Birdby LogoBirdby
Punakylkirastas (Turdus iliacus)

Punakylkirastas

Elinvoimainen (Least Concern)

Turdus iliacus

Näitkö linnun? Tunnista se heti Birdby-sovelluksella

Avaa sovellus

Yleistä

Punakylkirastas on keskikokoinen, viehättävä rastaslaji, joka tunnetaan erityisesti punaruskeista kyljistään ja silmäkulman vaaleasta juovasta. Se on yleinen pesimälintu Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, ja se on muuttolintu, joka talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Sen laulu on melodinen ja tunnistettava, ja se on yksi kevään ja kesän äänimaiseman tunnuspiirteistä pohjoisilla alueilla.

Koko ja elinikä

Pituus
20-24 cm
Siipien kärkiväli
33-36 cm
Paino
45-75 g
Elinikä
Noin 2-5 vuotta luonnossa, pisin tunnettu ikä yli 18 vuotta.
Ravinto
Kaikkiruokainen (Omnivore), pääasiassa hyönteiset, madot, etanat, marjat ja hedelmät.

Fyysiset ominaisuudet

Höyhenpuku
Selkäpuoli on ruskea, vatsapuoli vaalea ja tiheästi tummien täplien kuvioima. Tunnusomaisimmat piirteet ovat punaruskeat kyljet ja siipien alapinnat sekä selkeä, vaalea silmäkulmanjuova, joka ulottuu nokasta silmän taakse. Kurkku on vaalea ja usein hieman viiruinen.
Nokan muoto
Ohuehko, suora ja teräväkärkinen. Nokka on tumma, tyvestä hieman kellertävä.
Silmien väri
Tummanruskeat.
Jalkojen väri
Vaaleanruskeat tai kellertävänruskeat.
Erottavat tuntomerkit
Punaruskeat kyljet, vaalea silmäkulmanjuova, vaalea vatsa tummilla täplillä, ja lennossa näkyvät punaruskeat siipien alapeitinhöyhenet.
Nuoren linnun ulkonäkö
Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiden selkäpuoli on hieman täplikkäämpi ja vaaleampi, ja kylkien punaruskea väri voi olla haaleampi. Myös rinnan täplitys on usein epäselvempi.
Kausimuutokset
Puvussa ei ole merkittäviä kausivaihteluita. Höyhenpuku voi kulua hieman kesän aikana, jolloin värit voivat näyttää haaleammilta.
Sukupuolierot
Sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia.

Tunnistus

  1. 1

    Kylkien väri

    Etsi punaruskeaa väriä linnun kyljistä. Tämä on punakylkirastaan selkein tuntomerkki.

  2. 2

    Silmäkulmanjuova

    Tarkkaile silmän yläpuolella kulkevaa vaaleaa, selkeää juovaa, joka erottuu hyvin tummemmasta päästä.

  3. 3

    Vatsan täplitys

    Huomioi vaalea vatsa, jossa on tiheästi tummia, pisaramaisia täpliä.

  4. 4

    Lentoääni

    Kuuntele terävää 'tsiiih'-kutsuääntä, erityisesti muuton aikana tai kun lintu on levoton.

  5. 5

    Laulu

    Opi tunnistamaan sen melodinen, toistuva ja hieman surumielinen laulu, joka sisältää usein rullaavan trillin.

Elinympäristö ja levinneisyys

Biomit
Metsät, pensaikot, puutarhat, puistot, tunturikoivikot, suot ja viljelysmaiden reunat.
Levinneisyys
Pesii Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa, Islannista ja Skandinaviasta itään Siperiaan. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Korkeusvyöhyke
Merien rannoilta aina tunturialueille asti, yleensä alle 1000 metrin korkeudessa, mutta voi pesiä korkeammallakin tunturikoivikoissa.
Suositut ympäristöt
Mieluiten kosteat metsät, joissa on tiheää aluskasvillisuutta, sekä puistot ja puutarhat. Tärkeää on ravinnon saatavuus (madot, hyönteiset) ja suojaisat pesäpaikat.

Käyttäytyminen

Aktiivisuusaika
Päiväaktiivinen, mutta muuttaa pääasiassa yöllä.
Ruokailutavat
Etsii ravintoa pääasiassa maasta, kävellen tai hyppien. Kaivaa matoja ja hyönteisiä maasta, mutta syö myös marjoja ja hedelmiä erityisesti syksyllä ja talvella. Voi myös pyydystää lentäviä hyönteisiä.
Sosiaalinen käyttäytyminen
Pesimäkaudella elää pareittain, mutta muuton aikana ja talvehtimisalueilla kerääntyy suuriin parviin, usein muiden rastaslajien, kuten laulurastaiden ja räkättirastaiden, kanssa.
Lentotapa
Lento on aaltoilevaa ja nopeaa. Muuton aikana lentää usein suurissa parvissa. Lennossa näkyvät hyvin punaruskeat siipien alapeitinhöyhenet.
Muutto
Muuttolintu. Saapuu pesimäalueille huhtikuussa ja lähtee syys-lokakuussa. Muuttaa pääasiassa yöllä. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa.
Reviiri
Pesimäkaudella koiras puolustaa reviiriä laulamalla ja aggressiivisella käyttäytymisellä muita koiraita kohtaan.

Laulu ja äänet

Laulu
Laulu on melodinen ja toistuva, koostuen lyhyistä, viheltävistä säkeistä, jotka usein päättyvät nopeaan, rullaavaan trilliin. Laulu on hieman surumielisen kuuloinen ja muistuttaa laulurastaan laulua, mutta on yksinkertaisempi ja toistuvampi. Esimerkiksi 'tsii-tsii-tsii-trrr-trrr'.
Kutsuhuuto
Yleisin kutsuääni on terävä, korkea 'tsiiih' tai 'tsiip', joka on helppo tunnistaa. Varoitusääni on rullaava 'trrr' tai 'tsäk-tsäk'. Muuton aikana parvissa kuullaan usein jatkuvaa 'tsiiih'-ääntelyä.
Milloin ääntelee
Laulaa aktiivisimmin aamuisin ja iltaisin pesimäkaudella huhtikuusta heinäkuuhun. Kutsuääniä kuullaan ympäri vuoden, erityisesti muuton aikana.

Lisääntyminen

Pesimäkausi
Toukokuusta heinäkuuhun, usein kaksi pesuetta vuodessa.
Pesimätavat
Pesä rakennetaan yleensä matalalle puuhun tai pensaaseen, usein 1-3 metrin korkeuteen, mutta joskus myös maahan tai rakennuksiin. Pesä on kuppimainen, rakennettu sammalista, ruohoista ja mudasta, ja vuorattu hienoilla kasvinosilla.
Pesyekoko
4-6 munaa, yleisimmin 5.
Munan kuvaus
Munat ovat sinivihreitä tai vaaleansinisiä, tiheästi punaruskeiden täplien peittämiä. Koko noin 26 x 19 mm.
Hautoma-aika
11-14 päivää, pääasiassa naaras hautoo.
Lentoonlähtöaika
12-15 päivää kuoriutumisesta. Poikaset jättävät pesän lentokyvyttöminä ja niitä ruokitaan vielä jonkin aikaa pesän ulkopuolella.
Vanhempien hoito
Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan ja hoitoon.

Missä löytää

Metsänreunat ja pensaikot

Yleinen pesimäympäristö, jossa on sekä avoimia alueita ravinnonhakuun että tiheää kasvillisuutta suojaksi.

Puistot ja puutarhat

Erityisesti kaupunkien ja taajamien viheralueilla, joissa on puita ja pensaita.

Tunturikoivikot

Pohjoisessa Suomessa ja Skandinaviassa tyypillinen pesimäympäristö.

Viljelysmaiden reunat

Punakylkirastas hyödyntää myös maatalousympäristöjen reuna-alueita.

Maastovinkit

  1. Kuuntele laulua. Punakylkirastaan laulu on usein ensimmäinen merkki sen läsnäolosta. Se laulaa aktiivisesti aamuisin ja iltaisin.
  2. Tarkkaile maata. Se etsii ravintoa usein maasta, joten tarkkaile avoimia alueita, kuten nurmikoita ja metsänpohjaa.
  3. Käytä kiikareita. Kiikarit auttavat erottamaan punaruskeat kyljet ja silmäkulmanjuovan, jotka ovat tärkeitä tuntomerkkejä.
  4. Muuttoaika. Keväällä ja syksyllä punakylkirastaat ovat liikkeellä suurissa parvissa, jolloin niitä on helpompi havaita.

Samankaltaiset lajit

Laulurastas

Turdus philomelos

Laulurastaalla ei ole punaruskeita kylkiä eikä silmäkulmanjuovaa. Sen vatsapuolen täplät ovat tummempia ja selkeämpiä, ja sen laulu on monipuolisempaa ja toistelee säkeitä useammin.

Räkättirastas

Turdus pilaris

Räkättirastaalla on harmaa pää ja perä, ruskea selkä ja täplikäs rinta. Sillä ei ole punaruskeita kylkiä eikä silmäkulmanjuovaa. Räkättirastas on myös hieman suurempi ja sen lento on raskaampaa.

Mustarastas

Turdus merula

Mustarastas on kokonaan musta (koiras) tai tummanruskea (naaras) ja sillä on keltainen tai oranssi nokka. Sillä ei ole punaruskeita kylkiä tai täplitystä vatsassa.

Nopeat faktat

Tunnusmerkki:
Punaruskeat kyljet ja vaalea silmäkulmanjuova
Ravinto:
Hyönteiset, madot, marjat
Muutto:
Muuttolintu, talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa
Laulu:
Melodinen, toistuva, viheltävä säe päättyen trilliin

Kiinnostavia faktoja

  • Punakylkirastas on yksi yleisimmistä rastaista Suomessa ja sen laulu on monelle tuttu kevään ja kesän äänimaisemasta.
  • Se voi pesiä jopa kaksi kertaa kesässä, mikä on tyypillistä monille pienemmille varpuslinnuille.
  • Muuton aikana punakylkirastaat voivat kerääntyä valtaviin parviin, joissa on tuhansia yksilöitä.

Tieteellinen luokitus

Kunta
Animalia
Pääjakso
Chordata
Luokka
Aves
Lahko
Passeriformes
Heimo
Turdidae
Suku
Turdus
Laji
Turdus iliacus

Tutustu lajiin Punakylkirastas

Tunnista lintuja missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta ja äänestä, täysi lajitietokanta ja oma havaintoluettelosi.

Avaa sovelluksessa