Birdby LogoBirdby
Peltopyy (Perdix perdix)

Peltopyy

Elinvoimainen (Least Concern), mutta monissa osissa Eurooppaa taantuva

Perdix perdix

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Peltopyy on keskikokoinen, maassa elävä kanalintu, joka tunnetaan pyöreähköstä vartalostaan ja lyhyistä siivistään. Se on tyypillinen avoimien maatalousympäristöjen laji, joka viihtyy pelloilla, niityillä ja pensaikkoisilla alueilla. Peltopyy on arka lintu, joka luottaa suojaväriinsä ja piiloutuu vaaran uhatessa. Sen kanta on monin paikoin taantunut elinympäristöjen muutosten ja maatalouden tehostumisen vuoksi.

Koko ja elinikä

Pituus
28-32 cm
Siipien kärkiväli
45-48 cm
Paino
300-450 g
Elinikä
Noin 2-4 vuotta luonnossa
Ravinto
Omnivori (kaikkiruokainen), pääasiassa kasvinosia ja hyönteisiä

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Yleisväritykseltään harmaanruskea, selkäpuolella hienoa tummaa poikkijuovitusta ja vaaleampia pitkittäisraitoja. Rinta on harmaa, kyljet ruosteenruskeajuovikkaat. Vatsassa on suuri, tummanruskea hevosenkengän muotoinen laikku, joka on koiraalla yleensä selvempi ja suurempi. Pää ja kurkku ovat ruosteenruskeat.
Nokan muoto
Lyhyt, tukeva ja kartiomainen, väriltään harmaa tai kellertävä.
Silmien väri
Tummanruskeat.
Jalkojen väri
Harmahtavat tai kellertävät.
Erottavat tuntomerkit
Tärkeimmät tuntomerkit ovat ruosteenruskea naama ja kurkku, harmaa rinta, ruosteenruskeajuovikkaat kyljet ja vatsan tumma hevosenkenkäkuvio. Lennossa näkyvät lyhyet, pyöreät siivet ja ruosteenruskeat pyrstön reunat.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut ovat yleisväritykseltään ruskeampia ja tasaisemman värisiä kuin aikuiset. Niiltä puuttuu vatsan hevosenkenkäkuvio ja ruosteenruskea naama. Ne saavat aikuisen höyhenpuvun ensimmäisen syksyn aikana.
Kausimuutokset
Peltopyyn höyhenpuvussa ei tapahdu merkittäviä kausittaisia muutoksia. Höyhenpuku on ympäri vuoden samanlainen, mutta kuluneisuus voi vaihdella.
Sukupuolierot
Koiraalla vatsan hevosenkenkäkuvio on yleensä selvempi ja suurempi kuin naaraalla. Naaraan kuvio voi olla pienempi tai puuttua kokonaan, ja sen yleisväritys on usein hieman himmeämpi. Ero on kuitenkin usein hienovarainen ja vaikea havaita maastossa.

Tunnistus

  1. 1

    Koko ja muoto

    Keskikokoinen, pyöreähkö kanalintu, jolla on lyhyt kaula ja lyhyet, pyöreät siivet. Muistuttaa pientä kanaa.

  2. 2

    Höyhenpuku

    Yleisväritys harmaanruskea. Huomioi ruosteenruskea naama ja kurkku, harmaa rinta, ruosteenruskeajuovikkaat kyljet ja vatsan tumma hevosenkenkäkuvio (koiraalla selvempi).

  3. 3

    Lento

    Nopea, suoraviivainen ja matala lento, jossa tiheät siiveniskut vuorottelevat lyhyiden liitojen kanssa. Lennossa näkyvät ruosteenruskeat pyrstön reunat.

  4. 4

    Ääni

    Kuuntele koiraan rätisevää 'kirr-ik' soidinääntä tai terävää 'tsirrp' kutsuääntä.

