Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Peltopyy on keskikokoinen, maassa elävä kanalintu, joka tunnetaan pyöreähköstä vartalostaan ja lyhyistä siivistään. Se on tyypillinen avoimien maatalousympäristöjen laji, joka viihtyy pelloilla, niityillä ja pensaikkoisilla alueilla. Peltopyy on arka lintu, joka luottaa suojaväriinsä ja piiloutuu vaaran uhatessa. Sen kanta on monin paikoin taantunut elinympäristöjen muutosten ja maatalouden tehostumisen vuoksi.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 28-32 cm
- Siipien kärkiväli
- 45-48 cm
- Paino
- 300-450 g
- Elinikä
- Noin 2-4 vuotta luonnossa
- Ravinto
- Omnivori (kaikkiruokainen), pääasiassa kasvinosia ja hyönteisiä
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Yleisväritykseltään harmaanruskea, selkäpuolella hienoa tummaa poikkijuovitusta ja vaaleampia pitkittäisraitoja. Rinta on harmaa, kyljet ruosteenruskeajuovikkaat. Vatsassa on suuri, tummanruskea hevosenkengän muotoinen laikku, joka on koiraalla yleensä selvempi ja suurempi. Pää ja kurkku ovat ruosteenruskeat.
- Nokan muoto
- Lyhyt, tukeva ja kartiomainen, väriltään harmaa tai kellertävä.
- Silmien väri
- Tummanruskeat.
- Jalkojen väri
- Harmahtavat tai kellertävät.
- Erottavat tuntomerkit
- Tärkeimmät tuntomerkit ovat ruosteenruskea naama ja kurkku, harmaa rinta, ruosteenruskeajuovikkaat kyljet ja vatsan tumma hevosenkenkäkuvio. Lennossa näkyvät lyhyet, pyöreät siivet ja ruosteenruskeat pyrstön reunat.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut ovat yleisväritykseltään ruskeampia ja tasaisemman värisiä kuin aikuiset. Niiltä puuttuu vatsan hevosenkenkäkuvio ja ruosteenruskea naama. Ne saavat aikuisen höyhenpuvun ensimmäisen syksyn aikana.
- Kausimuutokset
- Peltopyyn höyhenpuvussa ei tapahdu merkittäviä kausittaisia muutoksia. Höyhenpuku on ympäri vuoden samanlainen, mutta kuluneisuus voi vaihdella.
- Sukupuolierot
- Koiraalla vatsan hevosenkenkäkuvio on yleensä selvempi ja suurempi kuin naaraalla. Naaraan kuvio voi olla pienempi tai puuttua kokonaan, ja sen yleisväritys on usein hieman himmeämpi. Ero on kuitenkin usein hienovarainen ja vaikea havaita maastossa.
Tunnistus
- 1
Koko ja muoto
Keskikokoinen, pyöreähkö kanalintu, jolla on lyhyt kaula ja lyhyet, pyöreät siivet. Muistuttaa pientä kanaa.
- 2
Höyhenpuku
Yleisväritys harmaanruskea. Huomioi ruosteenruskea naama ja kurkku, harmaa rinta, ruosteenruskeajuovikkaat kyljet ja vatsan tumma hevosenkenkäkuvio (koiraalla selvempi).
- 3
Lento
Nopea, suoraviivainen ja matala lento, jossa tiheät siiveniskut vuorottelevat lyhyiden liitojen kanssa. Lennossa näkyvät ruosteenruskeat pyrstön reunat.
- 4
Ääni
Kuuntele koiraan rätisevää 'kirr-ik' soidinääntä tai terävää 'tsirrp' kutsuääntä.
- 5
Elinympäristö
Etsi avoimilta viljelymailta, niityiltä ja pellonreunoilta. Harvemmin metsissä.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Lauhkean vyöhykkeen avoimet maatalousympäristöt, kuten pellot, niityt, laitumet ja pensaikkoiset reunamaat.
- Levinneisyys
- Laajalti levinnyt Euroopassa ja Aasiassa, istutettu myös Pohjois-Amerikkaan. Suomessa esiintyy eteläisessä ja keskisessä osassa maata, painottuen viljelyalueille.
