Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Varpunen on pieni, tukevatekoinen varpuslintu, joka on sopeutunut erinomaisesti elämään ihmisen läheisyydessä. Se on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista ja tunnettu rohkeudestaan sekä sosiaalisuudestaan. Varpunen on tyypillinen näky kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla, missä se hyödyntää ihmisen tarjoamia ravinnonlähteitä ja pesäpaikkoja.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 14-16 cm
- Siipien kärkiväli
- 21-25 cm
- Paino
- 24-39 g
- Elinikä
- Keskimäärin 3 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 13 vuotta.
- Ravinto
- Kaikkiruokainen, pääasiassa siemeniä ja jyviä, mutta myös hyönteisiä, marjoja ja ihmisen jättämiä ruoantähteitä.
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Koiraan pää on harmaa, posket valkoiset ja niskassa on kastanjanruskea laikku. Kurkku ja rinta ovat mustat, selkä ruskean-mustankirjava. Naaras on yleisväritykseltään vaaleamman ruskea, selkä juovikas ja alapuoli harmahtava. Sillä ei ole koiraan selkeitä pään ja rinnan kuvioita.
- Nokan muoto
- Lyhyt, tukeva ja kartiomainen, soveltuu hyvin siementen murskaamiseen. Väriltään musta pesimäaikana koiraalla, muulloin ja naaraalla vaaleampi, sarvenvärinen.
- Silmien väri
- Tummanruskeat.
- Jalkojen väri
- Vaaleanruskeat tai harmahtavat.
- Erottavat tuntomerkit
- Koiraan selkeä musta 'ruokalappu' ja harmaa päälaki ovat hyviä tuntomerkkejä. Naaraan yleinen harmaanruskea väritys ja juovikas selkä. Lyhyt, pyöreäpyrstöinen olemus.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta ovat usein hieman haaleampia ja epäselvemmin kuvioituja. Koiraan musta rintalaikku kehittyy vähitellen ensimmäisen syksyn ja talven aikana.
- Kausimuutokset
- Varpusen höyhenpuku ei muutu merkittävästi vuodenaikojen mukaan. Koiraan musta rintalaikku voi olla hieman himmeämpi kuluneiden höyhenien vuoksi pesimäkauden ulkopuolella.
- Sukupuolierot
- Koiraat ja naaraat eroavat selvästi toisistaan väritykseltään. Koiraalla on kirkkaammat ja kontrastikkaammat värit, erityisesti päässä ja rinnassa.
Tunnistus
- 1
Koko ja muoto
Pieni, tukeva, lyhytpyrstöinen lintu. Yleinen olemus on pyöreähkö ja tanakka.
- 2
Koiraan pään ja rinnan kuviointi
Etsi harmaata päälakea, valkoisia poskia, kastanjanruskeaa niskalaikkua ja mustaa 'ruokalappua' kurkussa ja rinnassa. Nämä ovat varpuskoiraan selkeimmät tuntomerkit.
- 3
Naaraan yleisväritys
Naaras on vaaleamman ruskea, juovikas selkä ja harmahtava alapuoli. Sillä ei ole koiraan selkeitä pään ja rinnan kuvioita, mikä erottaa sen pikkuvarpusesta.
- 4
Käyttäytyminen
Varpuset ovat usein rohkeita ja lähestyvät ihmisiä ruoan toivossa. Ne liikkuvat usein parvissa ja ovat äänekkäitä.
- 5
Ääni
Kuuntele tyypillistä, toistuvaa 'tsirp'-ääntä. Se on yksinkertainen ja helposti tunnistettava.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Kulttuuribiomit, kuten kaupungit, taajamat, kylät ja maatalousalueet.
- Levinneisyys
- Alun perin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta kotoisin, mutta levinnyt ihmisen mukana lähes kaikkialle maailmaan, mukaan lukien Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Suomessa yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistunut pohjoisempana.
- Korkeusvyöhyke
- Merien rannikoilta aina korkeille vuoristoalueille, kunhan ihmisasutusta on läsnä. Esimerkiksi Himalajalla jopa yli 4500 metrin korkeudessa.
- Suositut ympäristöt
- Ihmisasutuksen välitön läheisyys, puutarhat, puistot, maatilat, kaupunkien keskustat, teollisuusalueet. Tarvitsee rakennuksia pesäpaikoiksi ja suojaksi.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen (diurnaali).
- Ruokailutavat
- Etsii ravintoa maasta, pensaista ja ruokintapaikoilta. Syö siemeniä, jyviä, leivänmuruja, hyönteisiä ja niiden toukkia. Voi myös vierailla marjapensaissa ja hedelmäpuissa. Erittäin opportunistinen ravinnonhankinnassaan.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Erittäin sosiaalinen lintu, joka esiintyy usein parvissa, erityisesti pesimäkauden ulkopuolella. Pesii usein löyhissä yhdyskunnissa. Voi olla aggressiivinen muita lintuja kohtaan ruokintapaikoilla.
- Lentotapa
- Nopea, suoraviivainen ja aaltoileva lento lyhyillä matkoilla. Siiveniskut ovat tiheitä. Lentää usein matalalla ja lyhyitä pätkiä.
- Muutto
- Paikkalintu Suomessa ja suurimmassa osassa levinneisyysaluetta. Nuoret linnut voivat vaeltaa lyhyitä matkoja pesimäalueeltaan syksyllä.