  5. 5

    Elinympäristö

    Etsi avoimilta viljelymailta, niityiltä ja pellonreunoilta. Harvemmin metsissä.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Lauhkean vyöhykkeen avoimet maatalousympäristöt, kuten pellot, niityt, laitumet ja pensaikkoiset reunamaat.
Levinneisyys
Laajalti levinnyt Euroopassa ja Aasiassa, istutettu myös Pohjois-Amerikkaan. Suomessa esiintyy eteläisessä ja keskisessä osassa maata, painottuen viljelyalueille.
Korkeusvyöhyke
Pääasiassa alangoilla ja matalilla kukkuloilla, harvoin yli 1000 metrin korkeudessa.
Suositut ympäristöt
Viljelysmaat, erityisesti viljapellot, heinäpellot, kesannot, ojanpientareet ja pensaikkoiset pellonreunat, jotka tarjoavat sekä ravintoa että suojaa.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen (diurnaali). Aktiivisimmillaan aamuisin ja iltaisin.
Ruokailutavat
Etsii ravintoa maasta kävellen. Ruokavalio koostuu pääasiassa siemenistä, viljanjyvistä, vihreistä kasvinosista (esim. apila, voikukka) ja hyönteisistä (esim. muurahaiset, kovakuoriaiset, toukat). Poikaset syövät aluksi lähes yksinomaan hyönteisiä.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Pesimäkauden ulkopuolella peltopyyt elävät perhekunnittain tai pienissä parissa, joita kutsutaan parviksi. Talvella parvet voivat kasvaa suuremmiksi. Ne ovat sosiaalisia lintuja, jotka pysyvät tiiviisti yhdessä.
Lentotapa
Lento on nopeaa ja suoraviivaista, matalalla maanpinnan yläpuolella. Siiveniskut ovat tiheitä ja vuorottelevat lyhyiden liitojen kanssa. Nousee usein lentoon räjähdysmäisesti, siipien suhina kuuluu selvästi.
Muutto
Peltopyy on paikkalintu, joka ei yleensä muuta. Se pysyttelee pesimäalueellaan ympäri vuoden, mutta voi tehdä lyhyitä paikallisia siirtymiä ravinnon perässä.
Reviiri
Pesimäkaudella parit puolustavat pientä pesimäaluettaan, mutta eivät ole erityisen aggressiivisia. Talvella parvet liikkuvat vapaammin.

Laulu ja äänet

Laulu
Koiraan soidinääni on karkea, rätisevä ja toistuva 'kirr-ik, kirr-ik' tai 'kerr-vit, kerr-vit'. Se on usein kuultavissa aamuisin ja iltaisin pesimäkaudella.
Kutsuhuuto
Yleisin kutsuääni on lyhyt, terävä ja usein toistuva 'tsirrp' tai 'tsik'. Varoitusääni on terävä ja kiihkeä 'rik-rik-rik'. Parven jäsenet pitävät yhteyttä toisiinsa pehmeillä, hiljaisilla 'piip'-äänillä.
Milloin ääntelee
Ääntelee aktiivisimmin pesimäkaudella maaliskuusta kesäkuuhun, erityisesti aamuisin ja iltaisin. Kutsuääniä voi kuulla ympäri vuoden, erityisesti parven ollessa liikkeellä.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Huhtikuusta heinäkuuhun, pääasiallinen muninta toukokuussa.
Pesimätavat
Peltopyy pesii maassa, usein tiheän kasvillisuuden, kuten heinikon, viljapellon tai pensaikon suojassa. Pesä on yksinkertainen syvennys maassa, vuorattu kuivilla heiniä ja lehdillä.
Pesyekoko
Yleensä 10-20 munaa, mutta jopa 25 munaa on mahdollista. Peltopyyllä on kanalinnuista suurin munaluku.
Munan kuvaus
Munat ovat yksivärisen oliivinvihreitä tai ruskehtavia, ilman täpliä. Ne ovat suhteellisen pieniä ja pyöreähköjä.
Hautoma-aika
23-25 päivää. Naaras hautoo yksin.
Lentoonlähtöaika
Poikaset ovat pesäpakoisia ja seuraavat emoa heti kuoriuduttuaan. Ne oppivat lentämään noin 10-14 päivän ikäisinä ja ovat täysin itsenäisiä noin 3-4 viikon kuluttua.
Vanhempien hoito
Naaras hautoo munat ja hoitaa poikasia. Koiraas pysyttelee usein lähellä pesää ja auttaa poikasten vartioinnissa ja puolustamisessa. Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon ja suojelemiseen.

Missä löytää

Viljelysmaat

Erityisesti viljapellot, heinäpellot ja kesannot ovat peltopyyn suosimia elinympäristöjä. Ne tarjoavat sekä ravintoa että suojaa.

Pellonreunat ja ojanpientareet

Tiheä kasvillisuus pellonreunoilla ja ojien varsilla tarjoaa hyviä piilopaikkoja ja pesimäalueita.

Pensaikkoiset alueet

Peltopyyt käyttävät pensaikkoja suojanaan saalistajilta ja huonolta säältä.

Maastovinkit

  1. Ajoitus. Paras aika havaita peltopyitä on aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin ne ovat aktiivisimpia ruokaillessaan. Pesimäkaudella koiraiden soidinääniä voi kuulla.
  2. Kärsivällisyys ja kiikarit. Peltopyyt ovat arkoja ja sulautuvat hyvin ympäristöönsä. Liiku hitaasti ja tarkkaile ympäristöä kiikareilla. Ne usein piiloutuvat maahan ja nousevat lentoon vasta viime hetkellä.
  3. Äänten tunnistus. Opi tunnistamaan peltopyyn soidinääni ja kutsuäänet. Usein ne kuullaan ennen kuin lintu nähdään.
  4. Jäljet lumessa. Talvella peltopyyn jäljet lumessa voivat paljastaa niiden oleskelupaikan. Ne liikkuvat usein parina tai pienenä parvena.

Samankaltaiset lajit

Fasaani

Phasianus colchicus

Fasaani on huomattavasti suurempi ja pitkäpyrstöisempi. Koiraalla on kirkas, metallinhohtoinen höyhenpuku ja pitkä pyrstö. Naarasfasaani on ruskeampi, mutta silti selvästi peltopyytä suurempi ja pitkäpyrstöisempi. Fasaanilla ei ole peltopyyn ruosteenruskeaa naamaa tai vatsan hevosenkenkäkuviota.

Riekko

Lagopus lagopus

Riekko on valkoisempi talvella ja kesälläkin sen höyhenpuku on selvästi vaaleampi ja kirjavampi kuin peltopyyn. Riekolla on valkoiset siivet ja valkoinen vatsa ympäri vuoden. Se elää myös erilaisessa elinympäristössä, pääasiassa tunturikoivikoissa ja soilla.

Pyy

Tetrastes bonasia

Pyy on pienempi ja tummempi metsäkanalintu, joka elää tiheissä metsissä. Sillä on selkeästi erottuva musta kurkkulappu (koiraalla) ja harmaa, tiheästi poikkijuovikas höyhenpuku. Pyyllä ei ole peltopyyn ruosteenruskeaa naamaa tai vatsan kuviota.

Nopeat faktat

Elinympäristö:
Avoimet maatalousympäristöt
Ravinto:
Siemenet, vilja, kasvinosat, hyönteiset
Pesimäkausi:
Huhti-heinäkuu
Munaluku:
10-20 munaa
Muutto:
Paikkalintu
Tuntomerkki:
Ruosteenruskea naama, vatsan hevosenkenkäkuvio

Kiinnostavia faktoja

  • Peltopyyllä on kanalinnuista suurin munaluku, mikä on sopeutuma korkeaan poikaskuolevuuteen.
  • Talvella peltopyyt kaivavat usein lumikieppejä suojautuakseen kylmältä ja saalistajilta.
  • Peltopyyn kanta on taantunut monin paikoin Euroopassa maatalouden tehostumisen ja elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi, mikä on herättänyt huolta lajin tulevaisuudesta.
  • Peltopyyn latinankielinen nimi 'Perdix perdix' on tautonyymi, eli suku- ja lajinimi ovat samat, mikä on harvinaista.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Galliformes
Heimo
Phasianidae
Suku
Perdix
Laji
Perdix perdix

Tutustu lajiin Peltopyy

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa