista melodista laulua.
Kutsuhuuto
Yleisin kutsu on terävä ja toistuva 'tsirp' tai 'tširp'. Varoituskutsu on voimakkaampi ja nopeampi 'tsirp-tsirp-tsirp'. Poikaset kerjäävät ruokaa korkealla 'sii-sii' äänellä.
Milloin ääntelee
Varpuset ovat äänekkäitä ympäri vuoden, mutta erityisesti pesimäkaudella ja aamuisin. Ne ääntelevät usein parvissa ruokaillessaan tai levätessään.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Huhtikuusta elokuuhun, usein 2-3 pesuetta vuodessa.
Pesimätavat
Pesii rakennusten koloissa, räystäiden alla, seinien raoissa, pöntöissä ja joskus pensaissa tai puissa. Pesä on usein sotkuinen, kupinmuotoinen rakennelma, joka on tehty heinistä, juurista, höyhenistä, langoista ja muista löydetyistä materiaaleista. Molemmat sukupuolet rakentavat pesää.
Pesyekoko
4-6 munaa.
Munan kuvaus
4-6 munaa, jotka ovat valkoisia, harmahtavia tai vihertäviä, tiheästi tummanruskeiden tai harmaiden pilkkujen ja täplien peittämiä. Koko noin 20 x 14 mm.
Hautoma-aika
10-14 päivää, molemmat vanhemmat hautovat.
Lentoonlähtöaika
14-17 päivää kuoriutumisesta. Poikaset jättävät pesän lentokykyisinä.
Vanhempien hoito
Molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen ja poikasten ruokintaan. Poikaset ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeen.

Missä löytää

Kaupungit ja taajamat

Varpuset ovat yleisimpiä ihmisasutuksen keskuksissa, kuten kaupunkien keskustoissa, puistoissa ja asuinalueilla.

Maatilat ja maaseutu

Maaseudulla varpuset viihtyvät maatilojen pihapiireissä, navetoissa ja muissa rakennuksissa, joista löytyy suojaa ja ravintoa.

Ruokintapaikat

Talvisin ja usein myös kesäisin varpuset ovat vakioasiakkaita lintulaudoilla ja muilla ruokintapaikoilla.

Maastovinkit

  1. Etsi ihmisasutuksen läheltä. Varpunen on synantrooppinen laji, eli se elää tiiviisti ihmisen kanssa. Paras paikka löytää se on kaupungeissa, kylissä ja maatiloilla.
  2. Kuuntele ääntä. Varpusen 'tsirp'-kutsu on hyvin tunnusomainen ja auttaa paikantamaan linnut, vaikka ne olisivat piilossa.
  3. Tarkkaile ruokintapaikkoja. Lintulaudat ja muut ruokintapaikat ovat varpusten suosimia paikkoja, erityisesti talvella. Ne ovat usein ensimmäisten joukossa paikalla.
  4. Kiinnitä huomiota sukupuolten eroihin. Koiraan ja naaraan selkeät erot auttavat tunnistuksessa ja erottamaan varpusen muista varpuslajeista.

Samankaltaiset lajit

Pikkuvarpunen

Passer montanus

Pikkuvarpusella on selkeä kastanjanruskea päälaki ja musta poskilaikku, kun taas varpuskoiraalla on harmaa päälaki ja valkoiset posket. Pikkuvarpusen naaras ja koiras ovat samanvärisiä, toisin kuin varpusella. Pikkuvarpunen on myös hieman sirompi ja viihtyy useammin maaseudulla ja metsänreunoilla.

Peippo

Fringilla coelebs

Peippo on hieman suurempi ja värikkäämpi. Koiraalla on sinertävä päälaki ja niska, ruosteenruskea rinta ja kaksi valkoista siipijuovaa. Naaras on vaaleamman ruskea, mutta silläkin on selkeät siipijuovat. Peipon laulu on melodisempi ja tunnistettavampi kuin varpusen yksinkertainen 'tsirp'.

Nopeat faktat

Levinneisyys:
Maailmanlaajuinen (ihmisen levittämä)
Ravinto:
Siemenet, jyvät, hyönteiset, ruoantähteet
Pesäpaikka:
Rakennusten kolot, pöntöt, pensaat
Pesyeitä vuodessa:
2-3
Ääni:
Toistuva 'tsirp'

Kiinnostavia faktoja

  • Varpunen on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista, ja sen menestys perustuu sen kykyyn sopeutua ihmisen muokkaamiin elinympäristöihin.
  • Varpusia on käytetty tieteellisissä tutkimuksissa mallilajina monien ekologisten ja käyttäytymiseen liittyvien kysymysten selvittämiseen.
  • Vaikka varpunen on maailmanlaajuisesti elinvoimainen, sen kannat ovat laskeneet joillakin alueilla, erityisesti Länsi-Euroopan kaupungeissa, syistä, joita ei täysin ymmärretä.
  • Varpuset voivat oppia avaamaan automaattisia ovia ja hyödyntämään ihmisten jättämiä ruoantähteitä jopa ravintoloiden sisällä.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Passeriformes
Heimo
Passeridae
Suku
Passer
Laji
Passer domesticus

Tutustu lajiin Varpunen

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa