Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Harakka on tunnettu ja helposti tunnistettava mustavalkoinen varislintu, jolla on pitkä, kiiltelevän vihreän- ja sinisenhohtoinen pyrstö. Se on älykäs ja sopeutuvainen laji, joka viihtyy ihmisasutuksen lähellä. Harakan lento on aaltoilevaa, ja se liikkuu maassa hyppien tai kävellen.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 44-46 cm (josta pyrstö 20-30 cm)
- Siipien kärkiväli
- 52-62 cm
- Paino
- 150-250 g
- Elinikä
- 3-8 vuotta luonnossa, pisimmillään jopa 15 vuotta
- Ravinto
- Kaikkiruokainen. Ravinto koostuu hyönteisistä, etanoista, madoista, pikkunisäkkäistä (hiiret, myyrät), linnunmunista ja poikasista, raadoista, marjoista, viljasta, pähkinöistä ja ihmisten jätteistä.
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Vatsa ja kyljet ovat puhtaanvalkoiset, siipien ja pyrstön musta väritys helmeilee auringossa vihreänä, sinisenä ja purppuranvärisenä. Siipien alapuolella on valkoinen laikku, joka näkyy lennossa. Pää, selkä ja rinta ovat mustat.
- Nokan muoto
- Tumma, tukeva, suippo nokka.
- Silmien väri
- Tummanruskeat silmät.
- Jalkojen väri
- Mustat jalat.
- Erottavat tuntomerkit
- Erottuva mustavalkea höyhenpuku, pitkä porrasmainen pyrstö, pään, selän ja rinnan musta väritys sekä siipien ja pyrstön metallehohto. Lento on nykivää ja aaltoilevaa.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden höyhenpuku on himmeämpi, mustat osat ovat ruskeammat ja siipien sekä pyrstön metallinhohto ei ole yhtä voimakasta. Pyrstö on myös lyhyempi ja pyöreäkärkisempi.
- Kausimuutokset
- Ei merkittäviä kausivaihteluja höyhenpuvussa.
- Sukupuolierot
- Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, mutta koiraat ovat yleensä hieman suurempia ja painavampia kuin naaraat.
Tunnistus
- 1
Väritys
Erittäin selkeä mustavalkoinen väritys, josta ei voi erehtyä. Mustissa kohdissa on auringonvalossa metallinhohtoa.
- 2
Pyrstö
Erittäin pitkä, porrasmainen pyrstö, joka on pidempi kuin lintu itse. Pyrstön höyhenissä on metallinhohtoa.
- 3
Lento
Aaltoileva ja nykivä lento, jossa siiveniskujen välissä on liukuvaiheita. Lennossa näkyvät siipien valkoiset laikut.
- 4
Ääni
Tunnettu kova, rätisevä kutsuääni 'tšak-tšak-tšak' tai 'skräk-skräk-skräk'.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Metsät, pensaikot, maaseutu, kaupunkialueet.
- Levinneisyys
- Laajalti levinnyt Euraasiassa lauhkealla vyöhykkeellä Alaskasta ja Pohjois-Afrikasta Aasian kautta Tyynenmeren rannikolle. Puuttuu Islannista, monilta Välimeren saarilta sekä havumetsäalueiden ja tundran ulkopuolelta.
- Korkeusvyöhyke
- Meripinnasta alppialueille, yleensä alle 2500 metrin korkeuteen.
- Suositut ympäristöt
- Sopeutuvainen laji, joka viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä, kuten kaupungeissa, taajamissa, puutarhoissa, puistoissa, pelloilla ja harvoissa metsissä. Tärkeää on riittävän tiheä puusto tai pensaikko pesimäpaikkojen ja suojan tarjoamiseksi.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen.
- Ruokailutavat
- Etsii ravintoa etupäässä maasta kävellen tai hyppien. Syrjemmässä ja vaaran uhatessa se myös piilottaa ruokaa maahan myöhempää käyttöä varten. Se on opportunistinen ja voi ryöstää muiden lintujen pesiä tai syödä raatoja.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Pesimäaikana pariutuu, mutta syksyllä ja talvella kokoontuu usein parviin, jopa suuriin pesimäparviin tai yöpymisparviin, erityisesti nuoret linnut. Harakat ovat älykkäitä ja niillä on monimutkaista sosiaalista kanssakäymistä.
- Lentotapa
- Lento on aaltoilevaa ja hieman poukkoilevaa, muutamien siiveniskujen sarjojen ja liukujen, jotka usein nostavat harakan ylöspäin, vuorotellessa. Lennossa näkyvät selvästi siipien valkoiset laikut.
- Muutto
- Pääasiassa paikkalintu, mutta pohjoisimmilla alueilla voi esiintyä lyhyen matkan siirtymisiä etelämmäksi ankarina talvina. Nuoret linnut voivat vaellella pesimäalueeltaan.
- Reviiri
- Pesimäaikana parit ovat territoriaalisia ja puolustavat pesimäaluettaan. Pesimäkauden ulkopuolella aggressiivisuus vähenee.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Harakan 'laulu' on pikemminkin sekoitus kirkkaita, kovia ja narisevia ääniä, jotka sisältävät myös matkintoja ja puhemaisia lauseita. Esiin tulee rätiseviä ja naksahtelevia ääniä. Se on harvoin kuultu ja esitetään yleensä pitkään, tavallisesti pesän läheisyydessä.
