Haahka

Yleistä

Haahka on suuri ja tukeva merilintu, joka on tunnettu koiraiden valkoisesta ja mustasta juhlapuvusta sekä naaraiden ja nuorten lintujen ruskean kirjavasta suojaväristä. Se on sukeltava sorsalintu, joka viihtyy kylmillä merialueilla. Haahkan untuvaa on perinteisesti kerätty ja hyödynnetty, mistä se on saanut myös nimensä.

Koko ja elinikä

Pituus

50-71 cm

Siipien kärkiväli

80-110 cm

Paino

800-3000 g (koiras 1500-3000 g, naaras 850-2800 g)

Elinikä

Jopa 20 vuotta luonnossa, keskimäärin 10-15 vuotta

Ravinto

Pääasiassa simpukoita ja muita pohjaeläimiä, kuten kotiloita, äyriäisiä, merimatoja, merisiilejä ja pieniä kaloja. Se sukeltaa ravintonsa pohjasta.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku

Koiras: Juhlapuvussa pää ja selkä valkoiset, niskassa musta V-kuvio, rinta vaaleanpunertavat, kyljet valkoiset, vatsa ja peräpää mustat. Siiven yläpeitinhöyhenet valkoiset, lentosulat mustat. Lepopuvussa koiras tummuu ja muistuttaa enemmän naarasta, mutta erottuu valkoisista siipilaikuista. Naaras ja nuoret linnut: Yleisväriltään ruskean kirjava, tummilla poikkijuovilla, mikä antaa hyvän suojavärin pesiessään. Kaulan sivulla voi olla vaaleampi laikku. Siivet ovat yksivärisen tummanruskeat, ilman valkoisia laukkuja.

Nokan muoto

Kiilamainen ja paksu nokka, joka jatkuu ylöspäin otsalle. Nokan väritys vaihtelee alalajeittain ja sukupuolittain, usein vihreänharmaa tai oranssihtava.

Silmien väri

Tummanruskea.

Jalkojen väri

Vihernharmaat tai tummanharmaat jalat.

Erottavat tuntomerkit

Koiras: Erehtymätön valko-musta höyhenpeite, vihertävä laikku niskassa. Naaras: Kooltaan suuri ja ruskean kirjava sorsalintu, kiilamainen nokka, joka jatkuu pitkälle otsalle. Lentäessään raskas ja hidas lento, jossa siiveniskut ovat nopeat.

Nuoren linnun ulkonäkö

Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta ovat yleensä vaaleamman ruskeita ja niillä on epämääräisempi kuviointi. Vatsapuoli usein vaalea. Nokka on tummempi kuin aikuisilla.

Kausimuutokset

Koiras saa juhlapukunsa syksyllä ja pitää sitä pesinnän ajan keväällä ja alkukesällä. Pesinnän jälkeen (heinä-elokuussa) koiraat sulkivat ja pukeutuvat lepopukuun, joka on tummempi ja naaraamaisempi. Sulkasadon aikana ne ovat lentokyvyttömiä muutaman viikon ajan. Naaraiden höyhenpuku ei muutu yhtä dramaattisesti.

Sukupuolierot

Erittäin voimakas. Koiraat ovat selvästi suurempia ja huomiota herättävän värisiä, kun taas naaraat ovat huomattavasti vaatimattomampia, suojavärisempiä ja hieman pienempiä.

Tunnistus

1. 1

   Koko ja muoto

   Haahka on suuri, tanakka ja raskasrakenteinen. Sen pää on iso ja kaula paksu. Nokka jatkuu suoraan otsalle ilman selvää syvennystä.

2. 2

   Koiraan tunnusmerkit

   Valkoinen selkä, musta vatsa, valkoinen rinta, musta pää, jossa on vihreää niskassa ja niskassa tumma V-kuvio. Lentäessä valkoiset siiven yläpeitinhöyhenet erottuvat tummista lentosulista.

