Birdby LogoBirdby
Harakka (Pica pica)

Harakka

Elinvoimainen (LC)

Pica pica

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Harakka on tunnettu ja helposti tunnistettava mustavalkoinen varislintu, jolla on pitkä, kiiltelevän vihreän- ja sinisenhohtoinen pyrstö. Se on älykäs ja sopeutuvainen laji, joka viihtyy ihmisasutuksen lähellä. Harakan lento on aaltoilevaa, ja se liikkuu maassa hyppien tai kävellen.

Koko ja elinikä

Pituus
44-46 cm (josta pyrstö 20-30 cm)
Siipien kärkiväli
52-62 cm
Paino
150-250 g
Elinikä
3-8 vuotta luonnossa, pisimmillään jopa 15 vuotta
Ravinto
Kaikkiruokainen. Ravinto koostuu hyönteisistä, etanoista, madoista, pikkunisäkkäistä (hiiret, myyrät), linnunmunista ja poikasista, raadoista, marjoista, viljasta, pähkinöistä ja ihmisten jätteistä.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Vatsa ja kyljet ovat puhtaanvalkoiset, siipien ja pyrstön musta väritys helmeilee auringossa vihreänä, sinisenä ja purppuranvärisenä. Siipien alapuolella on valkoinen laikku, joka näkyy lennossa. Pää, selkä ja rinta ovat mustat.
Nokan muoto
Tumma, tukeva, suippo nokka.
Silmien väri
Tummanruskeat silmät.
Jalkojen väri
Mustat jalat.
Erottavat tuntomerkit
Erottuva mustavalkea höyhenpuku, pitkä porrasmainen pyrstö, pään, selän ja rinnan musta väritys sekä siipien ja pyrstön metallehohto. Lento on nykivää ja aaltoilevaa.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden höyhenpuku on himmeämpi, mustat osat ovat ruskeammat ja siipien sekä pyrstön metallinhohto ei ole yhtä voimakasta. Pyrstö on myös lyhyempi ja pyöreäkärkisempi.
Kausimuutokset
Ei merkittäviä kausivaihteluja höyhenpuvussa.
Sukupuolierot
Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, mutta koiraat ovat yleensä hieman suurempia ja painavampia kuin naaraat.

Tunnistus

  1. 1

    Väritys

    Erittäin selkeä mustavalkoinen väritys, josta ei voi erehtyä. Mustissa kohdissa on auringonvalossa metallinhohtoa.

  2. 2

    Pyrstö

    Erittäin pitkä, porrasmainen pyrstö, joka on pidempi kuin lintu itse. Pyrstön höyhenissä on metallinhohtoa.

  3. 3

    Lento

    Aaltoileva ja nykivä lento, jossa siiveniskujen välissä on liukuvaiheita. Lennossa näkyvät siipien valkoiset laikut.

  4. 4

    Ääni

    Tunnettu kova, rätisevä kutsuääni 'tšak-tšak-tšak' tai 'skräk-skräk-skräk'.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Metsät, pensaikot, maaseutu, kaupunkialueet.
Levinneisyys
Laajalti levinnyt Euraasiassa lauhkealla vyöhykkeellä Alaskasta ja Pohjois-Afrikasta Aasian kautta Tyynenmeren rannikolle. Puuttuu Islannista, monilta Välimeren saarilta sekä havumetsäalueiden ja tundran ulkopuolelta.
Korkeusvyöhyke
Meripinnasta alppialueille, yleensä alle 2500 metrin korkeuteen.
Suositut ympäristöt
Sopeutuvainen laji, joka viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä, kuten kaupungeissa, taajamissa, puutarhoissa, puistoissa, pelloilla ja harvoissa metsissä. Tärkeää on riittävän tiheä puusto tai pensaikko pesimäpaikkojen ja suojan tarjoamiseksi.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen.
Ruokailutavat
Etsii ravintoa etupäässä maasta kävellen tai hyppien. Syrjemmässä ja vaaran uhatessa se myös piilottaa ruokaa maahan myöhempää käyttöä varten. Se on opportunistinen ja voi ryöstää muiden lintujen pesiä tai syödä raatoja.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Pesimäaikana pariutuu, mutta syksyllä ja talvella kokoontuu usein parviin, jopa suuriin pesimäparviin tai yöpymisparviin, erityisesti nuoret linnut. Harakat ovat älykkäitä ja niillä on monimutkaista sosiaalista kanssakäymistä.
Lentotapa
Lento on aaltoilevaa ja hieman poukkoilevaa, muutamien siiveniskujen sarjojen ja liukujen, jotka usein nostavat harakan ylöspäin, vuorotellessa. Lennossa näkyvät selvästi siipien valkoiset laikut.
Muutto
Pääasiassa paikkalintu, mutta pohjoisimmilla alueilla voi esiintyä lyhyen matkan siirtymisiä etelämmäksi ankarina talvina. Nuoret linnut voivat vaellella pesimäalueeltaan.
Reviiri
Pesimäaikana parit ovat territoriaalisia ja puolustavat pesimäaluettaan. Pesimäkauden ulkopuolella aggressiivisuus vähenee.

