Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella
Avaa sovellusYleistä
Punakylkirastas on keskikokoinen, viehättävä rastaslaji, joka tunnetaan erityisesti punaruskeista kyljistään ja silmäkulman vaaleasta juovasta. Se on yleinen pesimälintu Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, ja se on muuttolintu, joka talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Sen laulu on melodinen ja tunnistettava, ja se on yksi kevään ja kesän äänimaiseman tunnuspiirteistä pohjoisilla alueilla.
Koko ja elinikä
- Pituus
- 20-24 cm
- Siipien kärkiväli
- 33-36 cm
- Paino
- 45-75 g
- Elinikä
- Noin 2-5 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 18 vuotta.
- Ravinto
- Kaikkiruokainen (Omnivore), pääasiassa hyönteiset, madot, etanat, marjat ja hedelmät.
Fyysiset ominaisuudet
- Höyhenpuku
- Selkäpuoli on ruskea, vatsapuoli vaalea ja tiheästi tummien täplien kuvioima. Tunnusomaisimmat piirteet ovat punaruskeat kyljet ja siipien alapinnat sekä selkeä, vaalea silmäkulmanjuova, joka ulottuu nokasta silmän taakse. Kurkku on vaalea ja usein hieman viiruinen.
- Nokan muoto
- Ohuehko, suora ja teräväkärkinen. Nokka on tumma, tyvestä hieman kellertävä.
- Silmien väri
- Tummanruskeat.
- Jalkojen väri
- Vaaleanruskeat tai kellertävänruskeat.
- Erottavat tuntomerkit
- Punaruskeat kyljet, vaalea silmäkulmanjuova, vaalea vatsa tummilla täplillä, ja lennossa näkyvät punaruskeat siipien alapeitinhöyhenet.
- Nuoren linnun ulkonäkö
- Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden selkäpuoli on hieman täplikkäämpi ja vaaleampi, ja kylkien punaruskea väri voi olla haaleampi. Myös rinnan täplitys on usein epäselvempi.
- Kausimuutokset
- Puvussa ei ole merkittäviä kausivaihteluita. Höyhenpuku voi kulua hieman kesän aikana, jolloin värit voivat näyttää haaleammilta.
- Sukupuolierot
- Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia.
Tunnistus
- 1
Kylkien väri
Etsi punaruskeaa väriä linnun kyljistä. Tämä on punakylkirastaan selkein tuntomerkki.
- 2
Silmäkulmanjuova
Tarkkaile silmän yläpuolella kulkevaa vaaleaa, selkeää juovaa, joka erottuu hyvin tummemmasta päästä.
- 3
Vatsan täplitys
Huomioi vaalea vatsa, jossa on tiheästi tummia, pisaramaisia täpliä.
- 4
Lentoääni
Kuuntele terävää 'tsiiih'-kutsuääntä, erityisesti muuton aikana tai kun lintu on levoton.
- 5
Laulu
Opi tunnistamaan sen melodinen, toistuva ja hieman surumielinen laulu, joka sisältää usein rullaavan trillin.
Elinympäristö ja levinneisyys
- Biomit
- Metsät, pensaikot, puutarhat, puistot, tunturikoivikot, suot ja viljelysmaiden reunat.
- Levinneisyys
- Pesii Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, Islannista ja Skandinaviasta itään Siperiaan. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
- Korkeusvyöhyke
- Merien rannoilta aina tunturialueille asti, yleensä alle 1000 metrin korkeudessa, mutta voi pesiä korkeammallakin tunturikoivikoissa.
- Suositut ympäristöt
- Mieluiten kosteat metsät, joissa on tiheää aluskasvillisuutta, sekä puistot ja puutarhat. Tärkeää on ravinnon saatavuus (madot, hyönteiset) ja suojaisat pesäpaikat.
Käyttäytyminen
- Aktiivisuusaika
- Päiväaktiivinen, mutta muuttaa pääasiassa yöllä.
- Ruokailutavat
- Etsii ravintoa pääasiassa maasta, kävellen tai hyppien. Kaivaa matoja ja hyönteisiä maasta, mutta syö myös marjoja ja hedelmiä erityisesti syksyllä ja talvella. Voi myös pyydystää lentäviä hyönteisiä.
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Pesimäkaudella elää pareittain, mutta muuton aikana ja talvehtimisalueilla kerääntyy suuriin parviin, usein muiden rastaslajien, kuten laulurastaiden ja räkättirastaiden, kanssa.
- Lentotapa
- Lento on aaltoilevaa ja nopeaa. Muuton aikana lentää usein suurissa parvissa. Lennossa näkyvät hyvin punaruskeat siipien alapeitinhöyhenet.
- Muutto
- Muuttolintu. Saapuu pesimäalueille huhtikuussa ja lähtee syys-lokakuussa. Muuttaa pääasiassa yöllä. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa.
- Reviiri
- Pesimäkaudella koiras puolustaa reviiriä laulamalla ja aggressiivisella käyttäytymisellä muita koiraita kohtaan.