3. 3

   Naaraan tunnusmerkit

   Ruskean kirjava höyhenpuku tummilla poikkijuovilla, joka antaa hyvän suojavärin. Vahva, kiilamainen nokka, joka jatkuu ylöspäin otsalle. Lentäessä tummat, yksiväriset siivet.

4. 4

   Ääni

   Koiraan syvä, kaikuvainen 'kuplinta' tai 'korina' (a-ooo-uuu) on erittäin tunnusomainen ja kantautuu kauas.

5. 5

   Lento

   Raskas, suoraviivainen lento matalalla veden pinnan yläpuolella. Parvet lentävät usein jonossa tai viivamaisena muodostelmana.

6. 6

   Käyttäytyminen

   Sukeltaa taitavasti ja pitkään ravinnon perässä. Usein suurissa, tiiviissä parvissa talvisin ja muuttoaikoina.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit

Arktiset ja lauhkeat rannikkoalueet, meriympäristöt.

Levinneisyys

Atlantin, Tyynenmeren ja Pohjoisen jäämeren rannikkoalueet. Pesii Pohjois-Euroopassa, Islannissa, Grönlannissa, Pohjois-Amerikassa ja Koillis-Aasiassa. Talvehtii etelämpänä pesimäalueidensa rannoilla ja avomerellä.

Korkeusvyöhyke

Meripinnan tasosta mataliin rannikkoalueisiin.

Suositut ympäristöt

Karut, kivikkoiset rannikot, saaristot, luodot ja avomeri. Pesii usein tiiviinä yhdyskuntina suojaisilla paikoilla, usein lokki- tai tiirayhdyskuntien läheisyydessä.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika

Päiväaktiivinen, mutta voi etsiä ravintoa myös hämärässä tai jopa kuutamolla.

Ruokailutavat

Sukeltaa ravintonsa merenpohjasta, usein 3-20 metrin syvyyteen, mutta voi sukeltaa jopa 50 metrin syvyyteen. Syö pääasiassa sinisimpukoita, joita se murskaa vahvalla nokallaan. Myös muita nilviäisiä ja äyriäisiä. Haahkan on todettu syövän jopa kokonaisia merisiilejä.

Sosiaalinen käyttäytyminen

Sosiaalinen lintu, joka esiintyy suurina parvina pesimäajan ulkopuolella. Pesii usein löyhissä tai tiiviissä yhdyskunnissa. Naaraat voivat muodostaa ns. 'lastentarhoja', joissa useat naaraat hoitavat yhdessä poikasiaan.

Lentotapa

Raskas, voimakas ja suoraviivainen lento, matalalla vedenpinnan yläpuolella. Siiveniskut ovat nopeat ja matalat. Lentäessään linnut pitävät usein jonoa tai löyhää parvea.

Muutto

Monet populaatiot ovat osittain muuttolintuja, jotka siirtyvät pesimäalueilta talvehtimisalueille, kun vesi jäätyy. Muut ovat paikkalintuja alueilla, joilla meri pysyy sulana. Muutto tapahtuu usein rannikkoja pitkin suurina parvina keväällä ja syksyllä.

Reviiri

Pesinnän aikana naaraat puolustavat pientä aluetta pesänsä ympärillä. Koiraat eivät yleensä ole kovin territoriaalisia, vaan ne puolustavat naarasta ennemminkin pareja muodostaessaan.

Lisääntyminen

Pesimäkausi

Huhtikuusta heinäkuuhun, tarkka ajoitus riippuu maantieteellisestä sijainnista ja sääoloista.

Pesimätavat

Naaras valitsee pesäpaikan usein suojaisasta paikasta maassa, pensaiden tai kivien suojasta. Pesä on syvä kuoppa, jonka naaras vuoraa kasvinosilla ja runsaalla määrällä omaa untuvaansa. Untuvan laatu on erittäin korkea ja pidetty. Pesät ovat usein tiiviissä yhdyskunnissa.

Pesyekoko

Yleensä 4-6 munaa, harvoin 1-12 munaa.