- Reviiri
- Pesimäaikana koiraat puolustavat pesäpaikkaa ja sen välitöntä ympäristöä, mutta eivät laajoja reviirejä. Parvet voivat ruokailla yhdessä.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Varpusen laulu on yksinkertainen ja toistuva sarja 'tsirp'-kutsuja, jotka voivat muodostaa lyhyitä, monotonisia säkeitä. Ei varsinaista melodista laulua.
- Kutsuhuuto
- Yleisin kutsu on terävä ja toistuva 'tsirp' tai 'tširp'. Varoituskutsu on voimakkaampi ja nopeampi 'tsirp-tsirp-tsirp'. Poikaset kerjäävät ruokaa korkealla 'sii-sii' äänellä.
- Milloin ääntelee
- Varpuset ovat äänekkäitä ympäri vuoden, mutta erityisesti pesimäkaudella ja aamuisin. Ne ääntelevät usein parvissa ruokaillessaan tai levätessään.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Huhtikuusta elokuuhun, usein 2-3 pesuetta vuodessa.
- Pesimätavat
- Pesii rakennusten koloissa, räystäiden alla, seinien raoissa, pöntöissä ja joskus pensaissa tai puissa. Pesä on usein sotkuinen, kupinmuotoinen rakennelma, joka on tehty heinistä, juurista, höyhenistä, langoista ja muista löydetyistä materiaaleista. Molemmat sukupuolet rakentavat pesää.
- Pesyekoko
- 4-6 munaa.
- Munan kuvaus
- 4-6 munaa, jotka ovat valkoisia, harmahtavia tai vihertäviä, tiheästi tummanruskeiden tai harmaiden pilkkujen ja täplien peittämiä. Koko noin 20 x 14 mm.
- Hautoma-aika
- 10-14 päivää, molemmat vanhemmat hautovat.
- Lentoonlähtöaika
- 14-17 päivää kuoriutumisesta. Poikaset jättävät pesän lentokykyisinä.
- Vanhempien hoito
- Molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen ja poikasten ruokintaan. Poikaset ovat riippuvaisia vanhemmistaan vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeen.
Missä löytää
Kaupungit ja taajamat
Varpuset ovat yleisimpiä ihmisasutuksen keskuksissa, kuten kaupunkien keskustoissa, puistoissa ja asuinalueilla.
Maatilat ja maaseutu
Maaseudulla varpuset viihtyvät maatilojen pihapiireissä, navetoissa ja muissa rakennuksissa, joista löytyy suojaa ja ravintoa.
Ruokintapaikat
Talvisin ja usein myös kesäisin varpuset ovat vakioasiakkaita lintulaudoilla ja muilla ruokintapaikoilla.
Maastovinkit
- Etsi ihmisasutuksen läheltä. Varpunen on synantrooppinen laji, eli se elää tiiviisti ihmisen kanssa. Paras paikka löytää se on kaupungeissa, kylissä ja maatiloilla.
- Kuuntele ääntä. Varpusen 'tsirp'-kutsu on hyvin tunnusomainen ja auttaa paikantamaan linnut, vaikka ne olisivat piilossa.
- Tarkkaile ruokintapaikkoja. Lintulaudat ja muut ruokintapaikat ovat varpusten suosimia paikkoja, erityisesti talvella. Ne ovat usein ensimmäisten joukossa paikalla.
- Kiinnitä huomiota sukupuolten eroihin. Koiraan ja naaraan selkeät erot auttavat tunnistuksessa ja erottamaan varpusen muista varpuslajeista.
Samankaltaiset lajit
Pikkuvarpunen
Passer montanus
Pikkuvarpusella on selkeä kastanjanruskea päälaki ja musta poskilaikku, kun taas varpuskoiraalla on harmaa päälaki ja valkoiset posket. Pikkuvarpusen naaras ja koiras ovat samanvärisiä, toisin kuin varpusella. Pikkuvarpunen on myös hieman sirompi ja viihtyy useammin maaseudulla ja metsänreunoilla.
Peippo
Fringilla coelebs
Peippo on hieman suurempi ja värikkäämpi. Koiraalla on sinertävä päälaki ja niska, ruosteenruskea rinta ja kaksi valkoista siipijuovaa. Naaras on vaaleamman ruskea, mutta silläkin on selkeät siipijuovat. Peipon laulu on melodisempi ja tunnistettavampi kuin varpusen yksinkertainen 'tsirp'.
Nopeat faktat
- Levinneisyys:
- Maailmanlaajuinen (ihmisen levittämä)
- Ravinto:
- Siemenet, jyvät, hyönteiset, ruoantähteet
- Pesäpaikka:
- Rakennusten kolot, pöntöt, pensaat
- Pesyeitä vuodessa:
- 2-3
- Ääni:
- Toistuva 'tsirp'
Kiinnostavia faktoja
- Varpunen on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista, ja sen menestys perustuu sen kykyyn sopeutua ihmisen muokkaamiin elinympäristöihin.
- Varpusia on käytetty tieteellisissä tutkimuksissa mallilajina monien ekologisten ja käyttäytymiseen liittyvien kysymysten selvittämiseen.
- Vaikka varpunen on maailmanlaajuisesti elinvoimainen, sen kannat ovat laskeneet joillakin alueilla, erityisesti Länsi-Euroopan kaupungeissa, syistä, joita ei täysin ymmärretä.
- Varpuset voivat oppia avaamaan automaattisia ovia ja hyödyntämään ihmisten jättämiä ruoantähteitä jopa ravintoloiden sisällä.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Passeriformes
- Heimo
- Passeridae
- Suku
- Passer
- Laji
- Passer domesticus
Tutustu lajiin Varpunen
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.