Laulu ja äänet
- Laulu
- Laulu on melodinen ja toistuva, koostuen lyhyistä, viheltävistä säkeistä, jotka usein päättyvät nopeaan, rullaavaan trilliin. Laulu on hieman surumielisen kuuloinen ja muistuttaa laulurastaan laulua, mutta on yksinkertaisempi ja toistuvampi. Esimerkiksi 'tsii-tsii-tsii-trrr-trrr'.
- Kutsuhuuto
- Yleisin kutsuääni on terävä, korkea 'tsiiih' tai 'tsiip', joka on helppo tunnistaa. Varoitusääni on rullaava 'trrr' tai 'tsäk-tsäk'. Muuton aikana parvissa kuullaan usein jatkuvaa 'tsiiih'-ääntelyä.
- Milloin ääntelee
- Laulaa aktiivisimmin aamuisin ja iltaisin pesimäkaudella huhtikuusta heinäkuuhun. Kutsuääniä kuullaan ympäri vuoden, erityisesti muuton aikana.
Lisääntyminen
- Pesimäkausi
- Toukokuusta heinäkuuhun, usein kaksi pesuetta vuodessa.
- Pesimätavat
- Pesä rakennetaan yleensä matalalle puuhun tai pensaaseen, usein 1-3 metrin korkeuteen, mutta joskus myös maahan tai rakennuksiin. Pesä on kuppimainen, rakennettu sammalista, ruohoista ja mudasta, ja vuorattu hienoilla kasvinosilla.
- Pesyekoko
- 4-6 munaa, yleisimmin 5.
- Munan kuvaus
- Munat ovat sinivihreitä tai vaaleansinisiä, tiheästi punaruskeiden täplien peittämiä. Koko noin 26 x 19 mm.
- Hautoma-aika
- 11-14 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
- Lentoonlähtöaika
- 12-15 päivää kuoriutumisesta. Poikaset jättävät pesän lentokyvyttöminä ja niitä ruokitaan vielä jonkin aikaa pesän ulkopuolella.
- Vanhempien hoito
- Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan ja hoitoon.
Missä löytää
Metsänreunat ja pensaikot
Yleinen pesimäympäristö, jossa on sekä avoimia alueita ravinnonhakuun että tiheää kasvillisuutta suojaksi.
Puistot ja puutarhat
Erityisesti kaupunkien ja taajamien viheralueilla, joissa on puita ja pensaita.
Tunturikoivikot
Pohjoisessa Suomessa ja Skandinaviassa tyypillinen pesimäympäristö.
Viljelysmaiden reunat
Punakylkirastas hyödyntää myös maatalousympäristöjen reuna-alueita.
Maastovinkit
- Kuuntele laulua. Punakylkirastaan laulu on usein ensimmäinen merkki sen läsnäolosta. Se laulaa aktiivisesti aamuisin ja iltaisin.
- Tarkkaile maata. Se etsii ravintoa usein maasta, joten tarkkaile avoimia alueita, kuten nurmikoita ja metsänpohjaa.
- Käytä kiikareita. Kiikarit auttavat erottamaan punaruskeat kyljet ja silmäkulmanjuovan, jotka ovat tärkeitä tuntomerkkejä.
- Muuttoaika. Keväällä ja syksyllä punakylkirastaat ovat liikkeellä suurissa parvissa, jolloin niitä on helpompi havaita.
Samankaltaiset lajit
Laulurastas
Turdus philomelos
Laulurastaalla ei ole punaruskeita kylkiä eikä silmäkulmanjuovaa. Sen vatsapuolen täplät ovat tummempia ja selkeämpiä, ja sen laulu on monipuolisempaa ja toistelee säkeitä useammin.
Räkättirastas
Turdus pilaris
Räkättirastaalla on harmaa pää ja perä, ruskea selkä ja täplikäs rinta. Sillä ei ole punaruskeita kylkiä eikä silmäkulmanjuovaa. Räkättirastas on myös hieman suurempi ja sen lento on raskaampaa.
Mustarastas
Turdus merula
Mustarastas on kokonaan musta (koiras) tai tummanruskea (naaras) ja sillä on keltainen tai oranssi nokka. Sillä ei ole punaruskeita kylkiä tai täplitystä vatsassa.
Nopeat faktat
- Tunnusmerkki:
- Punaruskeat kyljet ja vaalea silmäkulmanjuova
- Ravinto:
- Hyönteiset, madot, marjat
- Muutto:
- Muuttolintu, talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa
- Laulu:
- Melodinen, toistuva, viheltävä säe päättyen trilliin
Kiinnostavia faktoja
- Punakylkirastas on yksi yleisimmistä rastaista Suomessa ja sen laulu on monelle tuttu kevään ja kesän äänimaisemasta.
- Se voi pesiä jopa kaksi kertaa kesässä, mikä on tyypillistä monille pienemmille varpuslinnuille.
- Muuton aikana punakylkirastaat voivat kerääntyä valtaviin parviin, joissa on tuhansia yksilöitä.
Tieteellinen luokitus
- Kunta
- Animalia
- Pääjakso
- Chordata
- Luokka
- Aves
- Lahko
- Passeriformes
- Heimo
- Turdidae
- Suku
- Turdus
- Laji
- Turdus iliacus
Tutustu lajiin Punakylkirastas
Tunnista lintuja missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.