- Korkeusvyöhyke
- Pääasiassa alangoilla ja matalilla kukkuloilla, harvoin yli 1000 metrin korkeudessa.
- Suositut ympäristöt
- Viljelysmaat, erityisesti viljapellot, heinäpellot, kesannot, ojanpientareet ja pensaikkoiset pellonreunat, jotka tarjoavat sekä ravintoa että suojaa.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen (diurnaali). Aktiivisimmillaan aamuisin ja iltaisin.
- Ruokailutavat
- Etsii ravintoa maasta kävellen. Ruokavalio koostuu pääasiassa siemenistä, viljanjyvistä, vihreistä kasvinosista (esim. apila, voikukka) ja hyönteisistä (esim. muurahaiset, kovakuoriaiset, toukat). Poikaset syövät aluksi lähes yksinomaan hyönteisiä.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Pesimäkauden ulkopuolella peltopyyt elävät perhekunnittain tai pienissä parissa, joita kutsutaan parviksi. Talvella parvet voivat kasvaa suuremmiksi. Ne ovat sosiaalisia lintuja, jotka pysyvät tiiviisti yhdessä.
- Lentotapa
- Lento on nopeaa ja suoraviivaista, matalalla maanpinnan yläpuolella. Siiveniskut ovat tiheitä ja vuorottelevat lyhyiden liitojen kanssa. Nousee usein lentoon räjähdysmäisesti, siipien suhina kuuluu selvästi.
- Muutto
- Peltopyy on paikkalintu, joka ei yleensä muuta. Se pysyttelee pesimäalueellaan ympäri vuoden, mutta voi tehdä lyhyitä paikallisia siirtymiä ravinnon perässä.
- Reviiri
- Pesimäkaudella parit puolustavat pientä pesimäaluettaan, mutta eivät ole erityisen aggressiivisia. Talvella parvet liikkuvat vapaammin.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Koiraan soidinääni on karkea, rätisevä ja toistuva 'kirr-ik, kirr-ik' tai 'kerr-vit, kerr-vit'. Se on usein kuultavissa aamuisin ja iltaisin pesimäkaudella.
- Kutsuhuuto
- Yleisin kutsuääni on lyhyt, terävä ja usein toistuva 'tsirrp' tai 'tsik'. Varoitusääni on terävä ja kiihkeä 'rik-rik-rik'. Parven jäsenet pitävät yhteyttä toisiinsa pehmeillä, hiljaisilla 'piip'-äänillä.
- Milloin ääntelee
- Ääntelee aktiivisimmin pesimäkaudella maaliskuusta kesäkuuhun, erityisesti aamuisin ja iltaisin. Kutsuääniä voi kuulla ympäri vuoden, erityisesti parven ollessa liikkeellä.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Huhtikuusta heinäkuuhun, pääasiallinen muninta toukokuussa.
- Pesimätavat
- Peltopyy pesii maassa, usein tiheän kasvillisuuden, kuten heinikon, viljapellon tai pensaikon suojassa. Pesä on yksinkertainen syvennys maassa, vuorattu kuivilla heiniä ja lehdillä.
- Pesyekoko
- Yleensä 10-20 munaa, mutta jopa 25 munaa on mahdollista. Peltopyyllä on kanalinnuista suurin munaluku.
- Munan kuvaus
- Munat ovat yksivärisen oliivinvihreitä tai ruskehtavia, ilman täpliä. Ne ovat suhteellisen pieniä ja pyöreähköjä.
- Hautoma-aika
- 23-25 päivää. Naaras hautoo yksin.
- Lentoonlähtöaika
- Poikaset ovat pesäpakoisia ja seuraavat emoa heti kuoriuduttuaan. Ne oppivat lentämään noin 10-14 päivän ikäisinä ja ovat täysin itsenäisiä noin 3-4 viikon kuluttua.
- Vanhempien hoito
- Naaras hautoo munat ja hoitaa poikasia. Koiraas pysyttelee usein lähellä pesää ja auttaa poikasten vartioinnissa ja puolustamisessa. Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon ja suojelemiseen.
Missä löytää
Viljelysmaat
Erityisesti viljapellot, heinäpellot ja kesannot ovat peltopyyn suosimia elinympäristöjä. Ne tarjoavat sekä ravintoa että suojaa.
Pellonreunat ja ojanpientareet
Tiheä kasvillisuus pellonreunoilla ja ojien varsilla tarjoaa hyviä piilopaikkoja ja pesimäalueita.
Pensaikkoiset alueet
Peltopyyt käyttävät pensaikkoja suojanaan saalistajilta ja huonolta säältä.
Maastovinkit
- Ajoitus. Paras aika havaita peltopyitä on aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin ne ovat aktiivisimpia ruokaillessaan. Pesimäkaudella koiraiden soidinääniä voi kuulla.
- Kärsivällisyys ja kiikarit. Peltopyyt ovat arkoja ja sulautuvat hyvin ympäristöönsä. Liiku hitaasti ja tarkkaile ympäristöä kiikareilla. Ne usein piiloutuvat maahan ja nousevat lentoon vasta viime hetkellä.
- Äänten tunnistus. Opi tunnistamaan peltopyyn soidinääni ja kutsuäänet. Usein ne kuullaan ennen kuin lintu nähdään.
- Jäljet lumessa. Talvella peltopyyn jäljet lumessa voivat paljastaa niiden oleskelupaikan. Ne liikkuvat usein parina tai pienenä parvena.
Samankaltaiset lajit
Fasaani
Phasianus colchicus
Fasaani on huomattavasti suurempi ja pitkäpyrstöisempi. Koiraalla on kirkas, metallinhohtoinen höyhenpuku ja pitkä pyrstö. Naarasfasaani on ruskeampi, mutta silti selvästi peltopyytä suurempi ja pitkäpyrstöisempi. Fasaanilla ei ole peltopyyn ruosteenruskeaa naamaa tai vatsan hevosenkenkäkuviota.
Riekko
Lagopus lagopus
Riekko on valkoisempi talvella ja kesälläkin sen höyhenpuku on selvästi vaaleampi ja kirjavampi kuin peltopyyn. Riekolla on valkoiset siivet ja valkoinen vatsa ympäri vuoden. Se elää myös erilaisessa elinympäristössä, pääasiassa tunturikoivikoissa ja soilla.
Pyy
Tetrastes bonasia
Pyy on pienempi ja tummempi metsäkanalintu, joka elää tiheissä metsissä. Sillä on selkeästi erottuva musta kurkkulappu (koiraalla) ja harmaa, tiheästi poikkijuovikas höyhenpuku. Pyyllä ei ole peltopyyn ruosteenruskeaa naamaa tai vatsan kuviota.
Nopeat faktat
- Elinympäristö:
- Avoimet maatalousympäristöt
- Ravinto:
- Siemenet, vilja, kasvinosat, hyönteiset
- Pesimäkausi:
- Huhti-heinäkuu
- Munaluku:
- 10-20 munaa
- Muutto:
- Paikkalintu
- Tuntomerkki:
- Ruosteenruskea naama, vatsan hevosenkenkäkuvio
Kiinnostavia faktoja
- Peltopyyllä on kanalinnuista suurin munaluku, mikä on sopeutuma korkeaan poikaskuolevuuteen.
- Talvella peltopyyt kaivavat usein lumikieppejä suojautuakseen kylmältä ja saalistajilta.
- Peltopyyn kanta on taantunut monin paikoin Euroopassa maatalouden tehostumisen ja elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi, mikä on herättänyt huolta lajin tulevaisuudesta.
- Peltopyyn latinankielinen nimi 'Perdix perdix' on tautonyymi, eli suku- ja lajinimi ovat samat, mikä on harvinaista.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Galliformes
- Heimo
- Phasianidae
- Suku
- Perdix
- Laji
- Perdix perdix
Tutustu lajiin Peltopyy
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.