Laulu ja äänet

Laulu
Harakan 'laulu' on pikemminkin sekoitus kirkkaita, kovia ja narisevia ääniä, jotka sisältävät myös matkintoja ja puhemaisia lauseita. Esiin tulee rätiseviä ja naksahtelevia ääniä. Se on harvoin kuultu ja esitetään yleensä pitkään, tavallisesti pesän läheisyydessä.
Kutsuhuuto
Tyypillisin kutsuääni on kova, nopeasti toistuva rätisevä 'tšak-tšak-tšak-tšak' tai 'skräk-skräk-skräk'. Sillä on myös erilaisia varoitusääniä ja pehmeämpiä seurusteluääniä.
Milloin ääntelee
Äänettele ympäri vuoden, mutta erityisesti pesimäkaudella ja varoitellessaan. 'Laulua' kuulee yleensä keväällä pesän läheisyydessä.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Maaliskuusta kesäkuuhun, pääosin huhtikuusta toukokuuhun.
Pesimätavat
Rakentaa suuren, pallomaisen pesän korkealle puuhun tai pensaikkoon, usein näkyvälle paikalle. Pesä on tehty risuista ja savesta, ja sen katto on usein suojattu oksilla saalistajien varalta. Pesän sisäosa on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla.
Pesyekoko
5-8 munaa, tyypillisesti 6-7.
Munan kuvaus
Sinisenvihreitä tai kellertäviä, tummin ruskein tai harmaa täplin ja pilkuin. Koko noin 3,4 cm x 2,3 cm.
Hautoma-aika
17-18 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
Lentoonlähtöaika
22-27 päivää kuoriutumisesta. Poikaset pysyvät usein vanhempiensa kanssa vielä muutaman viikon pesästä lähdön jälkeen.
Vanhempien hoito
Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia. Koiraat tuovat ruokaa hautovalle naaraalle ja myös poikasille. Poikaset pysyvät usein perheryhmässä muutaman viikon ajan pesästä lähdön jälkeen.

Missä löytää

Kaupungit ja taajamat

Puutarhat, puistot, isot pihat, hautausmaat – kaikki paikat, joissa on puustoa ja ihmisasutusta lähellä tarjoten ruokaa.

Maaseutu

Pellot, laidunmaat, harvat metsät ja puun reunat. Vähäisetkin puukeskittymät riittävät pesimiseen.

Metsänreunat

Harakan pesiä löytää usein juuri metsän reunoilta ja aukioiden läheisyydestä, koska ne tarvitsevat sekä avointa maata ruokailuun että tiheämpää kasvillisuutta pesimiseen.

Maastovinkit

  1. Kuuntele ääntä. Harakoiden kovat rätisevät äänet ovat usein ensimmäinen merkki niiden läsnäolosta.
  2. Etsi suuria pesiä. Talvella, kun puissa ei ole lehtiä, pyöreät, suuret, risuista rakennetut pesät ovat helposti havaittavissa puun latvoissa.
  3. Tarkkaile liikkumista. Harakat kulkevat usein maassa etsien ravintoa, mutta pakenevat uhan edessä puuhun tai lentoon.
  4. Käytä kiikareita. Auttaa tunnistamaan yksityiskohdat, kuten pyrstön metallinhohdon ja siipien valkoiset laikut lennossa.

Samankaltaiset lajit

Noki-Harakka

Pica mauritanica

Tyypillisesti Pohjois-Afrikassa esiintyvä harakkalaji, jolla on sininen täplä silmän takana ja lyhyempi pyrstö. Euroopan harakat ovat mustavalkoisia.

Mustaharaka

Corvus corone

Mustaharaka on täysin musta ja sillä on lyhyempi, suhteellisen tasainen pyrstö. Se on yleensä kokoaan suurempi kuin harakka.

Nopeat faktat

Tuntomerkit:
Mustavalkoinen, pitkä pyrstö, metallinhohtoinen höyhenpuku.
Ravinto:
Kaikkiruokainen, hyönteiset, marjat, raadot, jätteet.
Elinympäristö:
Kaupungit, taajamat, maaseutu, harvat metsät, pensaikot.
Pesiminen:
Suuri, risuista rakennettu pesä puussa, 5-8 munaa.
Ääni:
Kova rätisevä 'tšak-tšak-tšak'.

Kiinnostavia faktoja

  • Harakkaa on pidetty yhtenä älykkäimmistä lintulajeista, ja se on yksi harvoista eläinlajeista, jotka pystyvät läpäisemään peilitestin, mikä viittaa itsetuntemukseen.
  • Harakoiden tiedetään keräävän kiiltäviä esineitä pesiinsä, mutta tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä on harvinaisempaa kuin yleisesti uskotaan, ja kyseessä saattaa olla enemmänkin folkloristinen myytti.
  • Harakka on sopeutunut erinomaisesti ihmisen läsnäoloon ja viihtyy erityisesti urbaanissa ympäristössä.
  • Monissa kulttuureissa harakkaan liittyy erilaisia uskomuksia ja myyttejä, jotka vaihtelevat onnen tuojasta epäonnen sanansaattajaan.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Passeriformes
Heimo
Corvidae
Suku
Pica
Laji
Pica pica

Tutustu lajiin Harakka

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa