Tiltaltti

Yleistä

Tiltaltti on pieni, vaatimattoman värinen sirittäjä, joka tunnetaan parhaiten toistuvasta ja tunnusomaisesta laulustaan. Se on yksi ensimmäisistä kevään saapujista, ja sen laulu on usein ensimmäisiä merkkejä keväästä. Laji on Euroopan yleisimpiä pesimälintuja ja esiintyy laajalla alueella Euraasiassa.

Koko ja elinikä

Pituus

10-12 cm

Siipien kärkiväli

15-21 cm

Paino

6-9 g

Elinikä

Keskimäärin 2 vuotta, enintään jopa 8 vuotta

Ravinto

Pienet hyönteiset ja niiden toukat, hämähäkit, loppukesällä ja syksyllä myös pienet hedelmät ja marjat.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Yleisväriltään yläpuolelta oliivinvihertävänruskea, alapuolelta vaalea, usein rinnasta ja kupeilta kellertävänsävyinen. Pyrstö on lyhyt ja siinä on heikko lovi. Siiven alapuoli on usein kellertävä. Päässä on heikko kellertävä tai vaalea silmäkulmanjuova ja tummempi ohjasviiru.

Nokan muoto

Ohut, teräväkärkinen ja tumma nokka, jonka tyvi voi olla hieman vaaleampi.

Silmien väri

Tummanruskea.

Jalkojen väri

Yleensä tummat, ruskehtavasta mustaan, mutta alalajilla 'Phylloscopus collybita abietinus' ja joillakin 'Phylloscopus collybita collybita' -populaatioilla voi olla vaaleammat jalat.

Erottavat tuntomerkit

Tärkein tuntomerkki on laulu. Ulkonäöltään se on hyvin samankaltainen pajulinnun kanssa, mutta tiltaltilla on yleensä tummemmat jalat, siipiprojektio on lyhyempi, ja sen yleisilme on hieman tanakampi. Siiven alapuoli on yleensä selvemmin kellertävä.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut ovat hieman aikuista kirkkaamman ja yhtenäisemmän vihertävän sävyisiä yläpuolelta ja selvemmin kellertäviä alapuolelta. Silmäkulmanjuova on usein selvempi.

Kausimuutokset

Pesimäkaudella ja sen ulkopuolella ei ole merkittäviä höyhenpuvun muutoksia. Höyhenpuku kuluu hieman kevään edistyessä, mikä voi vaikuttaa väreihin.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Tunnistus

1. 1

   Laulu

   Erittäin tunnusomainen ja toistuva ”tsilp, tsalp, tsilp, tsalp” on paras ja luotettavin tuntomerkki.

2. 2

   Jalkojen väri

   Yleensä tummat jalat (vrt. pajulintu, jolla vaaleat). Muista kuitenkin, että joillain alalajeilla ja yksilöillä voi olla vaaleat jalat.

3. 3

   Siipiprojektio

   Siipiprojektio eli tertiaalihöyhenien ulkonema siiven kärjen yli on suhteellisen lyhyt verrattuna pajulintuun.

4. 4

   Yleisilme ja käyttäytyminen

   Tiltaltti on hieman tanakampi ja pyöreäpäisempi kuin pajulintu. Se liikuttaa häntäänsä usein nykimismäisesti alaspäin.

5. 5

   Kutsuääni

   Pehmeä, hieman surullisen kuuloinen ”huitt” tai ”hviitt” on hyvä lisätuntomerkki.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Lauhkeat metsät, boreaaliset metsät, pensaikot, puistot, puutarhat, hakamaat, vesistöjen rantametsiköt.

Levinneisyys

Lisääntyy Euroopassa ja Aasian länsiosissa, talvehtii Välimeren maissa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Intian niemimaalla.

Korkeusvyöhyke

Merentasosta aina noin 2000 metriin asti vuoristoalueilla, paikoin jopa korkeammalle.

Suositut ympäristöt

Tiltaltti suosii lehti- ja sekametsien reunoja, nuoria metsiköitä ja pensaikkoisia alueita, joissa on tiheää aluskasvillisuutta. Se viihtyy hyvin myös kulttuuriympäristöissä, kuten puistoissa ja puutarhoissa.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen, laulaa aktiivisimmin aamuisin ja iltaisin.

Ruokailutavat

Etsii hyönteisiä ja hämähäkkejä yleensä lehtien ja oksien joukosta, usein puiden latvaosista. Saalistaa myös lennosta ja poimii hyönteisiä kasvien pinnalta. Liikkuu vilkkaasti ja hypähtelee oksalta oksalle. Loppukesällä ja syksyllä syö myös marjoja.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella reviirillinen ja viihtyy yksin tai parina. Muuttoaikoina voi liikkua pienissä parvissa muiden pienten varpuslintujen kanssa.

Lentotapa

Lyhyitä, nopeita pyrähdyksiä oksalta toiselle. Laululentonsa aikana nousee hieman ilmaan.

Muutto

Pitkän matkan muuttolintu. Suurin osa populaatiosta muuttaa talvehtimisalueille etelään syyskuussa ja palaa pesimäalueille maalis-huhtikuussa. Muutto tapahtuu usein öisin.

Reviiri

Koiras puolustaa aktiivisesti pesimäreviiriään laulullaan ja jahtaamalla kilpailevia koiraita.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun, yleensä yksi, joskus kaksi pesuetta vuodessa.

Pesimätavat

Pesä rakennetaan maahan tai hyvin matalalle pensaaseen tai risukkoon, usein suojaisaan paikkaan kasvillisuuden kätköön. Pesä on pallomainen, katolla varustettu rakennelma, joka on tehty kuivista lehdistä, sammalesta ja ruohosta, vuorattu hienolla ruohoaineksella ja höyhenillä. Vain naaras rakentaa pesän.

Pesyekoko

Yleensä 5-6 munaa, harvoin 4-7.

Munan kuvaus

Munat ovat valkoisia, tiheästi punaruskeiden pisteiden tai täplien peittämiä, erityisesti tylpässä päässä. Koko noin 15 x 12 mm.

Hautoma-aika

13-14 päivää, vain naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset lähtevät pesästä 12-15 päivän ikäisinä.

Vanhempien hoito

Naaras hoitaa pääasiassa haudonnan ja poikasten lämmittämisen. Molemmat emot ruokkivat poikasia. Koiraalla voi olla useampia naaraita ja se auttaa ruokkimaan vain yhden naaraan poikasia tai ei lainkaan, riippuen tilanteesta.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kuuntele laulua. Tiltaltin laulu on sen selkein tunnusmerkki. Se laulaa usein korkeiden puiden latvuksissa.
2. Hanki kiikarit. Pienen koon ja vilkkaan liikkumisen vuoksi kiikarit ovat välttämättömät tunnistamiseen.
3. Ole kärsivällinen. Tiltaltti on liikkuvainen ja piilotteleva. Pysähtymällä ja odottamalla voit saada paremman näkymän.
4. Käytä lintukirjaa. Vertaa näkemiäsi ja kuulemiasi piirteitä lintukirjan kuviin ja kuvauksiin varmistaaksesi tunnistuksen.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Yleinen nimi:

Tiltaltti

Tieteellinen nimi:

Phylloscopus collybita

Heimo:

Sirittäjät (Phylloscopidae)

Koko:

Pieni (10-12 cm)

Laulu:

Tunnusomainen ’tsilp, tsalp’

Muutto:

Pitkän matkan muuttolintu

Ravinto:

Hyönteiset, hämähäkit, marjat

Pesimäympäristö:

Metsänreunat, pensaikot, puistot

Kiinnostavia faktoja

• Tiltaltti on yksi ensimmäisistä laulajista keväällä, ja sen laulu ilmoittaa paluusta talvehtimisalueiltaan.
• Vaikka tiltaltti ja pajulintu ovat ulkonäöltään hyvin samankaltaisia, ne eroavat vahvasti laulunsa ja jalkojensa värin perusteella, mikä on avain niiden erottamiseen toisistaan.
• Nimensä 'tiltaltti' lintu on saanut vokaalisesta laulustaan, joka toistaa sen nimeä muistuttavia tavuja.
• Tiltaltti voi saapua Suomeen jo maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa, ollen yksi varhaisimmista muuttolinnuista.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Passeriformes

Heimo

Phylloscopidae

Suku

Phylloscopus

Laji

P. collybita

Tutustu lajiin Tiltaltti