- Kutsuhuuto
- Tyypillisin kutsuääni on kova, nopeasti toistuva rätisevä 'tšak-tšak-tšak-tšak' tai 'skräk-skräk-skräk'. Sillä on myös erilaisia varoitusääniä ja pehmeämpiä seurusteluääniä.
- Milloin ääntelee
- Äänettele ympäri vuoden, mutta erityisesti pesimäkaudella ja varoitellessaan. 'Laulua' kuulee yleensä keväällä pesän läheisyydessä.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Maaliskuusta kesäkuuhun, pääosin huhtikuusta toukokuuhun.
- Pesimätavat
- Rakentaa suuren, pallomaisen pesän korkealle puuhun tai pensaikkoon, usein näkyvälle paikalle. Pesä on tehty risuista ja savesta, ja sen katto on usein suojattu oksilla saalistajien varalta. Pesän sisäosa on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla.
- Pesyekoko
- 5-8 munaa, tyypillisesti 6-7.
- Munan kuvaus
- Sinisenvihreitä tai kellertäviä, tummin ruskein tai harmaa täplin ja pilkuin. Koko noin 3,4 cm x 2,3 cm.
- Hautoma-aika
- 17-18 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
- Lentoonlähtöaika
- 22-27 päivää kuoriutumisesta. Poikaset pysyvät usein vanhempiensa kanssa vielä muutaman viikon pesästä lähdön jälkeen.
- Vanhempien hoito
- Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia. Koiraat tuovat ruokaa hautovalle naaraalle ja myös poikasille. Poikaset pysyvät usein perheryhmässä muutaman viikon ajan pesästä lähdön jälkeen.
Missä löytää
Kaupungit ja taajamat
Puutarhat, puistot, isot pihat, hautausmaat – kaikki paikat, joissa on puustoa ja ihmisasutusta lähellä tarjoten ruokaa.
Maaseutu
Pellot, laidunmaat, harvat metsät ja puun reunat. Vähäisetkin puukeskittymät riittävät pesimiseen.
Metsänreunat
Harakan pesiä löytää usein juuri metsän reunoilta ja aukioiden läheisyydestä, koska ne tarvitsevat sekä avointa maata ruokailuun että tiheämpää kasvillisuutta pesimiseen.
Maastovinkit
- Kuuntele ääntä. Harakoiden kovat rätisevät äänet ovat usein ensimmäinen merkki niiden läsnäolosta.
- Etsi suuria pesiä. Talvella, kun puissa ei ole lehtiä, pyöreät, suuret, risuista rakennetut pesät ovat helposti havaittavissa puun latvoissa.
- Tarkkaile liikkumista. Harakat kulkevat usein maassa etsien ravintoa, mutta pakenevat uhan edessä puuhun tai lentoon.
- Käytä kiikareita. Auttaa tunnistamaan yksityiskohdat, kuten pyrstön metallinhohdon ja siipien valkoiset laikut lennossa.
Samankaltaiset lajit
Noki-Harakka
Pica mauritanica
Tyypillisesti Pohjois-Afrikassa esiintyvä harakkalaji, jolla on sininen täplä silmän takana ja lyhyempi pyrstö. Euroopan harakat ovat mustavalkoisia.
Mustaharaka
Corvus corone
Mustaharaka on täysin musta ja sillä on lyhyempi, suhteellisen tasainen pyrstö. Se on yleensä kokoaan suurempi kuin harakka.
Nopeat faktat
- Tuntomerkit:
- Mustavalkoinen, pitkä pyrstö, metallinhohtoinen höyhenpuku.
- Ravinto:
- Kaikkiruokainen, hyönteiset, marjat, raadot, jätteet.
- Elinympäristö:
- Kaupungit, taajamat, maaseutu, harvat metsät, pensaikot.
- Pesiminen:
- Suuri, risuista rakennettu pesä puussa, 5-8 munaa.
- Ääni:
- Kova rätisevä 'tšak-tšak-tšak'.
Kiinnostavia faktoja
- Harakkaa on pidetty yhtenä älykkäimmistä lintulajeista, ja se on yksi harvoista eläinlajeista, jotka pystyvät läpäisemään peilitestin, mikä viittaa itsetuntemukseen.
- Harakoiden tiedetään keräävän kiiltäviä esineitä pesiinsä, mutta tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä on harvinaisempaa kuin yleisesti uskotaan, ja kyseessä saattaa olla enemmänkin folkloristinen myytti.
- Harakka on sopeutunut erinomaisesti ihmisen läsnäoloon ja viihtyy erityisesti urbaanissa ympäristössä.
- Monissa kulttuureissa harakkaan liittyy erilaisia uskomuksia ja myyttejä, jotka vaihtelevat onnen tuojasta epäonnen sanansaattajaan.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Passeriformes
- Heimo
- Corvidae
- Suku
- Pica
- Laji
- Pica pica
Tutustu lajiin Harakka
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.
