Silkkikuikku

Yleistä

Silkkikuikku on keskikokoinen, elegantti vesilintu, joka tunnetaan näyttävistä soidinmenoistaan ja pitkästä, hoikasta kaulastaan. Se on Euroopan suurin uikkulaji. Sen tunnusomaisia piirteitä ovat pään sivuilla olevat ruskeanpunaiset ja mustat töyhdöt sekä valkoinen kaula ja posket. Silkkikuikku on taitava sukeltaja ja viettää suurimman osan ajastaan vedessä.

Koko ja elinikä

Pituus

46-51 cm

Siipien kärkiväli

85-92 cm

Paino

800-1400 g

Elinikä

Keskimäärin 10-15 vuotta, pisin tunnettu ikä yli 20 vuotta.

Ravinto

Pääasiassa kalansyöjä (piscivore), mutta syö myös vesihyönteisiä, äyriäisiä ja sammakoita.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Pesimäpuvussa pää on musta, ja sen sivuilla on näyttävät, taaksepäin suuntautuneet mustat töyhdöt ja ruskeanpunaiset kaulusmaiset töyhdöt. Posket ja kurkku ovat valkoiset. Selkäpuoli on tummanruskea tai mustahko, vatsapuoli ja rinta puhtaanvalkoiset. Siiven takareunassa on valkoinen laikku, joka näkyy lennossa. Talvipuvussa töyhdöt ovat pienemmät ja väritys vaaleampi, ruskeanpunainen väri puuttuu lähes kokonaan, ja pää on vaaleampi, harmahtava. Nuorilla linnuilla on pään sivuilla mustavalkoisia raitoja, jotka katoavat ensimmäisen talven aikana.

Nokan muoto

Pitkä, terävä ja tikarimainen nokka, väriltään punertava tai vaaleanpunertava, kärjestä tummempi.

Silmien väri

Punaiset tai oranssinpunaiset silmät.

Jalkojen väri

Jalat ovat tummanharmaat tai mustahkot, sijaitsevat ruumiin takaosassa, mikä tekee niistä tehokkaita uimiseen ja sukeltamiseen, mutta kömpelöitä maalla.

Erottavat tuntomerkit

Pitkä, hoikka kaula, näyttävät pään töyhdöt pesimäpuvussa, valkoiset posket ja punaiset silmät. Sukeltaa usein ja pitkiä aikoja. Lennossa näkyy valkoinen siipilaikku.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuorilla silkkikuikuilla on pään sivuilla ja kaulassa selkeät mustavalkoiset pystyraidat, jotka ovat erottuva tuntomerkki. Nokka on lyhyempi ja tummempi kuin aikuisilla. Töyhdöt ovat vasta kehittymässä.

Kausimuutokset

Pesimäpuku on huomattavasti näyttävämpi ja värikkäämpi, erityisesti pään töyhtöjen osalta. Talvipuvussa töyhdöt ovat pienemmät ja väritys yleisesti vaaleampi ja harmaampi, ruskeanpunainen väri puuttuu lähes kokonaan.

Sukupuolierot

Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, mutta koiras on yleensä hieman kookkaampi ja sen töyhdöt voivat olla hieman suuremmat ja näyttävämmät.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Suurin uikkulaji Euroopassa, pitkä ja hoikka kaula, elegantti olemus vedessä.

2. 2

   Pään töyhdöt

   Pesimäpuvussa pään sivuilla olevat mustat ja ruskeanpunaiset töyhdöt ovat erehtymättömät. Talvipuvussa töyhdöt ovat pienemmät, mutta pään muoto on edelleen tunnusomainen.

3. 3

   Väritys

   Valkoiset posket ja kurkku, tumma selkä ja valkoinen vatsa. Nokka on punertava tai vaaleanpunertava.

4. 4

   Nuoret linnut

   Nuorten lintujen pään ja kaulan mustavalkoiset pystyraidat ovat selkeä tunnusmerkki.

5. 5

   Käyttäytyminen

   Usein sukeltaa, viettää paljon aikaa veden pinnalla. Soidinmenot ovat näyttäviä ja helposti tunnistettavissa.

6. 6

   Ääni

   Karkea, rullaava 'krr-krr-krr' tai 'krek-krek-krek' on tyypillinen kutsuääni.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Makean veden järvet, lammet, hitaasti virtaavat joet, suojaisat merenlahdet ja murtovesialueet.

Levinneisyys

Laajalti levinnyt Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa. Euroopassa pesii lähes kaikkialla lukuun ottamatta pohjoisimpia alueita ja Islantia. Suomessa pesii koko maassa, mutta harvinaistuu pohjoiseen mentäessä.

Korkeusvyöhyke

Pääasiassa alangoilla ja matalilla korkeuksilla, mutta voi esiintyä myös vuoristojärvillä, kunhan sopivaa kasvillisuutta ja ravintoa on saatavilla.

Suositut ympäristöt

Suosii reheviä, kasvillisuuden peittämiä vesistöjä, joissa on avoimia vesialueita sukeltamiseen ja kalastukseen. Tarvitsee tiheää rannikkokasvillisuutta pesimiseen ja suojautumiseen.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen (diurnaalinen).

Ruokailutavat

Saalistaa sukeltamalla. Sukellukset kestävät yleensä 10-40 sekuntia ja ulottuvat useiden metrien syvyyteen. Pääravintoa ovat pienet ja keskikokoiset kalat, kuten särjet, ahvenet ja kiisket. Syö myös vesihyönteisiä, niiden toukkia ja äyriäisiä. Poikasille syötetään usein höyheniä, joiden uskotaan auttavan ruoansulatusta ja suojaavan teräviltä kalanruodoilta.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Pesimäkaudella elää pareittain, mutta pesimäajan ulkopuolella voi kerääntyä pieniksi parviksi. Tunnettu näyttävistä soidinmenoistaan, joihin kuuluu monimutkaisia tansseja, pään nyökkäilyä ja töyhtöjen esittelyä. Soidinmenot ovat tärkeä osa parinmuodostusta ja siteen vahvistamista.

Lentotapa

Lentää harvoin ja vastahakoisesti, yleensä vain muuttaessaan tai paetessaan. Lennossa kaula on ojennettuna ja jalat roikkuvat perässä. Siiveniskut ovat nopeat ja matalat. Nousee lentoon vaikeasti, tarvitsee pitkän kiitoradan veden pinnalla.

Muutto

Osittain muuttolintu. Pohjoisemmat populaatiot muuttavat talveksi etelämmäs, usein Länsi-Euroopan rannikoille ja Välimeren alueelle. Suomessa silkkikuikut muuttavat syys-lokakuussa ja palaavat huhti-toukokuussa. Osa linnuista voi talvehtia sulana pysyvissä vesistöissä Etelä-Suomessa.

Reviiri

Pesimäkaudella parit ovat territoriaalisia ja puolustavat pesimäaluettaan aggressiivisesti muita silkkikuikkuja ja joskus myös muita vesilintuja vastaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun, riippuen maantieteellisestä sijainnista. Suomessa toukokuusta heinäkuuhun.

Pesimätavat

Pesä on kelluva lautta, joka on rakennettu vesikasveista, kuten kaisloista ja ruo'oista. Se on ankkuroitu kasvillisuuteen tai pohjaan. Pesä sijaitsee usein tiheän kasvillisuuden suojassa, mutta joskus myös avoimemmalla paikalla. Molemmat vanhemmat rakentavat pesän.

Pesyekoko

Yleensä 3-6 munaa, joskus 2-7 munaa.

Munan kuvaus

Munat ovat aluksi vaaleansinivihreitä, mutta muuttuvat nopeasti ruskeiksi tai kellertäviksi pesämateriaalin värjääminä. Koko noin 54 x 37 mm.

Hautoma-aika

27-29 päivää. Molemmat vanhemmat hautovat, mutta naaras enemmän.

Lentoonlähtöaika

Poikaset ovat pesäpakoisia ja seuraavat vanhempiaan heti kuoriuduttuaan. Ne oppivat lentämään noin 71-79 päivän ikäisinä. Poikaset viettävät usein ensimmäiset viikot vanhempiensa selässä, suojassa saalistajilta ja kylmältä.

Vanhempien hoito

Molemmilla vanhemmilla on vahva vanhempainvaisto. Ne huolehtivat poikasistaan intensiivisesti, kuljettavat niitä selässään, ruokkivat niitä ja opettavat niille sukeltamista ja saalistusta. Poikaset ovat riippuvaisia vanhemmistaan pitkään.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Kiikarit ja kaukoputki. Silkkikuikut ovat usein melko arkoja, joten hyvät optiikat ovat välttämättömiä niiden tarkkailuun etäältä.
2. Kärsivällisyys. Ne voivat sukeltaa pitkiä aikoja, joten odota rauhallisesti, että ne nousevat pintaan.
3. Soidinaika. Keväällä soidinaikaan silkkikuikut ovat aktiivisimmillaan ja niiden näyttävät soidinmenot ovat upea näky.
4. Kuuntele ääniä. Niiden karkea kutsuääni voi paljastaa niiden läsnäolon, vaikka et näkisikään niitä heti.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tyyppi:

Vesilintu

Elinympäristö:

Rehevät järvet, lammet, joet

Ravinto:

Kalat, vesihyönteiset

Pesä:

Kelluva lautta vesikasveista

Muutto:

Osittain muuttolintu

Kiinnostavia faktoja

• Silkkikuikun soidinmenot ovat yksi luonnon näyttävimmistä tansseista, joissa pariskunta esittää monimutkaisia rituaaleja, kuten 'pingviinitanssia' ja 'kasvien esittelyä'.
• Poikaset matkustavat usein vanhempiensa selässä, jopa sukellusten aikana, mikä tarjoaa niille turvaa ja lämpöä.
• Silkkikuikku syö omia höyheniään, ja syöttää niitä myös poikasilleen. Tämän uskotaan auttavan ruoansulatusta ja suojaavan ruoansulatuskanavaa teräviltä kalanruodoilta.
• Vaikka silkkikuikku on taitava sukeltaja ja uimari, se on erittäin kömpelö maalla, koska sen jalat sijaitsevat niin takana ruumiissa.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Podicipediformes

Heimo

Podicipedidae

Suku

Podiceps

Laji

Podiceps cristatus

Tutustu lajiin Silkkikuikku