Munan kuvaus

Yleensä 4-6 munaa, väriltään vihertävän- tai oliivinharmaa, ilman laikkuja. Munat ovat suuria ja soikeita.

Hautoma-aika

Noin 25-28 päivää. Vain naaras hautoo.

Lentoonlähtöaika

Poikaset ovat pesäpakoisia ja jättävät pesän heti kuivuttuaan (yleensä 24-48 tunnin sisällä kuoriutumisesta). Ne saavuttavat lentokyvyn noin 65-75 päivän ikäisinä.

Vanhempien hoito

Vain naaras huolehtii poikasista. Naaraat voivat muodostaa 'lastentarhoja', joissa useat naaraat hoitavat yhdessä suuria poikasryhmiä, etenkin saalistuksen uhatessa. Koiraat lähtevät usein sulkasatoalueille jo ennen pesinnän päättymistä.

Missä löytää

Maastovinkit

1. Katsele kaukoputkella. Haahkat ovat usein melko kaukana rannasta. Hyvä kaukoputki on välttämätön yksityiskohtien havaitsemiseksi, erityisesti määrittäessä sukupuolta tai nuoren linnun ikää.
2. Kuuntele koiraan ääntä. Keväisin ja alkukesäisin koiraan ”kuplinta” kantaa kauas ja paljastaa lintujen läsnäolon jo ennen niiden näkemistä.
3. Etsi yhdyskuntia. Pesimäaikana haahkat pesivät usein ryhminä. Etsi saarilta tai luodoilta, joilla on runsas lokki- tai tiirakanta, sillä haahkat hyötyvät niiden tarjoamasta suojasta.
4. Tarkkaile sukelluskäyttäytymistä. Haahkat sukeltavat usein synkronoidusti, ja ne nousevat pinnalle lähes samaan aikaan. Tämä voi auttaa niiden paikantamisessa.
5. Tunne muuttoreitit. Muuttoaikoina tietyt rannikkoreitit ja saaristoväylät ovat tunnettuja haahkaparvien kulkureitteinä. Ajoita retkesi näihin aikoihin nähdäksesi suuria määriä.

Samankaltaiset lajit

Nopeat faktat

Tuntomerkki:

Koiraan valkoinen selkä ja musta vatsa, naaraan ruskeankirjava suojaväri ja kiilamainen nokka.

Elinympäristö:

Rannikot ja saaristot, erityisesti rikkonaiset ja kivikkoiset alueet.

Ravinto:

Pääasiassa simpukat ja muut pohjaeläimet.

Pesintä:

Munii 4-6 munaa maapesään, jonka vuoraa omalla untuvallaan.

Muutto:

Osittain muuttolintu, siirtyy etelämmäs pysyvien jäiden tieltä.

Kiinnostavia faktoja

• Haahkan untuva on maailman kevyintä ja lämpimintä luonnonmateriaalia, ja sitä on perinteisesti kerätty täytteeksi peittoihin ja vaatteisiin. Untuvaa kerätään käsin pesistä sen jälkeen, kun poikaset ovat jättäneet ne, jotta pesivät linnut eivät häiriintyisi.
• Haahka pystyy sukeltamaan erittäin syvälle ja pysymään veden alla jopa yli minuutin ajan etsiessään ravintoa.
• Naaraat voivat muodostaa 'lastentarhoja', joissa useat aikuiset naaraat vartioivat suurta joukkoa poikasia. Tämän uskotaan parantavan poikasten selviytymismahdollisuuksia saalistajia vastaan.
• Haahkan tieteellinen nimi 'Somateria' tulee kreikan sanoista 'soma' (vartalo) ja 'erion' (villa), viitaten sen untuvaan ja höyhenpeitteen laatuun.

Tieteellinen luokitus

Kunta

Animalia

Pääjakso

Chordata

Luokka

Aves

Lahko

Anseriformes

Heimo

Anatidae

Suku

Somateria

Laji

Somateria mollissima

Tutustu lajiin Haahka